MESSUT KESÄN VETONAULA -
urheilun ja kulttuurin saralla uusia tuulia

Vuosi 1955 oli niin urheilun kuin kulttuurinkin saralla värikäs vuosi. Talvella 1955 vietettiin tamperelaista jääkiekkojuhlaa, kun TBK voitti kolmannen peräkkäisen Suomen mestaruutensa. Urheilujuhlan tuntua oli ilmassa myös maaliskuun alkupäivinä, kun ensimmäinen Pirkan hiihto käynnistyi. Pirkan hiihdon pohjimmaisena ajatuksena oli kestävyyshiihtomme elvyttäminen. Ensimmäinen 87 kilometrin mittainen Pirkan hiihto hiihdettiin Niinisalosta Valkeajärven jäältä Tampereelle maalin ollessa Lamminpään koululla. 22 asteen kirpeässä pakkassäässä matkaan lähti 415 ínnokasta hiihtäjää. Pirkan hiihdon vanhin osallistuja oli 67-vuotias Tahko Pihkala, jota myös Pirkan hiihdon isäksi kutsuttiin.

Vaikka kevääntulo oli vuonna 1955 myöhässä ja toukukuustakin muodostui hyvin sateinen, tuli kesä silti ajallaan. Kesään puolestaan kuului tyypillisesti kesäteatteri. Kesällä 1955 Pyynikin kesäteatteri aloitti toimintansa täysin uudelta pohjalta ja uusin voimin. Seitsemänä vuonna aikaisemmin oli Pyynikillä Joselinin niemellä toiminut kesäteatteri, lähinnä yksityiseltä pohjalta taiteilija Yrjö Kostermaan pyörittämänä. Kevättalvella 1955 Tampereen kaupunki vuokrasi kesäteatterialueen Tampereen Teatterikerholle, joka nyt ryhtyi Pyynikin kesäteatteria pyörittämään. Kaupunki antoi myös Teatterikerholle 750 00 markan lainan kesäteatteritoimintaa varten.

Tukkijoella oli toinen Pyynikin kesäteatterissa kesällä 1955 pyörineistä näytelmistä. Tukkijoella-näytelmän erikoisuutena oli se, että toinen näytös esitettiin Pyhäjärven rantaan tuodulla tukkilautalla. Tätä näytöstä varten katsojat siirtyivät rantatöyräälle, johon oli sijoitettu 600 tilapäistä istuinpaikkaa. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Pyynikin kesäteatteri aloitti toimintansa kesäkuun 11. päivä ja näytöksiä oli aina elokuun 14. päivään saakka. Uuden järjestäjätahon, Tampereen Teatterikerhon ja uusien näyttelijöiden ohella myös näyttämörakennelmat olivat täysin uusittuja. Pyynikin kesäteatterin ohjelmistoon kuului kesän aikana kaksi näytelmää, Teuvo Pakkalan Tukkijoella ja Joel Lehtosen romaaniin pohjautuva Putkinotko. Näyttelijät näytelmiin oli valittu suurimmaksi osaksi Tampereen Teatterista ja Tampereen Työväen Teatterista. Tukkijoella ja Putkinotko saivat heti suuren suosion. Yhteensä näytelmät vetivät kesän aikana katsomoon lähes 32 000 katsojaa. Myös sää suosi Pyynikin kesäteatteria, sillä vain neljä esitystä jouduttiin peruuttamaan koko kesän aikana huonon sään takia.

Yksi kesän suurimmista tapahtumista Tampereella oli kuitenkin Tampereen messut. Heinäkuun alussa pidetyt messut keräsivät lähes 123 000 kävijää. Messuilla oli esillä Tampereen ja lähiympäristön kaupan ja teollisuuden eri aloja. Näytteilleasettajien joukossa oli niin vaate- ja nahkateollisuuden kuin paperinjalostus-, metalli- ja elintarviketeollisuudenkin edustajia. Kaiken kaikkiaan näytteilleasettajia messuilla oli yli 380. Varsinainen messualue koostui viidestä eri näyttelyalueesta, joita olivat Aleksanterin kansakoulu, Yhteislyseo, Tampereen lyseo, ammattioppilaitos ja Pyynikin Tennishalli.

Tampereen messut järjestettiin edellisen kerran viisi vuotta aikaisemmin vuonna 1950. Tällöin kävijöitä oli noin 100 000, mutta nyt määrä ylittyi selvästi. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Messujen yhteyteen järjestettiin myös monenlaista juhlaa ja tapahtumaa messuvieraiden viihdyttämiseksi. Urheilua seuraaville oli tarjolla esimerkiksi kansainväliset yleisurheilukilpailut, uimakilpailut, speedway-ajot ja jalkapallo-ottelu jugoslavialaista joukkuetta vastaan Ratinassa. Messujen aikana pidettiin myös Pohjois-Hämeen SK-karja- ja konenäyttely Ahlmanin maamies- ja emäntäkoulussa, STM:n Hämeen-Satakunnan piirin ja Sulasolin Tampereen piirin suuret laulujuhlat sekä karjalaisten valtakunnallinen kesäjuhla.

Syksyn tuulien jo puhaltaessa vietettiin Tampereella lokakuun alussa ensimmäistä kertaa Tampereen päivää. Idea Tampereen päivästä oli syntynyt Tampereen 175-vuotisjuhlien yhteydessä edellisenä vuonna. Tällöin kaupunginhallitus oli päättänyt vuosittain Tampereen perustamispäivänä lokakuun alussa järjestettävästä Tampereen päivästä. Päivän tarkoituksena oli eri tavoin esitellä kaupunkia ja erityisesti vuoden aikana rakennettuja uusia laitoksia. Ensimmäisen Tampereen päivän ohjelmaan kuului monia juhlavia tilaisuuksia: Koukkuniemen vanhainkodin uudisrakennuksen vihkiminen, Keskusparantolan uuden seinämaalauksen paljastaminen ja Tampereen 25-vuotisen orkesteritoiminnan juhlakonsertti. Tampereen päivän aikana tamperelaiset saivat tutustua Tampereen uusiin rakennuksiin kuten Amurin kansakouluun sekä osallistua esikaupunkikierroksille. Päivän aikana kaupungintalo ja Tammerkoski olivat juhlavalaistuksessa.