MIKSI?
Timo Kervinen ja Marko Nenonen
Noitavainoja tutkiva joutuu tämän tästä vastaamaan kysymykseen miksi? Miksi kysymyksiä on monia: Miksi vainot syntyivät? Miksi joitakin ihmisiä syytettiin noituudesta? Miksi ihmiset uskoivat noituuteen ja magiaan? Miksi enää ei uskota samalla tavalla?
Ja vieläpä: miksi kiinnostuit noituudesta ja taikuudesta?
Me emme kiinnostuneet noituudesta ja taikuudesta yliluonnollisena ilmiönä vaan historiallisena ilmiönä. Näkökohta ei ole vastakkainen edellisen kanssa, mutta on käytännöllisempi ja helpompi aloittaa, sillä mikä tahansa miete ja ajatus, jota väitetään todeksi, on jollakin tavalla ankkuroitava uskottavaan maailmaan. Myös yliluonnollisilla asioilla on historia, ehkäpä paljastavakin!
Totuus voi olla suhteellinen, mutta se ei ole mielivaltainen. Mikä tahansa väite ei ole perusteltu väite. Jos ihmisen aistit kuvaisivat kaiken väärin, ihminen olisi kuollut sukupuuttoon heti alkuunsa, sillä he eivät olisi oppineet koskaan arvioimaan jousen kantavuutta eivätkä jyrkänteiden ja petoeläinten vaaroja. Ja jos tiede olisi humpuukia, suuret sillat sortuisivat tämän tästä eikä ihminen olisi koskaan käynyt kuussa.
Edelleenkään ei ole kiistatonta selitystä siitä, miksi niin monet ihmiset Euroopassa saivat syytteen noituudesta tai taikuudesta 1450-1750 ja miksi monet heistä tuomittiin kuolemaan. Mutta paljon jo tiedetään, ja luotettavien selitysten reunaviivoja voidaan jo hahmotella. Mutta vastaukset tuovat vain uusia kysymyksiä. Jos voimmekin sanoa jotakin siitä, miksi ja miten vainot syntyivät, lähes tietämättömiä edelleen olemme siitä, miten ihmiset noituuden ja magian ymmärsivät ja mitä se merkitsi arkipäivän elämässä.
Historiaa on verrattu ihmisen muistiin: tiedämme keitä olemme, kun muistamme tärkeimmät vaiheemme, ja ymmärrämme itseämme, kun muistamme, mitä olemme tehneet ja ajatelleet. Historiantutkimus on aktiivista muistamista. Siinä on sen hyvät ja huonot puolet. Voimme johdattaa tutkimusta mieltymystemme mukaan, sokeana tosiasioille, tai voimme löytää jotakin, mitä emme koskaan tienneet olevankaan.
Ensisijaisesti historiantutkimus on yritys ymmärtää ihmisen ajattelua ja toimintaa.
Siis siksi.
