Väestö kasvaa, talous ei

Kokolailla viileä vuosi 1939

Vuosi oli hyvin vähäsateinen vaikka sadepäiviä kertyikin 160. Sademäärä 460 mm oli eräs ajanjakson 1918-1940 pienimpiä. Lämpimästä kesästä huolimatta vuoden keskilämpötila jäi +4,1 asteeseen. Näsi- ja Pyhäjärven jäät sulivat toukokuun alussa ja jäätyminen tapahtui uudelleen Pyhäjärvellä 12.12 ja Näsijärvellä 22.12. Vuoden kylmin päivä oli 7.1, jolloin mitattiin -23 astetta. Tammikuun kirpeät pakkaset vaihtuivat poikkeuksellisen lämpimään helmikuuhun, jonka keskilämpötila oli hädin tuskin -1 astetta. Sää kylmeni jälleen maaliskuussa ja huhtikuukin pysyi viileänä. Toukokuussa lämpöä riitti hieman yli +8 asteen ja kesästä päästiinkin jo nauttimaan varsin mukavien säiden merkeissä. Lämpimintä oli 18. kesäkuuta, jolloin Tampereella mitattiin +32 astetta. Keskimäärin lämpömittari näytti kesäkuussa lähes +14, heinäkuussa yli +16 ja elokuussa yli +17 asteen lämpötiloja. Syksy kuitenkin saapui nopeasti ja oli kolea. Syyskuussa oltiin vielä +8 asteessa, mutta loka- ja marraskuussa lämpöä oli keskimäärin +1 astetta. Joulukuu menikin jo ripeästi pakkasen puolelle, -6 astetta.

Väestönkasvu jatkuu

Vuoden aikana Tampereen väkiluku ylitti ensi kerran merkittävän 75 000 asukkaan rajan. Muuttovoittoa kertyi lähes 1 000 henkeä. Muuttoliike oli myös vilkasta. 1939 Tampereelle muutti noin 5 500 (joista naisten osuus lähes 3 000) ja Tampereelta pois muutti n. 4 500 ihmistä (naisia 2 500). Myös luonnollinen väestönkasvu oli suurta, sillä Tampereella syntyi yli 1 200 ja kuoli alle 900 henkeä. Kuolleisuus 1 000 asukasta kohden oli 6,2 ja se nousi hieman edellisiin vuosiin nähden. Tätä osaltaan selittää rintamalla menehtyneiden (78 henkeä) ja lentopommituksissa surmansa saaneiden (6) tamperelaisten kohtalot.

Laman enteitä?

Vuonna 1939 talouden kasvu alkoi jo hiipumaan vaikka suoranaisesta lamakaudesta ei kannata puhua. Tampereen asuntotuotanto pysyi vakaana ja uusia asuntoja rakennettiin 689 kpl. Näistä 1-2 huoneen asuntoja oli 447 kpl. Tampereen teollisuustyöntekijöiden määrä kasvoi hieman ja oli vuoden lopulla n. 21000 työntekijää. Tampereen yhteenlasketun teollisuustuotannon bruttoarvo sen sijaan oli laskenut vuoden-parin takaisista huippuluvuistaan. Tuotannon arvo oli nyt 1 566 935 markkaa, joka vuoden 1995 markan arvoon (jatkossa suluissa) suhteutettuna oli vain hieman alle 2,4 miljardia markkaa. Kaupungin tulotkin jäivät menoja alhaisemmiksi. Kun tulopuolelle kirjattiin 153 137 800 mk (nyk. 234 453 972 mk) niin menoja oli 155 283 300 mk (237 738 732 mk). Paras uutinen taisi olla työnvälitys- ja työttömyysmenojen aleneminen. Tämän kategorian menot olivat 8 508 200 mk (13 026 054 mk), kun ne vuotta aiemmin olivat yli 400 000 mk suuremmat. Vaikka 100 tarjottua työpaikkaa kohden oli 141 hakemusta, niin yleisesti puhuttiin työvoimapulasta. Suhteessa 100 työpaikasta vain 59 täytettiin. Erityisesti teollisuuden työllisyystilanne parani. Tarjottuja paikkoja oli metalliteollisuudessa 57 %, kehruu- ja kutomoteollisuudessa 389 % ja rakennusteollisuudessa 24 % enemmän kuin edellisenä vuonna.