Hipposkylä

Kaupunginvaltuuston hyväksyi 1.4.1947 suunnitelman Hipposkylästä. Suunnitelman tarkoituksena oli saada mahdollisimman suuri määrä pienten perheiden asuntoja, jotka täyttäisivät kohtuullisten asumisolojen vaatimukset. Kaupungin aikaisemmin rakentamat asuntotalot Nekalaan ja Härmälään olivat suunniteltu suurperheisiä varten. Taloille sijoituspaikkaa etsittäessä päädyttiin sijoittamaan talot Hipposradan itäpuoliselle alueelle, sillä siellä talot voitiin rakentaa keskelle metsämaastoa. Näin vältettiin suoraan peltoaukealle rakennettujen taloryhmien yksitoikkoisuus, kuten Nekalassa oli käynyt. Tosin kylän itäpäässä kolmen talon ympärille jouduttiin istuttamaan puita pihatöiden yhteydessä, sillä tontin sillä osalla oli avointa peltoaukeaa.

Hipposkylän elämää. Kuva: M. Pesonen. Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kylään rakennettavaa asuntotyyppiä kutsuttiin ns. Salmelan tyypiksi, koska sen oli suunnitellut rakennusmestari Väinö Salmela. Asuntojen huoneistopinta-alaksi määriteltiin 31 m². Asuntoryhmään suunniteltiin 14 kpl kaksikerroksisia taloja, joissa jokaiseen tuli kuusitoista yhden huoneen ja keittiön asuntoa. Koko kylä käsitti siis kaiken kaikkiaan 224 asuntoa ja siitä sai kodin n.900 tamperelaista. Talojen piirustukset tehtiin kaupungin rakennustoimiston arkkitehtiosastolla arkkitehti B. Strömmerin johdolla. 65 % rakennuskustannuksista tuli peitettäväksi valtion pienasuntolainalla.

Talojen sijoituksessa toteutettu vapaa asemakaava teki jokaisen huoneiston valoisaksi. Rakennusten ulkomaalauksessa käytettiin vaihdellen kahta väriä, punaruskeaa ja harmaanvihreää. Taloihin tuli uunilämmitys, vesijohto ja sähkövalo. Kellarikerrokseen tulivat puusuojien lisäksi kylmäkellarit sekä asukkaille yhteisiä huoneita. Kolmessa ensimmäisessä, lähinnä kaupunkia olevissa rakennuksissa oli pohjakerrokseen rakennettu myymälähuoneistoja. Yhteen niistä tuli kotitalouslautakunnan kurssihuoneisto. Joka toiseen taloon sijoitettiin pesutupa ja koko kylää varten rakennettiin saunatalo, jossa oli vielä kaksi asuntoa ja mankeli.

Hipposkylän rakentamista johti rakennusmestari Arvo Salo. Töissä oli keskimäärin 100 miestä, joskus enemmänkin. Rakennustyöt aloitettiin 6.8.1947 teiden rakentamisella alueelle. Rakennusvaiheen alussa Hipposkylään vedettiin vesijohto kaupungin johtoverkostosta Kosken maantien vartta pitkin. Viemäreitä ei voitu alueen kaltevuuden vuoksi yhdistää kaupungin pääviemäriverkkoon, vaan uusi laskuviemäri laskettiin Vuohenojaan johtavaksi.

Hipposkylä rakenteilla. Kuva: M. Pesonen. Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Alueen maaperä oli rakentamiselle edullista, alkupäässä kivikkoista, myöhemmin savea. Ensimmäisen eli A-rakennuksen perustusten kaivaustyöt aloitettiin 10.9.1947. Ensimmäisten talojen perustusten valuvaiheessa oli vaikeuksia saada Kymrolta tarvittavaa betonimäärää. Puutöitä oli tekemässä 4 kirvesmiesporukkaa ja työt sujuivat alkuun päästyään joutuisasti. Ensimmäinen talo valmistui asuttavaksi 1.9.1948. Samassa kuussa valmistui 7 muuta taloa vesikattoon ja tätä tapausta juhlittiin harjannostajaisina koko "kylälle". Rakennustöiden loppuvaihe sujui jopa laskelmia nopeammin. Uusia rakennuksia valmistui jopa kaksi tai kolme kuukaudessa. Viimeinen talo oli valmis 15.6.1949, jolloin siis Hipposkylä voidaan katsoa valmistuneeksi. Kylästä tuli siihen mennessä suurin kaupungin rakennuttama kunnallinen taloryhmä Tampereella.

Eri talojen luovutuspäivämäärät, jolloin ne luovutettiin asukkaille: A 1.9.- 48; B 1.11.- 48; C 15.12 – 48; D 1.2.- 49; E ja K 1.3.- 49; F 1.4.- 49; M 15.4 -49; N 1.5.- 49; I ja L 15.5.- 49; G ja H 1.6. – 49; J 15.6- 49.

Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1946-1949
Tammerkoski-lehti 6/1949