Kaupunginosa X - Juhannuskylä

Juhannuskylä eli X kaupunginosa sijaitsee Tammerkosken itäpuolella Satakunnankadusta pohjoiseen. Idässä ja koillisessa kaupunginosaa rajoittaa rautatie, joka luoteeseen kaartaen risteää pohjoisessa Juhannuskylää luoteessa rajoittavan Lapintien kanssa. Juhannuskylän naapurikaupunginosia ovat etelässä XII kaupunginosa eli Kyttälän pohjoisosa ja luoteessa sekä pohjoisessa IX kaupunginosa eli Armonkallio sekä siihen liittyvä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n tehdasalue.

Rakennuskannan muutokset 1920-30-luvulla

Juhannuskylän kuten koko Tammerkosken itäpuolen vanhin asutus syntyi aluksi täysin ohjaamattomasti ilman minkäänlaista asemakaavaa. Erityisesti Rongankadun pohjoispuolisilla alueilla asemakaavan mukainen uudistaminen kesti varsin pitkään. Niinpä ruudukkoasemakaava joutui osassa Juhannuskylää antamaan periksi asutuksen vapaalle muodostumiselle. Tästä olivat hyvänä esimerkkinä Juhannuskylän luonaisosan Lapintien ja Sukkavartaankadun väliset varsin epäsymmetrisen muotoiset tontit. Osittain tosin vanhan epäsymmetrisen katuverkon säilymistä edesauttoivat heti 1900-luvun alussa jugend-tyyliin rakennetut Juhannuskylän maamerkit, Tuomiokirkko ja Paloasema.

Vanhaa Juhannuskylää kuvattuna paloaseman tornilta pohjois-koilliseen noin vuonna 1915. Kuva: K. Mäkinen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Juhannuskylää 1940-luvun alussa kuvattuna samasta paikasta kuin edellinenkin kuva. Maiseman ja rakennuskannan muutos on huomattava. Kuva: Mauri Pesonen, Tampere seura.

Arkkitehti Bertel Strömmerin kädenjälki näkyy myös Juhannuskylässä. Maailman sotien välisenä aikana hän suunnitteli tai oli mukana suunnittelemassa asuintalot Juhannuskylänkatu 1:een ja Aleksanterinkatu 11:een. Strömmer oli yhdessä Viljo Kolhon kanssa suunnitellut myös Satakunnankatu 14:sta 1922 valmistuneen Oy Keskuskeittiön talon. Nimensä talo sai alakertaan rakennetusta keskuskeittiöstä, josta asukkaat saivat tarvitsemansa ruoka-annokset molemmissa portaissa olleiden ruokahissien avulla. Keskuskeittiöstä jaettiin lama-aikana ruokaa myös työttömille. Välittömästi Keskuskeittiön talon yhteyteen valmistui juuri lamakauden alkaessa Veikko Kallion piirtämä Karhu-apteekin talo joka sai nimensä pohjakerroksessa toimineesta apteekista. Rakennuksen kaakkoiskulmaan Kallio suunnitteli itselleen kaksi kerrosta käsittävän tornihuoneiston, jossa hänen jälkeensä asui mm. kondiittorimestari Aarne Linkosuo.

Lapintie 5:een rakennutti osuusliike Voima 1924 Frans Jousen suunnitteleman liiketalon, jossa oli myös Voiman ravintola ja juhlasali. Nykyisin Metodistikirkon talona tunnettun rakennuksen osti 1962 Suomen Metodistikirkko. Kirkkona rakennus toimi vain kuusi vuotta kunnes sen viereen valmistui uusi kirkkosalirakennus.

Ilman vakinaisia omia tiloja pitkään olleelle Tampereen tyttölyseolle valmistui 1924 uusi koulurakennus Juhannuskylän itäosaan Rautatienkatu 3:een. Nykyisin Tammerkosken kouluna tunnetun rakennuksen suunnitteli Magnus Schjerfbeck.