AIKALAISARVIOITA VUODESTA 1951

Jos vuotta kuvataan aikalaisten toimesta harvinaisen hyväksi, on syytä kuunnella mitä tamperelaisilla on ollut siitä sanottavaa. Vuoden 1951 lopussa Aamulehti kysyi eräiltä tunnetuilta tamperelaisilta, mikä oli ollut merkityksellisintä Tampereen kaupungille vuonna 1951. Vastauksissaan kaupungin hallintoa ja suurimpia poliittisia osapuolia, sekä Tampereen liike- ja kulttuurielämän edustaneet ihmiset korostivat pääosin omien alojensa tärkeimpiä saavutuksia. Eniten esille vastauksissa nousi kuitenkin kaupunkikuvaa muuttanut vilkas rakentaminen.

Kaupungin kasvava väestö ja suuret ikäluokat tarvitsivat entistä enemmän opetuspaikkoja. Kuvassa vuonna 1951 valmistunut Kalevan kansakoulu vielä rakennusvaiheessa. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Talous ja rakentaminen

Tampereen porvarillisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Esa Lahtisen mielestä vuoden 1951 merkityksellisin asia oli taloudellisen tilan koheneminen. Tuotannon ja työllisyyden kasvu olivat hänen mielestään asioita, jotka loivat parhaat edellytykset kommunismin vaaran torjumiseksi. Lahtinen myös kiitteli porvariryhmän yhtenäisyyttä kunnallisessa päätöksenteossa.

Tampereen sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mauno Lindholm otti esiin kaupungin vilkkaan asuntorakentamisen, jonka edistysaskeleena hän mainitsi ensimmäisten Kalevan tornien valmistumisen. Lindholm piti tärkeänä myös periaatepäätöstä Ratinan stadionin rakentamisesta.

Kasvua, juomavettä ja sosiaalisia uudistuksia

Tampereen kaupunginjohtaja Sulo Typpö oli vuoden 1951 saavutuksista eniten mielissään Tampereen nousemisesta Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Hän mainitsi myös asuntopulaa helpottaneet uudet asuinhuoneet, joita saatiin vuoden aikana yli 2500 lisää.

Tampereen teknisen apulaiskaupunginjohtaja Heikki Hermosen mietteet olivat ymmärrettävästi kaupungin teknillisen alan saavutuksissa. Tärkeimpänä vuoden 1951 uudistuksena hän piti kaupungin vesilaitoksen pumppuaseman ensimmäisen työvaiheen valmistumista, joka hänen mukaansa turvasi kaupungin veden saannin. Hermonen korosti myös Pispalan valtatien oikaisun ja asfaltoinnin merkitystä kaupungin liikenneyhteyksille.

Tampereen kaupungin sosiaalinen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Lindfors korosti sosiaalisia uudistuksia. Hän mainitsi, että Tampereelle valmistui vuoden 1951 aikana uusia rakennuksia ja laajennuksia kansakouluille, lastentaloille ja sairaaloille enemmän kuin minään aikaisempana vuonna. Hän kiitteli myös uudistuksista lastensuojelun alalla.

Hämeenkadun kehitys ja Minna Canthin patsas

Liike-elämän edustajana pankinjohtaja Toivo Hietala kiinnitti huomionsa Hämeenkadun tilaan, joka hänen mukaansa pääsisi täyteen juhlavuuteensa vasta, kun sen varrelle kohoaisi korkeita ja ajanmukaisia liiketaloja. Vuodessa 1951 häntä ilahdutti erityisesti oman pankkinsa rakenteilla olleen uuden talon graniittisen julkisivun paljastuminen. Hän muistutti, että oli kulunut jo kymmenen vuotta edellisen uuden liiketalon valmistumisesta Hämeenkadulle.

Tampereen Teatterin johtaja Jouko Paavola otti esiin Keskustorin uudet liikennejärjestelyt ja uuden Viinikan sillan valmistumisen. Henkisen työn ja kulttuurin alalta merkittävimmäksi asiaksi hän katsoi Minna Canthin patsaan pystyttämisen Hämeenpuistoon. Paavolan mielestä se oli voitto suomalaiselle kulttuurille ja erityisesti Tampereen naisille, joiden työn tulos patsaan saaminen oli.