Teksti Jouni Keskinen
Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää
Kylmä talvi 1929
Tilastollisesti kylmin kuukausi Tampereella vuosina 1918-1939 oli helmikuu. Matalin yhden kuukauden keskilämpötila mitattiin Tampereella helmikuussa 1929, jolloin elohopea pysytteli keskimäärin -14,1 asteen lukemissa. Tämä oli lähes kuusi astetta matalampi lämpötila kuin vuosien 1918-1939 helmikuun keskiarvo -7,2 astetta.
 Talvi 1929 oli erityisen kylmä Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä kylmyys aiheutti paljon vahinkoa ja ihmishenkien menetyksiä. Saksassa, Puolassa ja Tsekkoslovakian alueella oli pakkasta paikoin -30 astetta ja erittäin kylmää säätä kesti yli viikon. Jopa Istanbulissa asti oli niin kovia lumimyrskyjä, että kaupunkiin tulevat junat jäivät kiinni lumihankeen useiksi päiviksi.
Suomessa ja Tampereella kylmään sopeuduttiin paljon paremmin. Pakkanen näytti aiheuttavan vähemmän harmia kuin esimerkiksi erittäin leuto talvi 1924-25. Tilannetta Tampereella helpotti jonkin verran se, että vaikka pakkanen pysytteli -15 asteen molemmin puoli läpi koko helmikuun, niin varsinaisia kovia tulipalopakkasia ei liiemmälti ollut. Viidentoista asteen pakkanen on kuitenkin Tampereella varsin tavallinen talvilämpötila. Mikä helmikuusta 1929 teki poikkeuksellisen, oli se, että pakkaslukema pysyi noin alhaalla koko kuukauden.
Ongelmitta ei kylmästä talvesta kuitenkaan Suomessakaan selvitty. Tampereella pitkään jatkunut pakkanen näkyi erityisen hyvin influenssatapausten määrässä. Helmikuun ensimmäisellä viikolla kirjattiin Tampereella 182 influessatapausta, toisella 260, kolmannella jo 374 ja neljännellä viikolla peräti 412 tapausta. Todellisuudessa määrät olivat vielä suurempia, sillä luvuissa eivät näy kotona sairastaneet, vaan vain ne tapaukset, jotka olivat tulleet lääkäreiden tietoon. Influenssa levisi nopeasti myös koulujen oppilaisiin ja opettajiin, ja sen jälkitaudit aiheuttivat Tampereella myös joitakin kuolemantapauksia.
 Kylmän sään seurauksena alettiin myös pohtia alakansa- koulujen sulkemista kylmimmäksi vuodenajaksi, koska koulumatkat kylmässä säässä ja viileät koulurakennukset katsottiin pienimpien koululaisten terveydelle haitallisiksi. Myös armeijan talvisotaharjoitukset peruutettiin yleisesikunnan määräyksellä influenssan ja vallitsevien pakkasten takia. Pakkanen aiheutti myös vesijohtojen jäätymistä ja halkeilua. Osa Tamperetta jäi ilman vettä 17.2.1929 kun Kaupinojan suuri vesijohto puhkesi. Vesijähtolaitoksen mukaan talvella 1929 jäätyi vesijohtoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös jäätyneitä koskia mm. Kokemäenjoessa jouduttiin räjäyttämään auki tulvien estämiseksi. Ikaalisissa sattui kosken räjäytyksessä ikävä onnettomuus, kun kantopommi räjähti Pitkäkosken sähkölaitoksen johtajan käsiin. Pakkasta kestivät huonosti myös ratakiskot. Kiskojen murtumia kirjattiin Tampereen seudulla 19. helmikuuta mennessä 39 kappaletta. Useille rataosille pitikin järjestää ylimääräistä vartiointia varsinkin yöaikaan. Erityisen herkkiä murtumaan olivat Aamulehden mukaan uudet ranskalaiset ratakiskot.
LÄHTEET:
Aamulehti helmi-maaliskuu 1929:
Influenssa lisääntyy 12.2, s.4.
Ankara pakkanen jatkuu edelleen koko Euroopassa 14.2, s.1.
Talvisotaharjoitukset peruutettu 15.2, s.2.
Alakansakoulujen työ olisi keskeytettävä kylmimmäksi vuodenajaksi 15.2, s.3.
Vuoto vesijohtolaitoksen valtaputkessa eilen 18.2, s.1.
Pakkasessa katkesi Tampereen seudulla useita ratakiskoja 20.2, s.2.
Influenssa levittää valtaansa Tampereella 26.2, s.1.
Kaamea onnettomuus Ikaalisissa 26.2, s.1.
Talvi etelän mailla 2.3, s.1.
|
