Kirjasto vuonna 1918

Tampereen kaupungin Kirjaston ja Lukusalien johtokuntaan kuuluneena vuotena ovat kuuluneet: herrat kauppias Kusto Ojanen puheenjohtajana, lehtori V. Malinen varapuheenjohtajana, tuomari Kaarlo Launio, pankinjohtaja Juhani Arajärvi, isännöitsijä K. J. Jokisalo ja opettajatar Sohvi Kulovuori. Herra K. J Jokisalon tilalle osanottonsa vuoksi kapinaan valitsi kaupungin valtuusto 15 toukokuuta maisteri, herra Kyösti Kaukovallan. Johtokunta on vuoden kuluessa kokoontunut vain 3 kertaa ja tällöin käsitellyt 14 pykälässä Kirjaston ja Lukusalien asioita.

Kirjasto ja lukusalit ovat edellenkin sijainneet entisissä huoneistoissaan ja niiden hoitajina samoin ovat olleet:
Kansankirjaston, (Puutarhakatu 23), Neiti Suoma Kärkönen
I:sen lukusalin, (Puutarhakatu 23), Neiti Suoma Kärkönen
II:sen lukusalin (Viinikankatu 18), opettaja J. Haavisto
III:nnen lukusalin (Moisionkatu 33), poliisikonstaapeli E.F. Salonen
IV:nnen lukusalin (Puuvillatehtaankatu 21), talonomistaja J. Tarkka

Vuokriin on mennyt:
Kirjaston ja I:sen lukusalin Smk 2,600:-
II:sen lukusalin Smk 2,200:-
III:nnen Lukusalin Smk 250:-
IV:nnen Lukusalin Smk 6 650:-

Kaupungin piirityksen aikana paloi viime huhtikuun alussa XVI kaupunginosassa talo n:o 63, jopssa sijaitsi kaupungin III lukuhuoneisto. Sen irtaimmistosta joutui tällöin suurin osa tulen uhriksi, pelastettua saatiin palosta vain 28 tuolia ja 1 seinäkello. Edellämainittujen lisäksi paloi ja katosi kapina-aikana lainaajilla olleita kirjoja 556 sidosta, arvoltaan Smk 1 419:-. Punakaartin esikunnan käyttöön Teatteri-talolle "takavarikoitiin" 2 kpl Suomen seinäkarttaa, jotka sille tielleen jäivät.

Näin kuvasi vuoden 1918 tapahtumia Tampereen kaupungin Kirjaston ja Lukusalien toimintakertomus vuodelta 1918. Toimintavuoden alku oli hyvinkin vaiherikas tulipaloineen, karttojen takavarikoimisineen ja johtokunnan jäsenten erottamisineen. Yleinen lainakirjasto jakaantui suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen osaan. Suomenkielisiä kirjoja oli lainattavissa 7 964 sidosta ja ruotsinkielisiä 415 kappaletta. Lisäksi oli erityinen käsikirjasto, "Suomi"-kirjasto, jossa oli 5 596 sidosta. Lukusaleihin tilatuista lehdistä tehtiin myöhemmin sidokset ja toimitettiin käsikirjastoon. Vuonna 1918 Tampereen kaupungin kirjaston lukusaleihin tulivat seuraavat lehdet: Aamulehti, Helsingin Sanomat, Kansan Lehti, Suomalainen virallinen lehti (sekä asetuskokoelma), Tammerfors Aftonblad, Tampereen Sanomat, Työkansa, Työmies ja Uusi Suometar. Tilattuja sanomalehtiä ja aikakauskirjoja oli kaiken kaikkiaan 179. Vuosikertoja oli enemmän eli 247 kappaletta: suosituimpia lehtiä tuli todennäköisesti useampia kappaleita.

Kirjasto oli vuonna 1918 toiminnassa vain Tammikuun ja helmikuun alkupuolen ja avattiin uudelleen vasta syyskuussa. Lukusalit ja kirjasto takavarikoitiin 20. Maaliskuuta punakaartin majoitusosaston käskystä. Lukusalit olivat aina kaupungin valloitukseen ja punaisten antautumiseen saakka punakaartien hallussa. 24. Huhtikuuta lukusaleihin majoitettiin valkoisten joukkoja. Kolmas lukusalihan oli tuhoutunut tulipalossa. Toinen ja neljäs lukusali saatiin tamperelaisten käyttöön toukokuun loppupuolella, mutta ensimmäisessä lukusalissa piti passitoimisto majaa vielä kesälläkin. Näin ollen yleinen lainausosasto oli vuonna 1918 avoinna vain 140 iltana. Vuonna 1917 iltoja oli ollut 213, joten jonkinlaatuista hankaluutta ilmeisesti vuoden 1918 sodasta aiheutui myös kulttuurinnälkäisille kapunkilaisille. Lasten osasto palveli 43 iltana (vuonna 1917 71 iltana).

Viime talvinen kansalaissota sekavine oloineen saattoi säännöllisen lainaamisen siinä määrin mahdottomaksi, että uusia lainauksia ei enään sodan alettua annettu. Koko kevään ajan, kaupungin valloituksen jälkeenkin, otettiin vain vastaan ennestään lainattuja kirjoja. Tästä syystä jäikin vuoden lainaajamäärä ja lainaksi annettujen soidosten luku tavallista pienenmmäksi.

Kaikesta huolimatta vuoden vilkkain päivä aikuisten osastolla sattui helmikuun kahdeksanneksi päiväksi, jolloin kirjastosta lainattiin 367 sidosta. Jos kirjasto oli avoinna, niin sinne kannatti suunnistaa maanantaista perjantaihin puoli neljän aikoihin. Ovet suljettiin tunniksi kello viisi ja avattiin vielä kahdeksi tunniksi iltakuudelta. Launtaisin kirjoja saattoi lainata kello neljästä seitsemään illalla. Lasten lainausosasto palveli satunnaisesti keskiviikkoisin ja perjantaisin samaan aikaan kuin aikuisten osastokin. "Suomi"-kirjasto oli avoinna kymmenestä neljään ja sanomalehtien lukusalit kello kymmenestä aamupäivällä kello yhdeksään illalla. Käsikirjastoa lukuunottamatta aukioloajat oli suunniteltu erityisesti tehdaskaupungin väestön tarpeita varten.

Vuonna 1918 kirjaston lainattavissa olevat suomenkieliset kirjat jakautuivat seuraavasti:

I 	Uskontoa							497
II 	Historiaa, Elämänkertoja ja muistelmia				504
III	Maantietoa, matkakertomuksia					221
IV 	Oikeus ja valtiotiet., yhteiskunnallisia kysymyksiä, taloutta	425
V 	Luonnon- tai lääketieteellistä matemaattista ja teknologista	349
VI 	Filosofiaa, teosofiaa, siveys-, kasvatus- ja opetusoppia	268
VII	Runoja								341
VIII	Näytelmiä							410
IX	Kirjallisuuden ja tieteen historiaa, taidetta			342
X	Romaaneja, kertomuksia ja satuja				2353
XI 	Voimistelu, Urheilu, leikit					94
XII	Aikakauskirjoja							563
XIII 	Lasten- ja nuortenkirjallisuutta				1082

Ruotsinkielisestä kirjallisuudesta yli puolet olivat romaaneja Käsikirjaston eli "Suomi"-kirjaston kirjoista 3 863 (69 %) käsitteli yhteiskuntaoppia ja lakitiedettä. Vuonna 1918 kirjastosta lainasi kaiken kaikkiaan 1182 aikuista (yli 15 vuotta täyttäneitä) ja 573 lasta. Yli 15 vuotta täyttäneistä 57,6 % oli miehiä ja 42,4 % naisia. Lapsista 68 % oli poikia ja 32 % tyttöjä. Aikuiset lainasivat 27,477 ja lapset 12 497 kirjaa. Näin ollen jokainen kirjastoa käyttänyt aikuinen lainasi keskimäärin 23,2 kirjaa ja lapsi 21,8 kirjaa vuodessa.