Suomen Pankin talo

Kesällä 1939 toimeenpantiin arkkitehtuurikilpailu rakennussuunnitelman aikaansaamiseksi Suomen Pankin omistamalle Hämeenkadun varrella sijaitsevalle tontille. Kilpailuohjelma määritteli tulevan talon ensisijaiseksi tehtäväksi täyttää Tampereella olevien valtion virastojen huoneistotarve. Siitä yli jäävä tila voitiin suunnitella asunnoiksi, lääkärien vastaanottohuoneistoiksi ja muihin vastaaviin tarkoituksiin. Kilpailuluonnoksia jätettiin 24 kappaletta. Lopullisten rakennuspiirustusten laatiminen jätettiin arkkitehti Harry W. Schrekin tehtäväksi, jonka avustajina toimivat arkkitehdit Mirjam Kulmala ja Mirja Vainio.

Pankkitalon rakennustyömaa viikkoa ennen harjannostajaisia 1.5.1941. Kuva: Jukka Raunio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kilpailun jälkeen rakennusohjelmaan lisättiin kattoravintola sekä huoneisto Suomen Pankkia varten. Pääpiirustuksia ryhdyttiin tekemään vuoden 1939 syksyllä. Urakoitsijaksi tuli tamperelainen Auttila & Noppa Oy:n rakennustoimisto. Rakennustyöt aloitettiin 3.9.1940, jolloin ensiksi purettiin paikalla ollut apteekkari Scheelen 1890-luvun alussa rakentama vanha puurakennus. Harjannostajaisia juhlittiin 17.5.1941. Jatkosodan puhkeamisen vuoksi työt keskeytyivät kesäkuun 18. päivänä 1941, kunnes työt saivat syyskuussa taas jatkua. Sota-aika pitkitti rakennuksen valmistumista runsaalla vuodella, kun alkuperäisen suunnitelman mukaan talon piti valmistua vuoden 1941 loppuun mennessä. Rakennuksen keskimmäiset kerrokset II-VI olivat käytössä jo lokakuusta 1942 lähtien. Pankki muutti uuteen huoneistoonsa tammikuun 18. päivänä 1943. Viimeiset vuokraajat saivat tilansa vuoden 1943 helmikuun loppuun mennessä.

Valmiin rakennuksen julkisivu. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Talon tilojen vuokraajiksi tulivat mm. kattokerroksen ravintolatilan vuokrannut Alkon Kansanravintolat Oy. Huvittelupaikan nimi oli alusta alkaen "Hämeensilta", ja sillä oli käytössään 150 hengen ravintolatila. Ravintotila laajeni kesäaikana 150 hengen terassilla, josta oli hyvin komea näköala kaupunkiin. Nykyiset ylimmän kerroksen näköalaikkunat ovat myöhemmän, vuonna 1965 suoritetun laajennustyön aikaansaannoksia.

Kuudennessa kerroksessa oli Yleisradion Tampereen studio, Sillä oli käytössään pienen odotushuoneen ja eteisen lisäksi kaksi lähetyshuonetta. Lähetyshuoneista pienemmässä tehtiin puhe-esityksiä ja pieniä kuunnelmia. Toinen, yli sadan neliömetrin suuruinen lähetyshuone oli musiikki- tai muiden vastaavien ohjelmanumeroiden esityksiä varten. Taloon asettui myös Aero Oy:n matkatoimisto, joka aikalaisen arvion mukaan teki rakennuksesta Tampereen matkailuliikenteen keskipisteen, lentokentälle suuntautuvan matkustajaliikenteen lähtöpaikkana.

Pankkisalin virallisuutta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Talon julkisivut verhoiltiin viisaasti ajan hammasta hyvin kestävillä 5 cm:n vahvuisilla Kurun vaaleanpunertavilla graniittilaatoilla, jotka kiinnitettiin seinään valamalla. Katukerroksen seinissä on käytetty Vehmaan punaista graniittia. Pankin tilojen sisäänkäynnin kohtaa on korostettu erotukseksi muusta katutasosta Jyväskylän mustalla graniitilla. Talon julkisivussa on seinään luontevasti sulautuva Gunnar Finnen tekemä graniittinen korkokuva, joka esittää kylväjää ja sadonkorjaajaa. Pankkisaliin tuli Yrjö Rosolan tekemä suuri lasikorkokuva. Rakennuksen sisällä teknisistä erikoisuuksista mainittakoon talon valmistumisajankohtana hyvin modernina pidetty täydellinen ilmastointi, joka käsitti esilämmitetyn raittiin ilman sisäänpuhalluksen ja ilmanpoiston.

Tammerkoski-lehti 1/1943
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere 1998.