Suomenkielinen kaupunki

Tampere oli hyvin suomenkielinen kaupunki. Ruotsinkielisten osuus, mikä oli vuonna 1900 vielä 5,6 %, oli pudonnut vuoteen 1930 tultaessa 2,6 prosenttiin. Ruotsinkielisiä oli Tampereella vuonna 1930 yhteensä 1574. Muita kieliä puhuvia oli vain 312. Vertailun vuoksi: ruotsinkielisten osuus oli 29,4 % Helsingissä, Turussa 16,3% ja Viipurissa 2,9 %. Muita kieliä puhuvien osuus oli suurin Viipurissa, missä asui 2 527 (3,5%) muita kieliä äidinkielenään puhuvaa. Mainittakoon, että vielä 1900 17,5 % viipurilaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin Ruotsin tai Suomen kieltä.

Tietenkin osa äidinkielenään Suomea puhuneista tamperelaisista osasi ruotsinkieltä ja päinvastoin. Kaupungin suomenkielisistä 5449 eli 9,2 % osasi myös ruotsia. Taito oli hieman yleisempi naisten keskuudessa. Osa ruotsin kielten taitajista oli varmasti palvelijattaria. Tampere oli kuitenkin tässäkin suhteessa sisämaan suomenkielinen kaupunki, sillä Helsingissä 34,4 % suomenkielisistä puhui myös Ruotsia, Viipurissa 10 % ja Turussa 21 %, Vaasassa 37 % ja Pietarsaaressa 41,8 %.

Ainoastaan 10,8 % ruotsinkielisistä ei osannut Suomen kieltä. Ja he, jotka eivät osanneet Suomen kieltä olivat etupäässä pieniä, alle 9-vuotiaita lapsia. Tosin Suomea taitamattomien joukossa oli myös työikäistä väestöä, mutta he olivat syntyneet Tampereen ulkopuolella ja muuttaneet kaupunkiin muualta. Mainittakoon, että 19 % Helsingin ruotsinkielisistä ei osannut Suomea. Turun lukema oli 16,6 % Vaasan 43,1% ja Pietarsaaressa peräti 57,8 %. Mielenkiintoista on, että näissä merenrantakaupungeissa pelkästään Ruotsin kielen osaaminen oli yleisempää naisten joukossa.

Kaupungin alueella asuneet ruotsinkieliset asuivat erityisesti kosken länsipuolella "vanhan kaupungin" alueella eli kaupunginosissa 1-3 ja 6-8. Heidän osuutensa amurilaisista ja kosken itäpuolella asuneista jäi varsin pieneksi, joitakin Kyttälän kaupunginosia (X-XII) lukuunottamatta. Kaupungin rajojen ulkopuolella, Pitkässäniemessä, oli suhteellisesti merkittävin ruotsinkielinen asutus, lähes 10 %. Toisessa, kolmannessa ja kuudennessa kaupunginosassa asuneista 6-7 % oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä.

Mikään kansainvälinen kaupunki Tampere ei ollut kielen eikä uskonnonkaan kautta katsottuna. Eikä täällä oleskellut kovinkaan montaa ulkomaiden kansalaista. Ulkomaalaisten osuus oli pudonnut vuoden 1910 väestönlaskennasta. Vuonna 1930 Tampereella oli 359 ulkomaiden kansalaista, mikä merkitsi 0,6 % kaupungin väestöstä. Kansainvälisimmät kaupungit olivat Viipuri ja Helsinki. Viipurin väestöstä 2,9 % oli ulkomaalaisia ja Helsingin väestöstä 2,7 %., mikä merkitsi 6 772 ihmistä. Tampereen suurimmat ulkomaalaisryhmät tulivat Venäjältä (93) , Saksasta, (85) ja Ruotsista (79). Norjalaisia (21), tanskalaisia (18), virolaisia (17) oli suurin piirtein yhtä paljon. Lisäksi kaupungissa asui muita vielä pienempiä kansallisuusryhmiä.