Sää, syntyvyys ja sotatarviketeollisuus

Ilmasto

Vuoteen 1941 verrattuna sää oli lämpimämpi, mutta keskiarvoja vertaillessa vuosi oli koko 1940-luvun toiseksi kylmin. Uusia lämpöennätyksiä ei tehty ja koko vuoden ylimmäksi lämpötilaksi jäi heinäkuussa saavutettu 20,5 astetta. Tosin paukkupakkasiltakin säästyttiin, kylmin päivä oli tammikuussa jolloin mittari näytti -22,3°C. Jäät Näsijärvestä lähtivät vasta 16.5.. Seuraavan talven jääpeite Näsijärveen saatiin 4. joulukuuta.

Väestö

Vuonna 1942 Tampereen väkiluku oli 72 893, josta 30 963 oli miehiä ja 41 930 naisia. Ulkomaalaisia tästä luvusta oli 168 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys edelliseen vuoteen oli 500 henkeä ja muuttovoitto 585 henkeä. Yhteensä Tampereen väkiluku kasvoi siis 1085 henkilöllä. Vuonna 1942 syntyvyys laski, mikä ilmeisesti johtui sodasta: Tampereella syntyi 1225 lasta. Avioliittoja solmittiin huomattavasti muita sotavuosia vähemmän, 887 kappaletta. Sodassa kaatui 110 henkilöä. (vrt.v. 1941 sodassa kuoli 327 henkilöä) ja koska äkillisiä tauteja esiintyi vähemmän kuin 26 vuoteen, voidaan terveydentilaa v. 1942 pitää suhteellisen hyvänä ajanjaksoon nähden.

Rakennustuotanto ei juurikaan lisääntynyt ja asuinrakentaminen pysyi edellisvuoden tasolla: uusia asuntoja valmistui 518. Sodan vuoksi rakennustoiminta oli ankaran säännöstelyn alaisena, joten rakennuslupia annettiin vain puolustusvoimille tai kansanhuollon kannalta merkityksellisiin kohteisiin. Myös keskeneräisiä projekteja oli lupa jatkaa. Tärkeimpiä projekteja olivatkin Tampereen lentokentän kiitoradat, Suomen Pankin rakennus, yleisten väestönsuojien rakennustyöt ja Pispan koulun laajennustyöt. Ajatuksia uudesta toki esitettiin. Tammerkoski-lehdessä kritisoitiin kaupungintaloa mm. seuraavasti: "Nykyisin on kaupungintalon tontti liian epätaloudellisesti käytetty, eikä ole syytä sitä pidemmälti sellaisena pitää, varsinkin kun sen rakennuksiltaan ei voitane katsoa olevan säilyttämistä vaativaa historiallista arvoa". Kirjoittaja ehdottikin suunnitelmien tekemistä nykyaikaisen rakennuksen aikaansaamiseksi, jotta rakentaminen voitaisiin aloittaa heti sen ollessa taloudellisesti mahdollista. Koska uusi rakennus ei pienelle tontille mahtuisi, olisi vanhan kaupungintalon tontille pitänyt rakentaa liiketiloja.

Suomen Pankin rakennus oli varsinainen voimanponnistus sotavuosina. Arkkitehti oli tamperelainen Harry W. Schreck ja rakennustoimisto Auttila & Norppa Oy. Suurin osa kerroksista oli käytössä lokakuusta 1942 alkaen, Suomen Pankki aloitti toimintansa uusissa tiloissa 18.1.1943. Rakennuksessa toimi myös radiostudio, useita eri toimistoja ja Aero Oy:n matkatoimisto. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa toimi näköalaravintola. Kuva: A. Salokorpi, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Työmarkkinat

Sodasta huolimatta taloudellinen tilanne oli yllättävän hyvä ja Tampereella siihen vaikutti merkittävä sotatarviketeollisuus. Vaikka sotatilaan oli osattu varautua talvisotaa paremmin varastoja kasaamalla, kärsivät varsinkin kehruu- ja kudontateollisuus raaka-ainepulasta. Esimerkiksi Suomen Trikoo joutui supistamaan tuotantoaan 40 % ja vähentämään työntekijöitään kolmanneksella.

Naisvaltaisten alojen vähentäessä työntekijöitään miesvaltaiset tarvitsivat niitä lisää, joten työllisyys Tampereella oli varsin hyvä, ja työvoimapulaa esiintyi. Miesten joutuessa rintamalle ja sotatarviketeollisuuden kasvaessa, myös naiset työllistettiin ennen täysin miesvaltaiseen metalliteollisuuteen. Raaka-aine metalliteollisuuteen saatiin Ruotsista ja kotimaasta.

Sotatarviketeollisuutta Tampereella Tampellan konepajassa. Kuva: Mauno Mannelin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tuotanto kaikilla aloilla meni aina ensisijaisesti armeijan käyttöön, esim. Klingendahl joutui keskeyttämään armeijan hankintojen vuoksi kaiken muun tuotantonsa lähes kahdeksi vuodeksi. Tunnustukseksi tehtaiden tekemästä työstä pistäytyi Mannerheim syksyllä 1942 jakamassa Vapaudenristin ansiomitaleja tehtaiden johtajille ja eräille työntekijöille. Työttömyyttä ei siis käytännössä ollut, ja koska osa työnvälitystoimiston henkilökunnastakin oli sotapalveluksessa, sen toiminta lähes tyrehtyi sota-ajaksi.

Tampereen sotatarviketeollisuus oli sodan aikana merkittävässä asemassa. Sitä todisti Mannerheimin vierailu 25.9.1942. Juhlapaikkana toimi Tampellan halli, jossa jaettiin ansiomerkkejä tehtaiden johdolle ja työntekijöille. Mannerheimin vierailu oli yllätys; varsin arvokasta vierasta tiedettiin odottaa, mutta itse Mannerheimia ei. Kuva: M. Pietinen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.