Koillisrintamaa ja Itä-Karjalan retkeä suunnitellaan
Neuvotteluyritykset Itä-Karjalan saamiseksi Suomelle Saksan tuella eivät tuottaneet tulosta. Saksa ei ollut kiinnostunut Venäjän kanssa käymissään rauhanneuvotteluissa esittämään mitään rauhaa hankaloittavia lisäehtoja Venäjälle. Senaatissa päädyttiinkin
tukemaan sotilaallista toimintaa Itä-Karjalan kysymyksessä. Senaatin yksimielinen päätös tehtiin samana päivänä kun saatiin tieto Saksan sota-alusten olevan matkalla kohti Suomea. Saksan eteneminen itään nähtiin myös Suomen tilaisuutena saada Karjala.
Itä-Karjalan valloitusta tukivat kaikki tahot Suomessa keväällä 1918. Mannerheimin pitämä Miekkavala-puhe Antrean asemalla 23.2. olikin suunnattu nimen omaan valkoisille, jotka haaveilevat heimokansojen alueiden liittämisestä Suur-Suomeen. Suomi ei ollut
kuitenkaan ainoa valtio, jolla oli tavoitteita Pohjolan rajojen muuttamisesta. Norja havitteli myös Kuolan ja Lapin alueita ja Ruotsilla oli vaateensa Ahvenanmaata kohtaan.
Suomen kannalta asiaa hankaloitti kuitenkin se, että Itä-Karjalan alue oli suurvaltapolitiikan polttopisteessä Muurmanskin radan läheisyyden vuoksi. Englannin Jäämerellä toimiva laivasto-osasto saapuikin Muurmanskiin turvaamaan rautatietä 9.3. Brest-Litov
skin rauhansopimuksen nojalla.
Lähteet
Suomen asetuskokoelma vuodelta 1918. Valtioneuvoston kirjapaino Helsinki 1919.
Sanomalehti Helsingin Sanomat 5.1.-12.1. 1918.
Sanomalehti Kaleva 5.1.-12.1. 1918.
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Marko Jouste <mj28172@uta.fi>
Etusivulle