Urheiluelämä Tampereella 1918-1940

Tampereen urheiluelämä oli voimakkaasti poliittista. Työläis- ja porvarileireillä oli omat urheiluseuransa ja sananvaihto oli välillä kitkerääkin. Esimerkiksi norjalaisen luistelutähden Sonja Henien vieraillessa Suomessa 1933 Kansan Lehti väitti, että Tampereella näytös annettiin Pyrinnölle sen velkataakan hoitamiseksi. Pyrintö puolustautui sanomalla sen olevan työmiesten perustama seura. Todellinen syy Kansan Lehden väitteille olikin, että Pyrinnön toiminnassa oli mukana muutamia toimihenkilöitä ja virkamiehiä. Urheilun kahtiajako oli syntynyt vuoden 1918 tapahtumien seurauksena. SVUL erotti punaiselle puolelle sitoutuneet seurat ja urheilijat ja tämän myötä syntyi Työväen Urheiluliitto (TUL) vuonna 1919.

Juliste vuodelta 1938

TUL sai alusta alkaen vankan jalansijan Tampereella ja vuoteen 1934 mennessä Tampereen piirin alueella oli 14 % TUL:n jäsenistä ja 11 % seuroista, mikä oli tuolloin enemmän kuin missään muualla Suomessa. Piirin suuri jäsenmäärä näkyi myös itse Tampereen kaupungissa, sillä peräti 6,1% kaupungin asukkaista kuului TUL:ään. Suuri innostus näkyi myös urheilullisena menestyksenä. Kaikista TUL:n mestaruuksista koko Tampereen piirin alueelle tuli 12 % ajalla 1919-1944. Taloudellisten olojen elpyessä 1920-luvun alussa kunnat perustivat urheilulautakuntia, alkoivat rakantamaan urheilupaikkoja ja urheiluseurat saamaan julkista tukea toimintaansa. Rahanjako Tampereen kaltaisessa työläisvaltaisessa kaupungissa painottui enemmän työläisseuroille. Työläisimago aiheutti myös sen ettei tamperelaista suojeluskuntaurheilua tuettu laisinkaan, mikä oli harvinaista Suomessa. Erään poikkeuksen kuitenkin muodosti Tampereen Pyrintö, joka oli SVUL:n jäsenseura. Pyrinnön piiriin kuului niin suuri laji- ja harrastajamäärä, ettei sitä voinut rahanjaossa sivuuttaa. Lisäksi Pyrinnön valtaisa menestys toi kaivattua julkisuuttakin kaupungille. Yhteensä tamperelaisissa urheiluseuroissa oli 9250 jäsentä vuonna 1935. Suurimmat seurat olivat Pyrintö (SVUL 1035 jäs.), Tampereen Kilpa-Veljet, myöh. KooVee (TUL 964), Tampereen Kisa-Veikot (SVUL 882), Voimistelu- ja Urheiluseura Ako (850), Tampereen Kisatoverit (TUL 661) ja Tampereen Yritys (TUL 597).

Urheilulle tarjottiin kaupungissa hyvät puitteet. Tampereella oli vuonna 1935 Pyynikin lisäksi kahdeksan kenttää joille myönnettiin seuroille harjoitusvuoroja. Urheilun suosion kasvusta kertoo sekin, että koko Hämeen alueella oli vuonna 1920 kuusi urheilukenttää ja vuonna 1939 määrä oli kasvanut 68 kappaleeseen. Tampereen Pyynikin urheilukenttä oli kaupungin ylpeys ja se oli yksi Suomen neljästä suuresta urheilukilpailujen keskuspaikoista. Muut olivat Helsingin Eläintarhan urheilukenttä, Turun Urheilupuisto ja Viipurin Stadion. Tampereella oli myös jo 1920-luvulla maapohjarata luistelijoille, kun muualla luisteltiin merenjäillä. Kesälajeissa ja luistelussa tamperelaiset olivatkin erinomaisten harjoitteluolosuhteiden ansiosta maan ehdotonta kärkikastia.