Insinööri ja tehtaanjohtaja Hermann Kauffmann (1840-1908)

Hermann Kauffmannin visiittikortti. Kuva: Svante Lagergrén, Vapriikin kuva-arkisto.

Insinööri Hermann Karl Heinrich Kauffmann syntyi Göteborgissa vuonna 1840. Kauffmannin vanhemmat olivat molemmat kotoisin Eutinista Saksasta. Isä Heinrich Kauffmann toimi Göteborgin kaupunginarkkitehtinä. Hermann Kauffmann suoritti opintonsa Göteborgissa. Kymnaasin jälkeen hän opiskeli teknistä alaa tunnetussa Chalmersin opistossa.

Työuransa Kauffmann aloitti piirtäjänä Nyköpingin konepajalla vuonna 1857. Aluksi Kauffmannin suunnitelmissa oli lähteä Englantiin opiskelemaan höyrylaivojen rakennustekniikkaa, mutta sen sijaan hän päätyikin tuttavansa aloitteesta Tampereelle. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n (myöh. Tampella) konepajan johtajaksi vuonna 1862 valittu ruotsalainen A. J. Lundahl ehdotti Kauffmannille Suomeen lähtemistä. Vuosina 1862-1880 Kauffmann oli Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n konepajan palveluksessa. Lundahl itse palasi Ruotsiin jo vuonna 1866, minkä jälkeen Kauffmann sai Lundahlin entisen toimen hoitaakseen. Helsingin laivatelakka siirtyi vuonna 1867 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus osakeyhtiön omistukseen, ja vuosina 1867-1870 Kauffmann johti myös Helsingin laivatelakkaa.

Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n konepaja rakensi Kauffmannin piirustusten pohjalta vuosina 1862-1863 ensimmäisen rautaisen höyryaluksen, Ilmarisen, Näsijärvelle. Ilmarinen oli myös ensimmäinen potkurialus Hämeen vesistössä. Hänen seuraava työnsä oli Venäjän hallituksen tilaama kanuunavene Suuriruhtinas Wladimir, jota rakennettiin vuosina 1863-1864. Vuosina 1864-1866 rakennettiin siipilaiva Elias Lönnrot sekä Vanaja välittämään liikennettä Hämeenlinnaan. Ne hoitivat tavaraliikennettä siihen asti kunnes rautatie yhdisti Tampereen Hämeenlinnaan vuonna 1876. Tampereen konepajalla rakennettiin Kauffmannin aikoina laivojen lisäksi myös höyrykoneita, pumppuja, ventilaattoreita ja puunjalostuskoneita.

Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n rakentama Suuriruhtinas Wladimir Mustalahdessa vuonna 1864.
Kuva: Konstantin Hakulin, Vapriikin kuva-arkisto.

Kauffmann solmi siteet Tampereeseen myös perhesuhteiden kautta, sillä vuonna 1869 hän avioitui Hilda Maria Gefwertin kanssa, joka oli Ruotsista Tampereelle vuonna 1843 muuttaneen tehtaanpatruuna Johan Fredrik Gefwertin tytär. Myös J. F. Gefwert oli Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n palveluksessa.

Kauffmannin työura Tampereella päättyi, kun hän vuonna 1880 hyväksyi Ludvig Nobelin tarjouksen ryhtyä Pietarissa olevan konepajan johtajaksi. Pietarin-vuosien jälkeen Kauffmann asettui takaisin Suomeen. Hän kuoli vuonna 1908 Nurmissa lähellä Viipuria. Monia kieliä taitanut Kauffmann kirjoitti viimeisinä vuosinaan muistelmateoksen Tampereen ajoistaan. Teos ilmestyi vuonna 1902 nimellä Muntra minnen från mellersta Tavastland, ja se on suomennettu nimellä Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä.