Vuoden 1918 varjo hälvenee

Cajander ja Kallio

Cajanderin johtama hallitus ja etenkin sen koostumus aiheuttivat runsaasti keskustelua. Monet pitivät asiaa oivallisena päästä eroon menneisyydestä, mutta monet näkivät asian isänmaan vastaisena tekona. Vuonna 1937 käytiin myös presidentin valitsijamiesvaalit, joiden voittajaksi lopulta selviytyi Kyösti Kallio (ML). Tampereella äänestysprosentti oli 69,2 %. Yhteensä annettiin ääniä 27 803, joista naisten ääniä oli peräti 16 390. Toisaalta naisten suhteellinen äänestysvilkkaus jäi vielä huomattavasti miesten aktiivisuuden taakse. Tästä seikasta havaitsee Tampereen väestön epäsuhtaisen sukupuolijakauman naisten hyväksi. Presidentinvaaleissa Tampereen ääniharaviksi pääsivät Väinö Tannerin (SDP) valitsijamiehet. Myös kokoomuspuolue menestyi. Osaltaan tämä johtui P.E. Svinhufvudin itsensä karismasta ja osaltaan siitä, että "Ukko-Pekka" oli istuva presidentti. Kokoomus nimittäin tuplasi Tampereella saamansa äänimäärän puolen vuoden takaisista EK-vaaleista, Puolueiden äänimäärät jakautuivat seuraavasti: SDP 14 618 ääntä (53,6 % äänistä), kokoomus 7 765 (28,5 %), edistyspuolue 3 696 (13,5 %), IKL 1 074 (3,9 %) sekä ML 124 (0,5 %).

Tampereen osalta vaalitaistelu käytiin SDP:n ja Tannerin sekä kokoomuksen ja Svinhufvudin kesken. SDP:n äänenkannattaja Kansan lehti ja kokoomuksen Aamulehti propagoivat äänekkäästi omien ehdokkaidensa puolesta vastustajaan kohdistuvaa kritiikkiäkään unohtamatta. "Ääni tälle puolueelle on ääni kansanvaltaa vastustavan linjan jatkamisen puolesta" ja "Ukko-Pekka uudelleen Luumäelle" kertoi Kansan lehti, joka oli vaalien alla tulvillaan Tanneria ylistäviä artikkeleita. Aamulehti, jonka sivuilla Svinhufvud korotettiin rauhan ja menestyksen takuumieheksi, oli täysin vastaavilla linjoilla. Realismintajua sentään oli näkyvissä, kun Kansan lehti osasi valitsijamiesten selvittyä ennakoida Kyösti Kallion olevan todennäköisin voittaja.

Tampere liikkeessä

Liikenteen suhteen vuosi 1937 oli vilkas. Vanhoja teitä ja rautateitä kunnostettiin ja uusia rakennettiin. Uuden linja-autoaseman paikasta oli päästy sopuun edellisenä vuonna ja nyt päästiin aloittamaan varsinaisen asemarakennuksen suunnittelu. Yhteydet Tampereen ulkopuolellekin lisääntyivät ja saivat uusia ulottovuuksia, kun lentoliikenneyhteys Helsinkiin avattiin vappuna Aero Oy:n toimesta. Myös kaupungin linja-autokanta uusittiin heti vuoden alusta. Asiasta kirjoittaa Aamulehdessä niminerkki Koskikara: "Entiset prännärit eli peltirasiat oli pantu yön aikana talteen ja tilalle työnnetty uudet onnikat, joissa mahtuu sisällä kävelemään taivuttamatta päätänsä kaksinkerroin, voi erottaa rahan näköaistillaan eikä vain sormenpäillään, pääseepä vielä mukavasti vaunuun ja sieltä ulos."

Tampereen kaupungin sisäisessä liikenteessä otettiin 1937 käyttöön uusi modernimpi onnikkamalli. Kuva: Aamulehti 16.11.1937, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kun Suomi-neito täytti 20 vuotta

Itsenäisyyden 20-vuotisjuhlallisuudet keräsivät tuhansia ihmisiä Keskustorille. Tapahtumia riitti yhdeksästä aamulla iltapäivään saakka. Ohjelmaan kuului musiikkiesityksiä sekä juhlapuheita. Iltajuhlat keskittyivät kaupungintalon juhlasaliin ja työväentalon konserttisaliin. Molemmat tapahtumat olivat Tampereen kaupungin itsenäisyysjuhlatoimikunnan järjestämiä ja niin kaupungin- kuin työväentalokin täyttyi ääriään myöten juhlaväestä.

Kaupungintalon ohjelma alkoi klo 19. Aluksi soitettiin kapellimestari Eero Kososen johdolla Sibeliuksen "Finlandia" ja Järnefeltin "Korsholma", joiden jälkeen lehtori Vilho Osonen piti tervehdyspuheen. Lukuisten esitysten ja esitelmien jälkeen tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun. Juhla työväentalolla alkoi klo 19.30. Avajais- ja tervetuliaispuheen piti päätoimittaja Toivo Rainio. Ilta oli niinikään juhlavien puheiden ja musiikkiesitysten täyttämä ja se päättyi yhteiseen Maamme-lauluun.

Päivän aikana oli muitakin juhlatilaisuuksia. Tampereen kansa- ja oppikoululaisille oli järjestetty jumalanpalveluksia. Eri yhdistykset ja seurat pitivät omia tilaisuuksiaan raittiusyhdistys Taiston talossa, suojeluskuntatalossa ja Ammattiklubilla. Työväenteatteriin järjestettiin juhlanäytäntö. Ohjelmaan kuului teatterin orkesterin esityksiä, maisteri Reino Oittisen juhlapuhe ja Artturi Leinosen kirjoittaman näytelmän "Profeetta" esitys. Itsenäisyyspäivän uutisoinnista löytyy eroja: Aamulehti kirjoitti mm. paljon suojeluskuntien juhlallisuuksista, muttei maininnut kuin ohimennen tapahtumista työväentalolla. Kansan lehti ei kertonut sanallakaan suojeluskunnista, mutta muista tilaisuuksista palstatilaa säästämättä. Kansan lehden sanoma oli selvä: vuoden 1918 yksipuolisen tulkinnan ja syyttelyn on loputtava. Monessa juhlapuheessa painotettiin itsenäisyyden olevan koko kansan ansiota ja toivottiin menneisyyden taakan hellittavän.

Vuosi 1937 lyhyesti:

• Läntiset esikaupunkialueet liitetään Pohjois-Pirkkalasta Tampereen yhteyteen.
• Työttömyydestä kaupungille aiheutuvien menojen suuri kasvu.
• Tampere voittaa Hämeenlinnaa vastaan käydyn hiihto-ottelun.
• Sään suhteen vuosi oli mitä ihanteellisin: kirpeät talvipakkaset ja aikakauden paras kesä.
• Tampereen suurimmat lehdet, Kansan lehti ja Aamulehti keskittyivät uutisoinnissaan erityisesti Espanjan sisällissodan tapahtumien seuraamiseen. Alkuvuonna palstatilaa saivat myös Kansan lehdessä Väinö Tanneria ja Aamulehdessä P.E. Svinhufvudia tukevat artikkelit.
• Heinäkuussa Tampereelle saapui vierailulle kahdeksan neuvostovenäläistä sanomalehtimiestä.
• Tampereen itäisen ja läntisen sotilaspiirin yhdistäminen yhdeksi, Tampereen sotilaspiiriksi.
• Rautatieaseman valmistuminen.
• Tampereen ja Helsingin välisen matkustajalentoliikenteen käynnistyminen.
• Tampere-seuran perustaminen.
• Itsenäisyyden 20-vuotisjuhlan vietto tapahtui näyttävästi. Tärkeiden rakennusten julkisivut valaistiin, Hämeenkatu ja julkiset rakennukset liputettiin sekä Hämeen- ja Satakunnansilloilla toimeenpantiin ilotulitus. Kaupungintalon portaikkoa jouduttiin laajentamaan, jotta suuri kuoro olisi mahtunut esiintymään.