Kaupunginosa XI - Kyttälän pohjoisosa

Niinsanottu Kyttälän keskusta eli kaupunginosa XI käsittää pohjois-eteläsuunnassa Satakunnankadun ja Hämeenkadun välisen alueen. Sen pohjoispuolella on Juhannuskylä eli kaupunginosa X ja etelässä Hämeenkadun toisella puolella Kyttälän eteläosa eli kaupunginosa XII. Lännessä kaupunginosa XI rajoittuu Tammerkoskeen ja idässä rautatiehen.

Rakennuskannan muutokset 1920-30-luvulla

Kyttälän pohjoisosan rakennuskanta on enimmäkseen peräisin 1900-luvun alusta, jolloin Hämeenkadun puoleiset tontit rakennettiin paljolti liikerakennuksiksi, Kyttälän kadun ja siitä pohjoiseen olevien tonttien ollessa suurelta osin asuintontteja. Kaupunginosan länsireunan Tammerkosken rannan tuntumassa muodostaa Koskipuiston puistoalue.

Kuten toisella puolella Hämeenkatua Kyttälän eteläosassa, jatkui liikerakentaminen maailmansotien välisenä aikana myös Hämeenkadun pohjoisreunalla. Jo vuosina 1919-20 rakennutti maan vanhin lakki- ja turkisalan yritys Naparstok Oy toimitalonsa Hämeenkatu 8:aan. Napparin talona tunnetun rakennuksen suunnitteli Bertel Strömmer ja vuoteen 1960 asti siinä toimi myös hotelli-ravintola Seurahuone.

Hämeenkadun pohjoisreunaa syksyllä 1936. Vasemmalla Ruuskasen talon kulma, sitten Hämeenkatu 12 tontti, jossa nykyisin sijaitsee Säästöpankin talo. Sen takana rakenteilla oleva Voimantalo, jonka takaa pilkottaa Napparintalo. Kuva: Aamulehti 20.11.1936, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kyttälä oli kärsinyt pahoja vahinkoja Tampereen valtauksessa 1918. Eräs tuhoutuneista rakennuksista oli Hämeenkatu 10 tontilla sijainnut Hällströmin palatsi. Erilaisten tilapäisrakennusten jälkeen tontille nousi vuonna 1936 Georg Jägerroosin johdolla suunniteltu liike-, toimisto- ja asuintalo. Nimensä tämä Voimantalo sai liikekerroksen päällä sijainneesta osuusliike Voiman suurravintolasta. Rakennus edustaa funktionalismia sen parhaalta kaudelta.

Ojakadulle Kyttälän pohjoisosaan valmistui vuosina 1926-27 kaksi pelkistettyä klassismia edustanutta asuinrakennusta. Ojakadun ja Rongankadun muodostamaan kolmioon valmistui 1926 E.A. Liuhan piirtämä kaksikerroksinen asuinrakennus. Vuotta myöhemmin valmistui Ojakatu 1:een A.E. Eräsen piirtämä asuin- ja liiketalo. Yhdessä nämä rakennuksen muodostavan ehjän ympäristön kadulle, jonka päätteenä on Tuomiokirkko.

Ojakatu 1:n talo alkuperäisessä asussaan 1920-luvun lopussa. Talo tuhoutui tulipalossa 1981, mutta se rakennettiin uudestaan alkuperäisten piirustusten mukaan. Oikealla taustalla Tuomiokirkko. Kuva: Jouni H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kyttälän luonaisosaan valmistui 1920-30-luvun vaihteen molemmin puolin kaksi Bertel Strömmerin suunnittelemaa merkittävää rakennusta. Marraskuussa 1920 kaupunginvaltuusto oli luovuttavut tontin n:o 52 Kyttälästä Tampereen Teknilliselle Seuralle. Seura järjesti 1927 suunnittelukilpailun omien jäsentensä kaupunginarkkitehtien Birger Federleyn ja Bertel Strömmerin kesken. Federleyn sairastuttua rakennuksen suunnittelu jäi Strömmerille. Rohkeaa rakennussuunnitelmaa perustettiin toteuttamaan kiinteistöyhtiö Oy Tammer Ab. Teknillisen Seuran huoneiston lisäksi rakennukseen sijoitettiin korkealuokkaiset tilat Grand Hotel Tammerille. Hotelli Tammerin juhlahuoneisto ravintoloineen ovatkin edustaneet valtakunnallista huipputasoa ja palvelleet lukuisia suomalaisia ja ulkomaisia eliittivieraita.

Frenckellin paperitehtaan kiinteistöjen tultua Tampereen kaupungin haltuun 1928, oli koko Tammerkosken keskiputous nyt kaupungin sähkölaitoksen käytössä. Keskiputouksen voimalaitoksen rakennustyöt tehtiin vuosina 1932-33, jolloin Satakunnan sillan tuntumaan kosken päälle rakennettiin uusi Bertel Strömmerin suunnitteleman funkkisjulkisivun saanut voimalarakennus. Myöhemmin 1950-luvulla myös kosken rannassa sijainnut Sähkölaitoksen talo korotettiin ja muutettiin ilmeeltään edustamaan funktionalismia voimalaitoksen tapaan.