HARVINAISEN HYVÄ VUOSI

Vuotta 1951 arvioitiin aikalaisten näkökulmasta poikkeuksellisen hyväksi. Esimerkiksi Aamulehti otsikoi pääkirjoituksensa vuoden lopussa sanoin: "hyvä vuosi". Myös Kansan Lehti arvioi suomalaisten tulevaisuudennäkymien olleen vuoden 1951 lopussa paljon paremmat kuin monen toisen maan kansalaisilla. Sisäpoliittisesti merkittäviä olivat valtiovallan toimet taloudellisen kehityksen vakauttamiseksi. Työmarkkinaosapuolien välille solmittiin toukokuussa 1951 linnarauha, joka rauhoitti työtaistelutoimet, joita Tampereella oli edellisenä vuonna ollut runsaasti. Hintojen jatkuvasta noususta johtunut inflaatio saatiin kuriin loppuvuodesta tehdyllä talouden tasapaino-ohjelmalla.

Palvelut kehittyivät ja tulivat lähemmäksi ihmisiä. Kuvassa Kalevan piirikirjaston avajaiset vuonna 1951. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vuoden päätyttyä sekä Aamulehti että Kansan Lehti kiittelivät maan sisäpoliittista kehitystä ja erityisesti työmarkkinoilla saavutettua linnarauhaa, joka tarjosi vakaan alustan talouden nousulle. Sosiaalidemokraattinen Kansan Lehti arvioi, että hyvät tulevaisuuden näkymät olivat "maamme demokraattisten voimien" toisiinsa lähentymisen ansiota. Demokraattisilla voimilla lehti tarkoitti maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien vuoden aikana muodostamia hallituksia, joista kokoomus ja kommunistit jäivät syrjään. Myös Kokoomuksen äänenkannattaja Aamulehti tunnusti hallituksen toimet talouden vakauttamiseksi, tosin sen mukaan vakauttamisohjelma oli kuitenkin vielä puutteellinen.

Jälleenrakentamisen tuloksia

Sodan jälkeinen jälleenrakennus eteni monen tärkeän rakennushankkeen valmistuiessa vuoden 1951 aikana. Ehkä näkyvin muutos kaupunkikuvassa oli ensimmäisten sodan jälkeistä funktionalismia edustaneiden Kalevan tornitalojen valmistuminen. Niiden suunnittelussa pyrittiin auringonvalon maksimointiin ja avoimeen tilanmuodostukseen. Uusia asukkaita varten valmistui myös Kalevan koulu.

Tamperelaisten vedensaanti varmistui vesilaitoksen uuden pumppuaseman ensimmäisen työvaiheen valmistuessa. Yhteydet Tampereen länsiosiin paranivat, kun Pispalan valtatietä oikaistiin ja päällystettiin. Vuoden aikana tehtiin myös periaatepäätös Ratinan stadionin rakentamisesta. Suomalainen kulttuuri- ja tasa-arvotyö saivat tärkeän tunnustuksen, kun Minna Canthin patsas pystytettiin Hämeenpuistoon.

Tampereesta toiseksi suurin kaupunki

Tampere nousee vuoden aikana Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi väkiluvun kivutessa 102 901:een. Lisäystä edellisestä vuodesta oli lähes kolme tuhatta. Uusia asukkaita varten valmistui yli tuhat uutta asuntoa, joissa oli yhteensä yli 2500 asuinhuonetta. Tästä huolimatta kaupunkia vaivasi yhä vakava asuntopula.

Lämpötiloiltaan vuosi 1951 oli keskiverto. Ainoastaan hieman tavallista lämpimämpi loppukesä ja leuto joulukuu poikkesivat normaalista. Vuoden sademäärät olivat lähivuosiin verrattuina alhaisia.