Kaupunginosa XXII - Hatanpää

Kartanosta sairaala ja siirtolapuutarha

Hatanpään kartanon maiden tultua kaupungin omistukseen kartanon rakennuksia otettiin tilanpuutteesta kärsineen kunnansairaalan käyttöön vuodesta 1914 lähtien. Ensimmäisenä Hatanpään pirttirakennukseen muutti mielisairaala, joka sai kuitenkin pian siirtyä toiseen rakennukseen sotilassairaalan tieltä. Kansalaissodan ajan kartanon päärakennus ja Nils Idmanin huvilarakennus palvelivat sotilassairaalana. Kun rakennukset vapautuivat sotilaskäytöstä alkoi kaupunki suunnitella huvilarakennukseen kirurgi- ja sisätautisairaalaa. Uusi sairaala valmistuikin syksyllä 1919 ja se käsitti 57 potilaspaikkaa. Osalle hoitajattarista ja palvelijoista kunnostettiin asuinhuoneet entisestä puutarhurin rakennuksesta.

Uuden Bertel Strömmerin suunnitteleman funkistyylisen sairaalan rakentaminen aloitettiin 1933. Valmistuessaan 1935 viisikerroksinen sairaalarakennus oli alansa kärkeä moderneine laitteineen ja tiloineen. Uudessa sairaalassa oli vuodepaikat 148:lle potilaalle, joista osa varattu samana vuonna Hatanpäälle muuttaneen lastensairaalan käytöön.

Bertel Strömmerin piirtämän sairaalarakennuksen läpileikkaus. Kuva: Hatanpään sairaalat, kuvaliite kertomuksessa yleistentöiden lautakunnan toiminnasta 1935.

Hatanpään kirurginen, sisätautien ja lasten sairaalan vuosikertomus vuodelta 1935 kertoo uuden sairaalan käyttöönotosta seuraavaa:

Vuoden 1935 kuluessa tapahtui sairaalassa suuria muutoksia. Alkuosan vuotta toimi sairaala entisessä muodossaan ja entisessä paikassaan Hatanpään huvilarakennuksessa. Heinäkuun 10 p:nä muutti sairaala uusiin suojiinsa. Potilasosastot vanhoine huonekaluineen muutettiin uuden sairaalarakennuksen kahteen ylimpään kerrokseen ja leikkausosastona tuli väliaikaisesti olemaan poliklinikan leikkaussali, joka erikoisesti sitävarten oli hyvissä ajoin valmistettu siirtymis- eli ylimenokautta varten. Uusi varsinainen leikkausosasto otettiin käytäntöön vasta lokakuun alussa, jolloin siinä olevat laitteet ja välineet olivat tulleet lopullisesti paikoilleen. Uusi autoklavi oli kuitenkin jo sitä ennen ollut käytännössä. Vasta kun uudet potilashuonekalustot olivat saapuneet, voitiin aukaista marraskuun 10 p:nä täyskasvuisten kaikki osastot ja siitä päivästä lähtien on sisätautien osasto ollut toiminnassa erikoisosastona. Kaksi ylintä kerrosta on sisätautiosastoa varten ja kahdessa seuraavassa kerroksessa alaspäin ovat kirurgiset potilaat. Sairaalan lastenosasto saattoi alkaa toimintansa vasta 18 p:nä marraskuuta, jolloin asianomaiset sängyt ja muut laitteet olivat lopullisesti paikoillaan. Röntgenosaston diagnostikapuoli otettiin käytäntöön lokakuun alusta ja laboratorio alkoi toimintansa lokakuun puolivälistä.

Hatanpään sairaalan röntgenosaston diagnostiikkahuone. Kuva: Hatanpään sairaalat, kuvaliite kertomuksessa yleistentöiden lautakunnan toiminnasta 1935.

Sairaalan poliklinikkahuone kirurgisten tapausten vastaanottoa varten. Kuva: Hatanpään sairaalat, kuvaliite kertomuksessa yleistentöiden lautakunnan toiminnasta 1935.

Samaisen vuosikertomuksen mukaan uuden sairaalan henkilökuntaan kuului 5 lääkäriä, 26 hoitajatarta sekä siivoojattaria ja kylvettäjättäriä yhteensä 15. Lisäksi sairaalalla oli oma puhelinkeskuksen hoitajatar. Sairaalan laboratiossa suoritettiin 1935 yhteensä 950 tutkimusta, röntgenissä otettiin 239 kuvaa ja koko sairaalassa hoidettiin 1062 potilasta, joiden hoitopäiviä kertyi yhteensä 21079.

Hatanpään sairaala oli myös tamperelaisen rakennus- ja insinöörityön taidonnäyte, jota työhön osallistuneet yritykset saattoivat käyttää referenssinään. Saman kaupunginosan tehdas Lokomo toimitti sairaalaan korkeapainekattilat. Kuva: Hatanpään sairaalat, kuvaliite kertomuksessa yleistentöiden lautakunnan toiminnasta 1935.

Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha

Muista Pohjoismaista Suomeen kulkeutunut siirtolapuutarha-aate rantautui myös Tampereelle ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Siirtolapuutarha-aate markkinoi puutarhapalstojen hoitoa kaupunkilaisten työläisperheiden kehittävänä vapaa-ajan harrastuksena. Tämän aatteen mukaisesti Tampereen kaupunki vuokrasi Hatanpäältä 6,18 hehtaarin maa-alueen 1916 perustetulle Hatanpään siirtolapuutarhayhdistykselle. Hatanpään siirtolapuutarha oli ensimmäisiä koko Suomessa ja 1920-luvulla siitä kehittyi suosittu vapaa-ajanviettopaikka.

Siirtolapuutarhapalstojen määrä Hatanpäällä vakiintui 150 tienoille. Noin 300 neliömetrin palstoista yli puolet oli tehdastyöläisten viljelemiä ja viljelijöissä oli runsaasti mm. rautatieläisiä ja palokuntalaisia. Aluetta kehitettiin paljolti yhdistyksen talkootyöllä. Aiemmin varsin vapaamuotoisesti rakennettuja puutarhamökkejä alettiin vuoden 1926 jälkeen rakentaa Ruotsin matkalta saadun mallin mukaisesti avokuistisina, jyrkkäkattoisina ja punaisiksi maalattuina. Vesijohto alueelle saatiin vähitellen 1920-luvun aikana.

1930-luvun alussa siirtolapuutarhayhdistys olisi halunnut laajentaa erittäin suosittujen puutarhapalstojen aluetta. Aivan siirtolapuutarhan naapurissa olleen mielisairaalan johto kuitenkin vastusti hanketta ja kun samaan aikaan oli Nekalaan perustettu toinen siirtolapuutarha, ei laajennushanketta toteutettu.