Kaupunginosa XI - Väestö

Vuoden 1920 väestöpiikkiä lukuunottamatta Kyttälän pohjoisosan asukasluku säilyy varsin tasaisena koko 1920- ja 1930-luvun. Väkiluku keikkui noin 1800 asukkaan molemmin puolin nousten kuitenkin lievästi aina vuodesta 1925 vuoteen 1939, jolloin jäätiin vain kolmen asukkaan päähän 2000 rajasta. XI-kaupunginosan osuus koko kaupungin väestöstä pysytteli 1920-luvun alkua lukuunottamatta hieman alle 4%:ssa pudoten Pispalan liitoksen johdosta hieman yli kolmeen prosenttiin 1937, trendin ollessa kuitenkin loivasti laskussa. Vuoden 1920 yllättävälle väestöpiikille, jolloin Kyttälän väkiluku vuoden ajaksi nousi noin 700 henkilöllä, ei ole löytynyt selitystä. Todennäköisesti kyseessä on jonkinlainen tilastoharha, mutta pelkästä painovirheestä ei kuitenkaan ole kyse koska kasvua on vuonna 1920 kaikissa väestöryhmissä.

Kyttälän pohjoisosan väestöstä hieman yli puolet laskettiin vuonna 1938 kuuluvaksi työväestöön. Määrä on selvästi vähemmän kuin Tampereella keskimäärin, mutta muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin Kyttälän eteläosassa. Ylempään väestönosaan kuuluvia kuten virkamiehiä asui Kyttälän pohjoisosassa selvästi Tampereen keskiarvoa enemmän. Vuoden 1919 asuntolaskennan perusteella virkamiehet omistivat yli 15% kaupunginosan asunnoista kun koko Tampereella vastaava luku oli vain noin 7,5%. Samassa asuntolaskennassa myös varsin epämääräinen kiinteistöjen omistajien ryhmä, johon kuului liikemiehiä, kauppiaita yms. itsenäisiä elinkeinonharjoittajia, omisti noin neljänneksen Kyttälän pohjoisosan huoneistoista. Koko Tampereen alueella tämän ryhmän omistuksessa oli vain noin 15% asunnoista. Vastaavasti rakennus- ja sekatyömiehet olivat selkeästi aliedustettuina omistaen vain noin 7% asunnoista, kun koko Tampereella yli 19% asuinkiinteistöistä oli tämän ryhmän omistuksessa. Kyttälän pohjoisosan asukkaista siis varsin suuri osa kuului ns. keski- tai yläluokkaan.

Naisten osuus kaupunginosan XI väestöstä pysyi tasaisesti 60% tuntumassa aina vuodesta 1920 vuoteen 1940 asti. Sukupuolijakauma oli jotakuinkin sama kuin koko Tampereella, jossa naisten osuus oli 1920 noin 60% ja 1930 noin 59%.

Ruotsinkielisiä oli Kyttälän pohjoisosan asukkaista noin 4,3% mikä oli selvästi enemmän kuin koko Tampereella, jossa ruotsinkielisten osuus jäi alle 3%:n. Keskustan kaupunginosissa ruotsinkielisten osuus oli kuitenkin muuta kaupunkia suurempi. Muihin keskustan kaupunginosiin verrattuna ruotsinkielisten osuus Kyttälän pohjoisosissa olikin jopa hieman alle keskitason. Muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus oli Kyttälän eteläosan tapaan Tampereen korkeimpia eli noin 1,6%. Absoluuttisina lukuina tämä tarkoittaa kuitenkin vain noin 30 henkilöä, joten mistään suuresta "kielellisestä vähemmistöstä" ei ollut kysymys.