Veljeslinna

Maanhankintalain mukainen rintamamiesten asuttaminen sujui 40-luvun lopulla hyvin hitaasti. Siksi Sotainvalidien Veljesliiton Tampereen osasto ryhtyikin puuhaamaan lainmuutosta, jossa rintamamiesten maansaantioikeuden voisi vaihtaa asunto-osakkeeseen kerrostalossa. Tämä Lex Raatikaiseksikin kutsuttu vuonna 1949 annettu asetus helpotti maanhankintalain toteutumista myös Tampereella. Asetuksen ensimmäinen selkeä tulos Tampereella oli Asunto-osakeyhtiö Veljeslinnan rakentaminen Pirkkalanvaltatien (eli nykyisen Pirkan kadun) ja Sotkankadun kulmaan. Veljeslinnasta tuli kaupungin ensimmäinen rintamamieskerrostalo.

Uusi Veljeslinna kehystämässä Pyynikintorin kulmaa 24.9.1951. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Rakennushankeen rahoituksesta noin puolet tuli valtiolta, runsas kymmenesosa kaupungilta ja osakkailta vajaa kymmenys. Loppu rakennuskustannuksista katettiin rahalaitosten turvin. Kaupunki luovutti rakennushankkeelle tontin ja myönsi 20 vuoden vapauden tonttivuokran maksamisesta. Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 1950 ja saman vuoden marraskuussa juhlittiin harjannostajaisia. Rakennustyötä olivat viivyttämässä vuoroin sementtipula sekä erilaiset työntekijöiden lakot. Ensimmäiset asukkaat pääsivät vihdoin asettumaan kodiksi joulukuussa 1951 ja kokonaisuudessaan talo valmistui seuraavana kevättalvena.

Talosta tuli seitsenkerroksinen ja asuntoja siihen mahtui yhteensä 72 kappaletta. Kolmen huoneen ja keittiön asuntoja tuli 18 kappaletta, kahden huoneen ja keittiön 35 kappaletta ja vastaavasti pienimpiä huoneen ja keittiön tai keittokomeron asuntoja 19 kappaletta. Vähän alle puoleen asunnoista kuului pieni metallikaiteinen parveke. Talon kulmauksessa korkean "otsan" taakse kahdeksanteen kerrokseen tuli kokoushuoneisto. Kadun tasolla pohjakerroksessa oli tilat neljälle liikehuoneistolle. Talon suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen ja pääurakoitsijana toimi Yrjö Salo Oy.

Tammerkoski-lehti 1/1952
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere 1998.