Sorsapuisto

Sorsapuiston lammen kohdalla oli vuosisadan alussa kirkasvetinen lähde, joka vuosisadan alussa yhtenä yönä päätti yllättäen laajeta lammeksi. Tammerkoski-lehdessä 1960-luvulla haastateltu Amerikan emigrantti John Tammela ei ollut täysin varma lammen syntymävuodesta, mutta sanoi sen olleen joko 1902 tai 1903. Lampi suureni suurenemistaan saman kesän aikana ja seuraavana talvena sen jäällä saatiin luistella. 1920-luvulla paikka oli ryteikköinen ja haiseva, mutta se ei estänyt pikkupoikia onkimasta lammesta ruutanoita. 1930-luvulla kaupunki kunnosti alueen työttömyystyönä. Puiston istutukset suunnitteli kaupunginpuutarhuri Onni Karsten. Istutustyöt valmistuivat 1938 ja puisto oli valmiina laajuudeltaan noin viisi hehtaaria. Puisto sai nimensä sorsien mukaan, jotka runsaslukuisina ryhtyivät valloittamaan aluetta.

Sorsapuiston lampi vielä ilman lintuaitaa 1939. Kuva: Aaren Pietinen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Pelkät vapaat "taivaan linnut" eivät riittäneet houkuttimeksi puistoon tulijoille. Sorsapuiston suosio oli hiipunut ja sinne piti keksiä jotakin, millä väkeä saataisiin paikalle. Kaupungin puistoyksikkö hankki ensimmäiset lintunsa Sorsapuistoon vuonna 1939. Puistoon tuoduista riikinkukoista, vesilinnuista ja kanoista tulikin hyvin toimivia houkutuslintuja yleisölle. Vuonna 1941 Pyynikin puutarhan alueelle valmistui lintula, jossa yleisö pystyi tarkkailemaan lintuja myös talvisaikaan. Vuonna 1953 Sorsapuiston lampi ympäröitiin teräsverkolla ja linnut saivat uudet häkit. Näin linnuille taattiin oma rauhansa, vaikka jokunen lapsi joutuikin luopumaan kesäisestä uimapaikastaan lammen rannalla. Lähes joka vuosi tuli puistoon uusia lintulajeja ja Sorsapuistosta tuli tamperelaisten perheiden suosikkipuisto.

Hanhien ruokintaa heinäkuussa 1959. Kuva: Ensio Kauppila, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Puistoon rakennettiin vuonna 1956 lasten liikennepuisto, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kaupungin liikenneturvallisuuslautakunta oli vuonna 1954 löytänyt aatteen Talja-lehdestä, jossa oli kuvattu englantilaisten lasten liikennepuistoa. Siinä lapset leikin ohessa oppivat ymmärtämään liikennesääntöjen ja liikennemerkkien tarkoituksen. Kun liikennepuistolle oli löydetty paikka sorsapuistosta, laati Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaosto (Talja) sen rakentamiseksi suunnitelman. Erilaisia liikennevälineitä saatiin lahjoituksina liikelaitoksilta. Lasten liikennöintiä ohjasivat "poliisisedät" kovaäänisineen. Liikennepuiston komistukseksi tuli vanha käytöstä poistettu veturi, joka kaupunki osti Harvialan kartanolta. Veturivanhus oli rakennettu vuonna 1916 Tampellan konepajalla.

Lasten liikennepuistoa 1960-luvun alussa. Kuva: V.O. Kanninen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Liikennepuiston lisäksi puistoon rakennettiin kahluuallas pukukoppeineen ja leikkikenttä. Puiston leikkikentille oli tuotu myös käytöstä poistettu kuorma-auto ja lentokone riisuttuina versioina lasten leikittäviksi. Nämä olivat kuitenkin keskustapuiston tarjoamia erikoisuuksia, sillä 50-luvun leikkikentän vakiovarusteisiin kuuluivat yleensä vain keinu, potkukaruselli, kiipeilykaari ja hiekkalaatikko. Kun Tampereen eläintarha avattiin 1964 puiston vieressä olevaan entiseen teurastamona toimineeseen rakennukseen, niin Sorsapuistosta tuli jopa valtakunnallisesti tunnettu retkeilykohde.

Sorsapuistossa viihtyivät erityisesti lapsiperheet. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Siitarinen, Eila (toim.). Tampereen puistot 125 v. Tampere 1999
Tammerkoski-lehdet 8/1956, 8/1963 ja 10 -11/1968