SODASTA TOIPUMINEN JATKUU

Messukylästä tulee osa kaupunkia

Tampereelle merkittävä tapahtuma oli Messukylän liittäminen osaksi kaupunkia. Alue oli toiminut aikaisemmin Tampereen esikaupunki sekä ollut myös maareservi kaupungin laajentuessa. Messukylän liittämisestä Tampereeseen oli keskusteltu jo aikaisemmin, mutta alkanut sota lykkäsi päätöksen tekemisen tulevaisuuteen. Messukylän liitoksen seurauksena Tampereen pinta-ala kasvoi yli puolella, ja kaupungin asukasluku lisääntyi 7340 hengellä.

Vuoden alussa Tampereen asukkaiden määrä oli 94082 henkeä, joista ulkomaalaisia oli yli 400. Kaupunki oli väkiluvultaan saman kokoinen kuin Turku. Sota-ajan vaikutukset näkyivät edelleen kaupunkilaisyhteisön elämässä. Syntyvyys oli Tampereella huipussaan, ja vuoden aikana kaupungissa syntyikin yhteensä 2545 henkeä, mikä oli suurin suurten ikäluokkien ryhmistä. Myös solmittujen avioliittojen ja avioerojen määrä oli kaupungissa selkeästi suurempi kuin yleensä.

Näin varoitteli kommunismin mustasta kourasta oikeistopuolueiden Yhteishyvän vaaliliitto Tampereella vuoden 1947 kunnallisvaaleissa. Kuva: J. Raunio, Aamulehti 21.11.1947.

Kaupungin poliittisessa elämässä suurin tapahtuma oli vuoden 1947 kunnallisvaalit, joissa äänestysprosentti nousi ennätyksellisen korkeaksi 77,6 prosenttiin. Sodanjälkeisen äärivasemmiston nousun aika alkoi olla ohitse, ja sosiaalidemokraatit saivat vaaleissa yhden SKDL:n paikoista. Sosiaalidemokraatit saivat 16 paikkaa, Sosialistinen työväenpuolue ja SKDL saivat yhdessä 14 paikkaa ja oikeisto yhteensä 17 paikkaa.

Tampereen kaupungille vuosi 1947, kuten koko 1940-luvun loppupuoli, oli uusien suunnitelmien ja kehittämisen aikaa. Tampere-Seuran 10-vuotisjuhlassa kaupunginjohtaja Sulo Typpö toi esille kaupungin parantamisen kannalta oleellisia kysymyksiä, joista osa myös toteutui tulevaisuudessa. Edellisten vuosien asuntopulaa oli jo saatu osittain helpotettua, mutta vieläkään asuntoja ei ollut tarpeeksi. Työttömyys oli yhä paheneva ongelma, kun kaupunki kasvoi uusien alueliitosten sekä lisääntyneen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Suuria rakennushankeita, joita kaavailtiin vuonna 1947, olivat Hatanpään niemeen suunniteltu keskussairaala sekä Ratinankenttä, joka tuli kunnostaa vuoden 1952 olympialaisia varten. Myös kaupungin liikennettä tuli kehittää. Sisäiset maantieyhteydet vaativat parannuksia ja johdinautojen käyttöönottoa suunniteltiin joukkoliikenteen parantamiseksi. Junaliikenne pohjoiseen kulki vielä Haapamäen kautta, mutta Parkanon kautta Pohjanmaalle kulkeva junanrata oli tullut tarpeelliseksi. Se lyhensi matkaa pohjoiseen tuntuvasti.