Lielahden liitos

Lielahti poikkesi maanviljelysvaltaisesta Ylöjärven kunnasta teollisuutensa ansiosta. Kun Ylöjärvi oli miltei kokonaan maanviljelysvaltaista aluetta olivat Lielahdelle tunnusomaista tehtaat ja kaupunkimainen asemakaava. Tämän vuoksi myös Tampereen kaupunki oli kiinnostunut Lielahdesta. Tampereen kaupunki oli aikanaan esittänyt Pispalan liitoksen yhteydessä 1937 myös Lielahden sekä Teivaalan liittämistä Tampereeseen. Tampere halusi saada Lielahdesta lisäalueen, joka olisi edullinen runsaiden tulojen ja vähäisten menojen vuoksi ja joka siten jossakin määrin korvaisi aikaisempien alueliitosten taloudelliset rasitukset. Kun valtioneuvoston päätös sitten koski vain Pohjois-Pirkkalaan kuuluneita alueita, ja Ylöjärveen kuuluneet alueet jäivät sen ulkopuolelle, teki kaupunki esityksen Lielahden liittämisestä Tampereeseen. Asia lykkääntyi yli sodan, ja liitos toteutui vasta vuonna 1950. Silloin kaupunkiin liitettiin 15,4 km2, jossa maa-aluetta oli 7,2 km2 ja asukkaita 1828. Muodollisesti kaupunkiin liitettiin vain tietyt erikseen luetellut alueet, lähinnä entistä Kukkolan, Lielahden, Niemen, Pohtolan ja Possilan yksittäistaloista erotetut tilat, jotka muodostivat yhtenäisen ja suhteellisen tiheään asutetun alueen.

Enqvistin paperitehdas Lielahdessa. J.V. Enqvist rakensi Lielahteen sulfiittiselluloosatehtaan, joka valmistui 1914. Envqist-yhtiön toimesta Lielahden alueelle laadittiin myös asemakaava. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Lielahden väestö oli yleensä hyvin toimeentulevaa väkeä, jonka kohdalla huoltomenot olivat vähäiset. Itse kaupunki oli rakennettu siten, että siellä ei esiintynyt esikaupunkimaisia epäkohtia, joita oli jouduttu korjailemaan mm. Messukylän ja Pispalan liitoksen yhteydessä. Ylöjärvi puolestaan vastusti liitosta, sillä alueella oli suuri taloudellinen merkitys kunnalle. Ylöjärvi menetti Lielahden mukana kolmanneksen asukkaistaan ja puolet veroistaan.

Lielahden väestö vastusti myös liitosta, koska he pelkäsivät veroäyrin nousua. Lielahti pelkäsi jäävänsä myös vailla valtaa ja mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan. Omien asioiden hoitoon kunta olikin tottunut sillä, lielahtelaisten edustus Ylöjärven kunnalliselämässä oli suuri. Nämä näkökohdat vaikuttivatkin Lielahden liitoskysymyksen viipymiseen verrattuna samaan aikaan käynnistyneeseen Messukylän liitos -hankkeeseen.