Ratinan silta

Ratinaan oli siltasuunnitelma ollut vireillä jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Silloisissa asemakaavoissa silta oli sijoitettu Ratinanniemeltä esimerkiksi Nalkalantorin paikkeille. Vuonna 1917 kaupunginvaltuusto varautui tulevaan siltahankkeeseen perustamalla sora- ja siltarahaston, jonka rahoilla voitaisiin aikanaan silta rakentaa. Rahaston varat tulivat Ratinanniemen sorasta ja hiekasta saaduista myyntituloista.

Siltatyössä käytettyjä koneita. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Ensimmäinen varsinainen siltasuunnitelma tehtiin vuonna 1938, jolloin se sisältyi tie- ja vesilaitoksen laatimaan valtakunnalliseen suunnitelmaan valtatien rakentamisesta Tampereen eteläpuolitse. Tässä siltaehdotuksessa silta oli 17,4 metrin levyinen palkkisilta. Suunnitelman silta oli matala ja kauneudellakaan sitä ei ollut pilattu. Siksi rakennustoimistossa laadittiin uusi ehdotus, jossa oli 50 metrin pituinen holvikaarisilta. Vuoden 1943 lokakuussa lääninhallitus antoi luvan rakentamiselle ja samana vuonna kaupungin talousarviossa oli ensimmäinen sillanrakennukselle asetettu määräraha.

Sillä aikaa kun rakennustöiden alkaminen viipyi, pohdittiin sillan leveyttä useaan otteeseen. Vuonna 1950 sillan leveys oli kasvanut 26 metriin, ja seuraavan vuoden lokakuussa kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin sillan leveydeksi 30 metriä, mikä leveys on myös Hämeensillalla. Vuonna 1953 sillan paikkaa suunnitelmissa siirrettiin 30 metriä etelämmäksi paremman maapohjan saamiseksi perustuksille.

Sillan suunnitteli professori Hermian Ossian Hannelius. Rakennustyön suoritti kaupungin rakennustoimiston insinööriosasto. Sillan perustustyöt aloitettiin 24.11.1953 Ratinanniemen puolelta. Perustustyövaihe oli erittäin vaikea ja vaarallinen, sillä töitä tehtiin syvimmillään kahdeksan metriä vedenpinnan alapuolella. Perustusten betonivalutöistä yli kolmannes oli vedenalaista Contractor - valua. Työ keskeytyi 3.7.1954 – 28.12.1955 väliseksi ajaksi. Perustusvaihe saatiin valmiiksi 1957, jolloin vasta ryhdyttiin sillan näkyvimpien osien, maasiltojen ja kaarisillan rakentamiseen, jonka osuuden urakoi Tähtinen & Sola Oy. Marraskuun 19. päivänä 1959 silta avattiin liikenteelle pyryisässä säässä. Sillasta tuli järjestyksessä kolmas Tammerkosken ylittävä ajoväylä.

Ratinan sillan pituudeksi tuli 152 metriä, josta siltakaaren osuus on 50 metriä. Nalkalan puoleisen maasillan pituus on 61.8 m ja siinä on kuusi aukkoa. Ratinan puoleisen maasillan pituus on 40,4 metriä ja siinä on neljä aukkoa. Sillan leveydeksi tuli kuin tulikin 30 metriä. Ratinan suvannon puoleisen ajoradan leveys on 11,5 metriä ja sen vierellä kulkee 5 metrin levyinen jalkakäytävä. Hatanpään lahden puoleisen ajokaistan leveys on 9,5 metriä ja jalkakäytävän leveys 3,5 metriä. Siltakaaren korkeus vedenpinnasta on 10 metriä.

Kun silta oli saatu valmiiksi, olivat siihen johtavat tieyhteydet lopullista järjestelyään vailla. Esimerkiksi Hatanpään valtatien ja Viinikan ympyrästä sillalle johtavan Tampereen valtatien risteykseen oli suunniteltu suurisuuntainen eritasoristeys, josta yhdystie olisi johtanut sillan itäpäähän. Kysymys sillan länsipään tieyhteyksien kohtalosta oli jätetty Pyynikin tiekysymyksen ratkaistavaksi. Aiheeseen liittynyt suunnittelukilpailu oli määrä päättyä tammikuussa 1960 ja tienrakentajat jäivät odottamaan siinä esiteltäviä ratkaisuja.

Tammerkoski-lehti 11 - 12/1959
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere 1998.