KAUPUNKI 1918-40

YMPÄRISTÖ

Luonto yllättää

Teksti Jouni Keskinen

Leuto talvi 1924-1925

Talvi 1924-1925 ja erityisesti tammikuu 1925 oli Tampereella poikkeuksellisen leuto. Vesisateet ja lämpimät ilmat jatkuivat aina tammikuun loppuun asti, kun samaan aikaan Keski-Euroopassa hytistiin pakkasessa. Koko tammikuun keskilämpötila jäi vain 0,2 astetta pakkasen puolelle kun tilastollisesti tammikuun keskilämpötila oli noin -7 astetta.

Leudon sään takia järvet pysyivät sulana poikkeuksellisen pitkään. Laivaliikenne Näsijärvellä jatkui aina 29. tammikuuta asti, jolloin viimeinen laiva kävi Teiskossa. Näsijärven jäätymisaikoja oli tilastoitu vuodesta 1836 ja aikaisemmin jäätyminen oli siirtynyt tammikuulle vain kolme kertaa. Nyt Näsijärvi jäätyi vasta 28. tammikuuta mikä oli kolme viikkoa myöhemmin kuin kertaakaan vuoden 1836 jälkeen.

Järvien hidas jäätyminen teki jäällä liikkumisen erityisen vaaralliseksi. Tammikuun lopulla tapahtui Tampereella ja myös muualla Suomessa poikkeuksellisen runsaasti jäihin hukkumisia.

Kun 27. tammikuuta hukkui Tampereella jäihin kaksi henkilöä samana päivänä, todettiin tilanne niin vakavaksi, että Tampereen poliiseja lähetettiin 28. tammikuuta kaupungin rannoille valvomaan, ettei jäälle mentäisi.

Lauha talvi aiheutti myös monenlaisia muita ongelmia. Kaupungin kivetyillä kaduilla liikenne ja kuljetukset sujuivat varsin normaalisti, mutta toisin oli maaseudulla. Maaseudulla lumella oli talvella tärkeä merkitys kulkumahdollisuuksien parantajana. Rattailla ajo rapakossa tai routaisella tiellä ei onnistunut. Lumi oli myös välttämätön edellytys talvella tärkeiden metsätöiden onnistumiseksi. Nyt metsätöihin ei päästy, koska kuljetukset olivat kelirikon aikana mahdottomia. Hakkuita ja ajoja jouduttiin näin ollen tammikuussa 1925 supistamaan. Tämä vähensi myös työvoiman tarvetta ja aiheutti kausityöttömyyttä.

Maanviljelyn kannalta tärkeä lannanlevitys pelloille oli myös ongelmallista. Lannanajo oli vaikeaa ja lantanavetat puoliseiniä myöten täynnä, jolloin eläinten ja niiden hoitajien olo kävi tukalaksi. Talvitöiden viivästyminen vaikutti myös hevosiin. Pitkän kelirikon aikana hevoset joutuivat seisomaan joutilaina tallissa, mikä saattoi aiheuttaa ns. lonkkasäryn, jonka ehkäisemiseksi eläinlääkäri antoi Aamulehdessä ohjeita. Myös talveksi suunniteltuja sillanrakennustöitä jouduttiin keskeyttämään ja siirtämään seuraavaan talveen leutojen säiden takia.

Vaikka yksityiset ihmiset leudon sään johdosta saattoivatkin säästää polttopuissa ja vaateostoksissa, olivat lauhan talven seuraukset kaikenkaikkiaan negatiivisia. Vaatetusala ja erityisesti talvivaatteita ja urheiluvälineitä myyvät kaupat olivat vaikeuksissa, koska tavaraa ei lämpimien säiden takia ostettu. Kauppojen varastot seisoivat, mikä taas saattoi johtaa töitten ja työvoiman vähenemiseen ja kausityöttömyyden lisääntymiseen.

Lauhan sään lisäksi Tamperetta koetteli tammikuussa 1925 voimakas talvimyrsky. Tammikuun 19. iskenyt myrsky katkoi puita ja pimensi osan kaupungista. Myös useimmat kaupungista ulos johtavat puhelinlinjat katkesivat. Myrskyä pidettiin voimakkaimpana talvimyrskynä miesmuistiin ja sen tuhojen korjaamiseen kului useita päiviä.

Vaikka helmikuunkin keskilämpötila jäi vuonna 1925 paljon pitkäaikaisia keskiarvoja korkeammaksi, julisti Hämeen Urheilukeskus talven lopulta tulleeksi 3. helmikuuta, mainostamalla Aamulehden etusivulla suksia ja luistimia.

Lähteet:

Aamulehti 1925:
Nähtyä ja kuultua 18.1, s.5. - Pitkän kelirikon hevosille aiheuttama vaara 18.1, s.6. - Nykyisen säätilan vaikutus kasvullisuuteen 27.1, s.2. - Kymmeniä ihmisiä hukkunut heikkoihin jäihin 29.1, s.3. - Helpotuksen huokaus 3.2, s.6.