Vuosi 1918

Ratavartija Herbert Salmi oli rakentanut talon Ala-Järvensivulle, Vaasan radan varteen, vuonna 1910. Talo kuului tuolloin Messukylän kuntaan. Vuonna 1917 Salmen vaimo kuitenkin kuoli ja isä jäi yksin perheen neljän lapsen kanssa. Velkoja oli melko lailla ja niinpä Salmi päätti myydä puolet tontistaan. Salmen veli tunsi Holmbergin perheen, joka oli kiinnostunut oman kodin hankkimisesta. Niinpä Salmen perheen tontti jaettiin kahtia elokuussa 1917. Alkuperäiseen taloon muuttivat Holmbergit ja Herbert Salmi rakensi uuden talon itselleen jääneelle tontinpuoliskolle.

Holmbergien uusi talo oli tukeva punamullalla maalattu hirsitalo. Talon molemmissa kyljissä oli oma sisäänkäynti, joista pääsi talon kahteen asuntoon. Toisessa asunnossa oli vuokralaisia. Vain talon alakerta oli asuttu, yläkerta oli kylmänä vinttinä. Alakerrassa oli asuinneliöitä yhteensä 70. Molemmissa kaksioissa oli keittiö ja kamari. Eteistä ei ollut, ulko-ovesta sisään astuttuaan oli suoraan "köökissä". Talon alusta oli avonainen, maapohjainen, ja talo lepäsi nurkkakivien varassa. Talon alla oli kaivo. Myöhemmin talon asukkaiden käyttöön kaivettiin myös pihakaivo. Vasta talvisodan kynnyksellä kaupunki veti talon ulottuville vesijohdon.

Ensimmäinen vuosi uudessa talossa oli rauhallinen. Isä Antti kävi töissä VR:n Nekalan varikolla ja poika Hannu kävi ensin lukiota ja sitten yliopistoa. Vuoden 1918 tammikuussa kuitenkin alkoi tapahtua: syttyi kansalaissota. Antti Holmberg pyrki pysymään erossa kahakasta, mutta totteli kuitenkin punaista komentoa työssänsä VR:llä. Kansallisarkiston Punaisen rautatiehallinnon papereista löytyy yksi maininta Antista: hän oli päivystysvuorossa maaliskuun kymmenentenä 1918 aamukuudesta iltakahdeksaan. Tuona aikana Antti heitti yhden reissun lämmittäjänä tavallisessa matkustajajunassa. Itse asiassa kansalaissota merkitsi siis Antille hetkittäistä ylennystä.

Tampereen valtaus ei juuri tuntunut Holmbergien tontilla. Alueen taloihin ei juuri tullut osumia ja varsinainen taistelu käytiin Ylä-Järvensivulla. Pääsiäislomalla olleen Roopen ja kotona tärkkääjänä työskennelleen Aino-vaimon kotirauha kuitenkin häiriintyi siitä huolimatta. Kalevankangas soi ja Yleiseltä sairaalalta ammuttiin. Muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalla Järvensivun koululla oli punaisten huoltopiste. Tammelan ja Kyttälän tulipalot punersivat iltataivaan.

Hannu-pojan liikkeeistä kansalaissodan aikana ei ole tietoa. Huhtikuussa 1919 hänet kuitenkin kutsuttiin armeijan harmaisiin. Hannu suorittikin asevelvollisuuttaan Tampereen rykmentin sotilaskirjurina puolitoista vuotta. Varusmiespalveluksensa jälkeen hän palveli vakinaisena vuoden ajan Ilmailupataljoonassa. Hannu Holmberg yleni vääpeliksi ja liittyi vuonna 1932 suojeluskuntaan, koska hänen uusi työpaikkansa pienen varsinaissuomalaisen kunnan nimismiehenä liki edellytti sitä.