Työväenluokkainen koulutustaso

Vuonna 1930 yli 15-vuotiaista tamperelaisista oli 95,6 % sekä luku- että kirjoitustaitoisia. Luvut olivat suunnilleen samat Turussa ja Viipurissa. Helsingissä osaaminen oli vielä hieman korkeammalla tasolla. Kun koulutusta tarvittiin enemmän, jäi Tampere jälkeen muista kaupungeista. Tampereella on ylioppilaita tai sitä korkeamman sivistyksen saaneita 3,2 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Viipurissa heitä on himpun enemmän: 3,8 %, Turussa 5,2 % ja Helsingissä 10, 1 % yli 15 vuotiaasta väestöstä on saanut korkeampaa sivistystä. Keskikoulun käyneiden osalta erot ovat Tampereen tappioksi vielä suuremmat. Keskikoulun käyneitä oli 5,4 % tamperelaisista. Viipurissa heitä oli 8,1 %, Turussa 7,5 % ja Helsingissä 11,5 % Kansakoulu oli tullut pakolliseksi oppivelvollisuuslain myötä vuonna 1921. Tampereella oli jo ennen sitä käyty koulua. Tietenkin monen Tampereelle maalta muuttaneen ja ennen 1910-luvua syntyneen kohdalla asiat olivat toisin. Tilastollisesti se näkyi vanhempien ikäluokkien huonompana sivistystasona.

Nekalan kansakoulu valmistui vuonna 1931. 1930-luvulla koulussa oli runsaat 300 oppilasta. He oppivat koulussa ainakin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Kuva: Aamulehti 17.10.1931, Tampereen museoiden kuva-arkisto

On mielenkiintoista, ja osittain itsestään selvää, että Tampereella ja Viipurissa , missä ruotsinkieliset edustivat pientä vähemmistöä, oli heidän keskimääräinen koulutuksensa selkeästi parempi kuin suomenkielisten, mutta myös selkeästi parempi kuin muiden kaupunkien ruotsinkielisten keskuudessa. Mitä vähemmän ruotsinkielisiä, sitä varmemmin he olivat hyvin koulutettuja. Ja sitä varmemmin he kuuluivat kaupungin yläluokkaan. Tietenkin kyse on suhteellisista luvuista, eli ruotsinkielisiä oli jo sinällään vähän, ja ruotsinkielinen eliitti oli vieläkin pienempi.