Tampereen puistoja

[Puistojen merkitys] [Tampereen puistoja]

Pitkänhuiskea Hämeenpuisto ja Pyhäjärven sylilapsi Eteläpuisto

Hämeenpuiston pohja on vuoden 1830 Engelin kaavassa, ja se pysyi vuonna vahvistetussa 1868 Edelfeltin kaavassa. Ensimmäiset puut istutettiin jo 1880-luvulla Hämeenkadun ja Satamakadun väliin. Uudemmassa kaavassa Esplanadia eli nykyistä Hämeenpuistoa levennettiin, jotta se toimisi aiempaa paremmin paloesteenä puukaupungissa.

Kaupunginpuutarhuri Karsten jatkoi edeltäjänsä työtä vuosisatojen vaihteessa istuttamalla aluksi Hämeenpuiston eteläiseen päähään lehmuksia ja vaahteroita. Eteläpäätä rakennettaessa maaperästä tuli vastaan niin tiilitehtaan jäljiltä jääneitä tiiliä kuin savikuoppiakin. Työt Hämeenpuiston eteläpäässä saatiin valmiiksi vuonna 1903.

Puiston pohjoispää taas valmistui vuonna 1909. Sen viimeinen osa jätettiin hiekkakentäksi. Tämä ”hiekka-aavikko” päätettiin kuitenkin vuonna 1916 rajata istutuksilla muun muassa leikkikentäksi. Lapsia varten kentälle rakennettiin myös kahluulammikko.

Hämeenpuiston Hämeenkadun ja Hallituskadun välisellä osalla oli vielä vuoteen 1929 saakka soittolava.

Eteläpuistossa oli vielä 1800-luvun lopulla venäläisten kellareita ja keittiökasvimaita. Eteläpuistokin valmistui vaihteittain. Ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 1915 ja päättyi vuonna 1917.

Sisällissodan aikana vuonna 1918 myös Eteläpuiston kohtalona oli muuttua väliaikaiseksi lanttu- ja perunamaaksi.

Hämeenpuiston nuoret puut 1900-luvun alussa. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Kallioinen Näsinpuisto

Näsinpuisto sijaitsee Mustanlahden kalliolla, jonne se vuonna 1909 valmistui. Kallion puistoa alettiin kutsua Näsilinnanpuistoksi, kun kaupunki osti kalliolta Milavida-nimisen huvilan vuonna 1905.

Puistolle saatiin pohja, kun kalliolle alettiin 1800-luvun lopulla vetää viereisistä satamista ruopattua maata. Tasaustöiden yhteydessä peitetty kallio tuli takaisin esiin.

Kaupunginpuutarhuri Karsten istutti puiston vaihteittain. Aiemmin kituliaalle kalliolle istutettiin runsaasti lehti- ja havupuita. Kalliolle sijoitettiin myös kauppias N. Tirkkosen kaupungille lahjoittama suihkukaivo, ja sen eteläpuolelle tehtiin myös leikkikenttä, josta tuli valmis sisällissodan jälkeen. Puisto valmistui vuonna 1909.

Näsinkallio lounaasta vuonna 1900. Kuva: Atelier Laurent. Vapriikin kuva-arkisto.

Koskipuisto, Hämeensillan maisemapuisto

Koskipuisto, joka tarkalleen ottaen sijoittuu nimenomaan kosken itäpuolelle, valmistui perustuksiltaan Hämeensillan pohjoispuolelta jo vuonna 1899. Sillan eteläpuolinen Koskipuisto saatiin valmiiksi vuotta myöhemmin. Puistoksi alue oli kaavoitettu jo edellisellä vuosikymmenellä.

Aluksi Koskipuistoon tehtiin kosken varrelle rautakaiteet. Vuonna 1914 puistoon tehtiin lammikko, joka kuitenkin oli jokseenkin epäonninen, sillä sen reunalle tehty vesiputous tyrehtyi täysin, kun siihen vettä johtanut putki tukkeutui. Lammikkoon hankittiin myös ruutanoita, mutta niitä tuli liikaa, minkä jälkeen kalamiehet kävivät pyydystämässä niitä syöttikaloiksi. Samoin kuin esimerkiksi Näsinpuistoon, Koskipuistoonkin kaavailtiin ennen 1910-lukua soittolavaa.

Huolellisesti istutettu Koskipuisto kosken itärannalla. Kuva: Atelier Laurent. Vapriikin kuva-arkisto.