Teksti: Niina Ketonen
Näsilinna ja Finlaysonin palatsi
Näsilinna 1900-luvulla, kuvaaja: E.M. Staf, Vapriikin kuva-arkisto
Näsilinnan ja Finlaysonin palatsin rakennuttivat Wilhelm von Nottbeckin pojat, Peter ja Aleksander kumpikin tahoilleen asuinpalatseiksi 1890-luvun lopussa. Molemmat kuitenkin kuolivat vuoden 1901 alkuun mennessä, ja talot jäivät tyhjilleen. Näsilinnan osti kaupunki, ja siinä toimi Hämeen museo jo vuodesta 1908. Finlaysonin palatsi oli Finlaysonin palkattujen johtajien asuntona, kunnes se 1970-luvulla muutettiin kokous- ja edustustiloiksi.
Näsilinnan suunnitteli K.A Wrede, joka työskenteli pitkään yleisten rakennusten ylihallituksessa. Rakennus on tyyliltään uusbarokkia. Ovaali-ikkunat, taipuilevat koristelistat, sisätilan kaiteet ja yksityiskohdat ovat barokin muotokieltä. Hienostuneita yksityiskohtia ovat kattokerroksen kaide ja kaiteenkulmien pilastereiden päällä seisovat maljakot. Rakennuskokonaisuus on H-kirjaimen muotoinen. Näsilinna sijaitsee Mustalahden kalliolla Näsinpuistossa, joka ostettiin Nottbeckeiltä Näsilinnan yhteydessä ja jota alettiin tuolloin istuttaa puistoksi.
Finlaysonin palatsia on luonnehdittu kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin hienoimmaksi työksi. Se on tyyliltään uusrenessanssia ja uusbarokkia. Rakennus on kuutiomainen kappale, jonka korostetussa keskiosassa on pääsisäänkäynti. Rakennuksen edusta ja piha ovat osa kokonaisuutta. Palatsi on hyvin veistoksellinen ja näyttävä.
Finlaysonin palatsi 1940-60-luvulla, Vapriikin kuva-arkisto
Lähteet:
Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere-seura ry, Kirjapaino Hermes, Tampere 1999
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, kirj. Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998
|
