Kesäyliopistosta alku korkeakoulutoiminnalle

"Tehkäämme Tampereen kesäyliopistosta yhteisvoimin todellinen mallikesäyliopisto, joka samalla tulee muodostamaan sen perustan, jolle myöhemmin syntyvä Tampereen oma korkeakoulukin voi toimintansa menestyksellisesti rakentaa". Näin juhlavasti päätti puheensa kesäyliopiston rehtori, professori Matti Leppo Tampereen kesäyliopiston avajaisissa kesäkuun kuudentena 1955. Hanke kesäyliopiston saamiseksi Tampereelle lähti vireille tammi-helmikuun vaihteessa 1955. Hanke eteni nopeasti, ja jo kesäkuun alussa aloittivat opiskelijat opiskelun upouudessa kesäyliopistossa. Vahvana vaikuttajana kesäyliopiston saamisessa Tampereelle toimi pastori ja kansanedustaja Jaakko Hakala. Hakala toimi myös Tampereen korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana.

Kesäyliopistoon ilmoittautuminen tapahtui Amurin kansakoululla, jossa myös varsinaiset luennot pidettiin. Ilmoittautuneita oli odotettua enemmän, mikä kertoi kesäyliopistohankkeen saamasta innostuneesta vastaanotosta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereen kesäyliopisto toimi Amurin kansakoulun tiloissa kesäkuun kuudennesta päivästä lähtien aina heinäkuun kuudenteentoista päivään asti. Kesäyliopiston ohjelman oli suunnitellut ja hyväksynyt Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta ja Tampereen kesäyliopisto toimi tavallaan tämän tiedekunnan kesälukukautena. Tampereen kesäyliopiston asema verrrattuna muihin Suomen kesäyliopistoihin olikin siinä mielessä erilainen, että sen taustalla ei ollut paikkakunnalla toimivaa omaa korkeakoulua. Opettajakunnan osalta Tampereen kesäyliopisto joutui turvautumaan Helsingin yliopistoon.

Kesäyliopisto sai Tampereella heti suuren suosion. Kesäyliopistoon ilmoittautui kaikkiaan 546 opiskelijaa. Kesäyliopiston opetuksen painopiste oli yhteiskuntatieteissä. Luentojen aiheet käsittelivät niin kansantaloustieteen, valtio-opin, sosiologian kuin sosiaalipolitiikankin peruskysymyksiä. Kesäyliopiston ohjelmaan kuului myös useita kansalaisluentoja, joita saivat tulla kuuntelemaan kaikki halukkaat. Myös kansalaisluennot olivat suosittuja. Niitä oli kuuntelemassa 60-150 ihmistä kerrallaan. Kansalaisluentojen aiheina olivat muun muassa Suomen oikeusjärjestelmä, inflaation ja työllisyyden ongelmat, sosiaalisen ja sosiologisen tutkimuksen kysymykset ja kansainvälisen politiikan ongelmat.

Yhteiskuntatieteet olivat Tampereen kesäyliopiston päärunkona. Luokat täyttyivät kansantaloustieteen, valtio-opin, sosiologian ja sosiaalipolitiikan opiskelijoista. Myös kaikille avoimet kansalaisluennot vetivät kuulijoita saleihin. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereen kesäyliopiston ensimmäiseen kauteen oltiin sen päätyttyä varsin tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä oltiin odotettua suurempaan opiskelijamäärään. Kesäyliopiston toivottiin olevan ponnahduslauta vakinaisen yliopiston saamiseksi Tampereelle.