KASVUN VUOSI 1937

Vuonna 1937 sattui ja tapahtui. Merkittävin tapahtuma oli läntisten esikaupunkialueiden liittäminen Pohjois-Pirkkalasta Tampereen yhteyteen. Tämä käsitti laajat alueet Pispalasta Lielahteen ja aina Ylöjärven rajoille saakka. Tampereen maantieteellinen alue lähes kaksinkertaistui. Liitoksesta löydettiin sekä hyviä että huonoja puolia. Kaupunki sai maata, uusia veronmaksajia ja työvoimaa tehtaisiinsa. Kritiikki kohdistui alueen kaikinpuolin huonoon infrastruktuuriin. Erityisen hankalaksi alueliitoksen teki juuri Pispalan kehittymättömyys. Myös asukkaiden tulotaso, lukutaito, koulutus ym. olivat keskimääräistä selvästi heikommat. Liitos ei kuitenkaan heti tuottanut kaupungille mitään erikoisia vaikeuksia, ellei sellaisiksi lasketa hallintomenojen reipasta kasvua.

Näkymä Pispalasta Mäkitieltä 1937. Kuva: Tampereen kameraseura, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Mutta jos huolia ei kokonaan poistanut niin ainakin niitä oli helpottamassa eräs ajanjakson parhaimmista kesistä. Kesä-, heinä- ja elokuiden keskilämpötila kipusi yli 18 asteen. Poliittinen keskustelu sen sijaan pyöri Cajanderin muodostaman punamultahallituksen ympärillä. Olihan tämän vasemmiston ja keskustan yhteistyön idea siinä, että nyt astuttiin ensimmäisen kerran hallitustasolla vuoden 1918 aiheuttaman kuilun yli. Tampere oli eräs sodan kipeimmin kokeneista kaupungeista, joten keskustelu asiasta oli vilkasta. 1937 järjestettiin myös presidentinvaalit. Maalaisliittoa edustanut Kyösti Kallio valittiin presidentiksi kokoomusta edustaneen P.E. Svinhufvudin sijaan. Itsenäisyyden 20-vuotisjuhla keräsi Tampereella tuhansittain kansaa eri tapahtumiin.