Huberin talo

Huberin talon Kirkkokadun puoleinen lamelli. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vilkasta elämää Hallituskatu 3-5:ssä

Tontilla Hallituskatu 3-5 sijaitsi vuoteen 1948 asti iäkäs puurakennus, joka alun alkujaan oli ollut 1800-luvun loppupuolella kaupungin silloisen pormestarin Fredrik Procopén asunto. Talon vierellä oli pormestarin ajoilta säilynyt vehreä pihapuisto.1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä talossa toimi suosittu Puistoravintola, jossa Tampereen hienosto tapasi kokoontua. Tampereen Kauppaseura myi tontin pohjoispuoliskon rakennuksineen vuonna 1917 Ab Rob. Huber Oy:lle, pitäen tämänkin jälkeen tontin Laukontorin puoleisen osan itsellään.

Uusi omistajayhtiö kunnosti yhden tontilla sijaitsevista ulkorakennuksista ja sijoitti toimitilansa siihen. Puistoravintola sai jatkaa toimintaansa edelleen. Ravintola alkoi 1920-luvulla jäädä kaupungin kerman riennoista taka-alalle ja sen asiakaskunta muuttui. Ravintolan uusi käyttäjäkunta ryhtyi kutsumaan paikkaa nimillä "Parkki" tai "Plankuntakusta", joista jälkimmäinen viittasi tonttia rajanneeseen lankkuaitaan.

Sodan aikana vuodesta 1939 vanhassa ravintolarakennuksessa toimi sotilaskoti, joka tilalle tuli vuonna 1941 Lotta Svärd – yhdistyksen hoitama Lottakahvila. Kun yhdistyksen toiminta lopetettiin kolme vuotta myöhemmin, huoneistossa jatkoi ravintolatoimintaa yksityinen ravintola nimeltään Ravintola Keski-Häme. Yritys osoittautui kannattamattomaksi ja rakennusvanhuksen viimeisen vuoden aikana 1947 - 1948 siinä toimi Takon ja Huberin ylläpitämä henkilökunnan ja työntekijöiden ravintola ja kerhohuoneisto.

Monivaiheinen uudelleenrakennussuunnitelma

Jos Hallituskatu 3-5:n rakennuksissa elämä oli ollut monivaiheista, niin sitä olivat myös tontille tehtyjen uudistussuunnitelmien eteneminen. Vuonna 1921 tontin omistajayhtiö muutti nimensä muotoon Oy vesijohtoliike – Huber Ab ja samana vuonna laitettiin vireille suunnitelmat tontin rakentamisesta uudelleen. Suunnittelutyö annettiin arkkitehti Bertel Strömmerin harteille, joka vuosina 1927 - 1928 piirsi tontille U-muotoisen nelikerroksisen rakennuksen. Suunnitelma ei yltänyt kuitenkaan toteutukseen asti.

Tontin rakentamiseen palattiin vuonna 1939 ja silloin Strömmer laati uusien asemakaavamääräysten mukaan tontille kaksi nelikerroksista lamellitaloa, joiden välissä oleva avoin keskuspiha ulottui Hallituskatuun asti. Tämän rakennushankkeen aikataulun sotki vuonna 1939 alkanut sota. Valmiit rakennussuunnitelmat ehtivät vanheta ja tontin kaavamääräyksiäkin ehdittiin viranomaisten toimesta kahdesti muuttaa, ennen kuin tontille tulevien funktionalistista tyyliä edustavien rakennusten uudet piirustukset vahvistettiin lokakuussa 1947. Bertel Strömmerin apuna suunnittelutyössä ja rakentamisen ylivalvonnassa toimi arkkitehti Kerttu Nuoliala.

Rakennustyön toteutti Tampereen Sosiaalinen Asuntotuotanto Tasa Oy. Kirkkokadun puoleinen vanha rakennus purettiin syyskuussa 1948 pois uuden talon rakennustyömaan tieltä. Huber pääsi tiloineen muuttamaan uuteen taloon sen valmistuessa lokakuussa 1949, jolloin Aleksis Kiven kadun puoleiset vanhat puiset rakennukset purettiin pois suunnitelman jälkimmäisen lamellitalon tieltä. Toinen talo valmistui vuoden 1950 loppuun mennessä ja helmikuun lopulla vuonna 1951 uusi rakennuskokonaisuus oli kokonaan saatu asutuksi.

Talojen valmistumisvaiheessa tontti ja talot jaettiin kahden eri yhtiön omistukseen, joista Aleksis Kiven kadun puoleinen osa tuli asunto-osakeyhtiö Aleksis Kivenkatu 13:n haltuun. Molempien lamellitalojen ensimmäinen kerros oli varattu liikehuoneistoiksi ja kaksi kellarikerrosta oli varastotiloja varten. Kirkkokadun puoleisen lamellin liikehuoneistoihin muutti Huber-yhtiön myymälöineen. Talon keskimmäiseen kerroksen tulivat rakennushankkeen huomattavan osakkaan G. A. Serlachius Oy Takon konttorin tilat ja neljäs kerros oli suunniteltu asuintiloiksi. Aleksis Kiven kadun puoleisessa lamellitalossa taas kolme ylintä kerrosta tulivat kaikki asuintiloiksi.

Tammerkoski-lehti 3/1951
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere 1998.