Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Suomen lainkuuliainen kansa on voimakkaasti noussut taisteluun anarkiaa ja sen alkujuurta, maahamme sijoitettua venäläistä sotaväkeä vastaan. Sankaritekoja on suoritettu ja suuri osa isänmaata vapautettu sortajista. Mutta vielä ei ole vapauttamistyö lopp uun saatettu. Vielä täytyy suuren osan kansaamme kärsiä sitä hirmuvaltaa, jota laillisen järjestyksen viholliset harjoittavat murhaten, ryöstäen vangiten ja kiduttaen rauhallisia ja lainkuuliaisia asukkaista Sitäpaitsi eivät suojelukuntain tähän asti saav uttamat voitot ole täysin turvatut. Kapinalliset ja heihin liittyneet venäläiset yrittävät yhä valmistautua valloitamaan takaisin vapautettuja alueita. Kamala olisi se hävitys, joka heidän voittaessaan näitä seutuja kohtaisi.
SUOMEN SENAATTI on sisäasiaintoimikunnan esittelystä, antanut seuraavan julistuksen: SUOMEN KANSALLE
Mahdollisten onnettomuuksien torjumiseksi ja vapauttamistyön onnelliseen loppuun saattamiseksi tarvitaan vielä uusia uhrauksia. Sen lisäksi mitä suojeluskunnat tähän asti ovat saaneet aikaan, on vielä paljon tehtävä. Hallituksella täytyy vapaaehtoisesti syntyneiden suojeluskuntain ohella olla käytettävänään riittävä määrä kiinteämmin järjestettyjä joukkoja, jotka milloin hyvänsä voidaan siirtää sinne, missä ylipäällystö katsoo niitä isänmaan pelastamiseksi tarvittavan.
Vuoden 1878 asevelvollisuuslakiin nojaten, jota ei ole koskaan kumottu, ja Hallituksen julistuksessa kuluvan helmikuun 6 päivältä lausuttujen periaatteiden mukaisesti, katsoo näin ollen Hallitus velvollisuudekseen siksi ajaksi, jonka vapaustaistelu tulee kestämään, kutsua jokaisen asevelvollisuusijässä olevan lainkuuliaisen kansalaisen aseisii isänmaan puolustukseksi. Kun kuitenkin vakinaisten joukkojen asettaminen kaikkia asevelvollisuuslain määräyksiä noudattamalla veisi liian palijon aikaa, on Hallitus nähnyt hyväksi yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi kutsunnan toimittamisessa sielläkin, missä paikalliset viranomaiset siihen jo ovat ryhtyneet, vahvistaa erinäisiä yksinkertaisia ohjeita kutsunnassa noudatettaviksi.
Hallitus kutsuu täten kaikki asekuntoiset miehet, jotka ennen tammikuun 1 päivää 1918 ovat täyttäneet vähintään 21 ja enintään 40 vuotta, saapumaan kutsuntaan, ja on tällöin seuraavia määräyksiä noudatettava:
1) Kutsunnan toimittaa kussakin kunnassa kutsuntalautakunta, johon kuuluu kunnallishallituksen s. o. maalla kunnallislautakunnan ja kaupungissa maistraatin puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä yksi tai kaksi paikkakunnan suojeluskunnan esi- tai toimikunn an jäsentä sekä kunnan tai kaupungin lääkäri tai missä sellaista ei ole, joku muu tarkastusta varten kutsuttu lääkäri. Jos kunnassa ei ole keskusesikunnan hyväksymää suojeluskunnan esi- tai toimikuntaa, määrätköön keskusesikunta puolustulaitoksen edust ajat kutsuntalautakuntaan.
2) Kutsunnan toimittamista varten määrää kunnallishallinto suojeluskunnan esi- tai toimikunnan kanssa asiasta sovittuaan viipymättä paikan ja ajan, ja tulee kutsunnan tapahtua viimeistään viikon kuluessa sen kuuluttamisesta seurakunnan kirkossa. Kutsunn an ajasta ja paikasta on kiireimiten annettava tieto keskusesikunnalle.
3) Kutsuntatilaisuudessa on kaikki ne kutsutut, jotka kutsuntalautakunta havaitsee luotetaviksi ja maan puolustukseen soveliaiksi, pantava luetteloon ja tarkastettava, erikseen merkitsemällä, kutka on havaittu sotapalvelukseen kelvollisiksi. Kutsunnan alaiset suojeluskuntalaiset, jotka ovat poissa kotipaikaltaan ottamassa osaa maan puolustukseen, ovat vapautetut velvollisuudestaan saapua kutsuntaan, mutta tiedonanto kuhunkin sellaiseen suojeluskuntaosastoon kuuluvista kutsunnan alaiseista esi kunnan tai päöälystön selityksellä lähetettävä kutsuntalautakunnalle suojeluskuntalaisen kotipaikkaan.
4) Paitsi kivulloisuutta saakoot muuten sotapalvelukseen hyväksyttyihin nähden erikoisen säälittivät perheseikat tahi tähdellinen virkatoimi kutsuntalautakunnan harkinnan jälkeen olla aiheena sotapalveluksesta vapauttamiseen. Tällaista vapautusta koskeva merkintä on tehtävä kutsuntaluetteloon ja on siinä samalla mainittava vapautuksen aihe.
5) Kaikki asepalvelukseen hyväksytyt, joita ei ole siitä vapautettu, kirjoitetaan kunnan suojeluskuntaan; samalla määrätään kutka heistä, piiriesikunnan kutsuntalautakunnalle ilmoittaman jaoittelun perusteella, lautakunnan harkinnan mukaan kuuluvat vakin aiseen joukkoon, ottamalla huomioon , että siihen ensi sijassa valitaan ne, jotka vapaaehtoisesti ovat ilmoittautuneet halukkaiksi palvelemaan vakinaisissa joukossa.
6) Vakinaiseen joukkoon määrättyjen tulee esikunnan käskystä heti saapua harjoituksiin ja olla valmiit kahden päivän kuluessa ylipäällikön antamasta määräyksestä lähtemään liikkeelle kotipaikaltaan . Kutsunnan tapahduttua ovat vakinaiseen joukkoon määrät yt suojeluskuntalaiset sotalain alaiset.
7) Muut kutsutut ovat myös harjoitusvelvolliset, mutta siirretään vakinaiseen joukkoon ja määrätään lähtemään liikkeelle kotipaikkansa ulkopuolelle mikäli maan puolustus sitä välttämättä vaatii.
8) Paitsi kutsunnan alaisia voivat 21 vuotta nuoremmat ja 40 vuotta vanhemmat henkilöt vapaaehtoisesti ilmoittautua palvelukseen suojeluskunnan esi- tai toimikunnalle, joka harkinnan jälkeen ratkaisee, kirjoitetaanko heidät suojeluskuntaan kuuluviksi.
9) Henkilö, joka on kutsuttu suojeluskunnassa palvelemaan, on, siitä isännälleen tai työnantajalle ilmoitettuaan, vapautettu palvelus- tai työsopimuksensa täyttämistä.
10) Vakinaisessa joukossa kotipaikkansa ulkopuolella palvelemaan kutsutu suojeluskuntalainen nauttii elatuksensa ohella kahden markan päiväpalkkaa. Tähän kuuluvat menot suoritetaan valtion varoista.
11) Kunnat ovat velvolliset pitämään hyvää huolta palvelukseen kutsuttujen vähävaraisten suojeluskuntalaisten perheistä, ja tullaan valtion osanotosta kutsuntain kustannuksiin tässä suhteessa tulevaisuudessa säätämään. Samoin on kuntien asia pitää huol ta kaatuneiden suojeluskuntalaisten perheistä, milloin ne eivät kykene omin voimin tulemaan toimeen.
Lujasti vakuutettuina ja syvästi tietoisena siitä, että kansamme, tajuten aseman vakavuuden, on valmis kantamaan raskaimmatkin uhrit isänmann vapautuksen puolesta. Senaatti uskoo varmaan, että jokainen kunnon kansalainen tietää suorittaa velvollisuutens a ja rientää noudattamaan niitä määräyksiä, joita puolustuslaitoksen nopea kuntoonpano vaatii.
Vaasassa, helmik. 18 p:nä 1918 SUOMEN SENAATTI: HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRVI.
ALEXANDER FREY. E.Y. PEHKONEN.
Hjalmar Honkanen.