Omaan kotiin ja sivistykseen tähtääviä rakennushankkeita: Härmälän kaupunginosa ja uusi kirjastotalo

Valtuustossa kolmivuotiseen kauteen

Ennen vuotta 1925 kunnanvaltuuston vaalit pidettiin vuoden välein ja aina vain osa valtuutetuista vaihtui. Vuodesta 1925 alkaen vaalit päätettiin pitää joka kolmas vuosi ja koko valtuusto valita kerralla. Äänestysprosentti vuoden 1925 vaaleissa oli 56,2 % ja paikkajako edellisvuoden kaltainen - vasemmisto sai 23 paikkaa ja porvariryhmä 19. Tampereen kaupunginvaltuusto siis säilyi yhtenä harvoista sosialistienemmistöisistä maassamme. Vuonna 1925 tamperelaiset pääsivät antamaan äänensä myös valtakunnallisissa tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleissa. Tamperelaiset äänestivät valitsijamiehiä samassa suhteessa kuin mitä äänet olivat jakautuneet edellisen vuoden eduskuntavaaleissa.

Härmälä -tavoitteena moderni puutarhaesikaupunki

Yksi kaupungin toimenpide asuntopulan voittamiseksi oli Härmälän esikaupungin rakentaminen. Valtuusto hyväksyi 20.1.1925, juhlakokouksessaan, asemakaavatoimikunnan laatiman ehdotuksen uuden Härmälän esikaupungin asemakaavaksi. Vanhalle Hatanpään peltoviljelyalueelle haluttiin rakentaa moderni ja arkkitehtonisesti yhtenäinen puutarhaesikaupunki. Arkkitehdit Birger Federley ja Bertel Strömmer kirjoittivat asemakaavaehdotuksessaan: "…Avautuvien katukuvien kauneuspuolta, rakennusten järjestelmällistä ja eheää ryhmittelyä kuin myös koko esikaupungin julkivaikutusta on tarkoin harkittu…" Omakotirakentamiseen lohkaistiin aluksi 163 vuokratonttia, jotka alaltaan olivat suurempia (1000-1400 m2) kuin muissa esikaupungeissa. Härmälä oli vielä kaukana silloisesta kaupungin keskustasta ja alueen asukkaille haluttiin antaa tilaisuus puutarhanhoitoon ja kotieläinten pitoon. Ensimmäiset omakotitalot valmistuivat jo vuoden 1925 puolella. Omakotitontteja Härmälästä kysyttiin tasaiseen tahtiin, mutta mitään ryntäystä uuteen kaupunginosaan ei sen alkuvaiheissa syntynyt. Härmälän alue alkoi kasvaa 1930-luvulla, erityisesti vuoden 1936 jälkeen, jolloin alueelle rakennettiin Valtion Lentokonetehdas.

Kenen muna tippuu? Lapsia leikin touhussa Härmälän urheilukentällä elokuussa 1931. Kuva: Aamulehti 7.8.1931, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Uusi kirjastotalo vihittiin käyttöön

Tampereen Teatterin ja Frenckellin välillä sijaitsevalle tontille rakennettu uusi ja upea kirjastotalo vihittiin käyttöön 10.10.1925. Vihkiäisjuhla vietettiin kirjastotalolla ja juhlaillalliset Osuusliike Voiman juhlasalissa. Juhlaan osallistui monia kunnianarvoisia vieraita mm. hallituksen edustajana opetusministeri E. N. Setälä. Tapaus oli merkittävä kunnallisessa elämässä. Vihkiäisjuhlan päivänä Kansan lehti kirjoitti: "Kosteasta ja sekapäisestä syysilmasta huolimatta on tänään hääilon tuntua ilmassa…On niinsanoaksemme kunnalliset häät." Uusien tilojen myötä kirjastotoiminta Tampereella vireytyi entisestään. Yleinen lainausosasto ja lukusali olivat tästä lähtien avoinna kaikkina arkipäivinä kello 11-19.

Syksyllä 1925 valmistunut kirjastotalo Tammerkosken rannalla. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kaupungin vesijohtolaitoksen laajentaminen

Jatkuva vedenkulutuksen lisääntyminen kaupungissa sekä uuden Hämeensillan pian alkavat rakennustyöt pakottivat kaupunginisiä kiirehtimään kaupungin vesijohtoverkon laajentamista. Erityisesti kaupungin itäpuolen vesitilanne näytti tulevaisuudessa uhatulta. Uusi vesijohtolaitos päätettiin perustaa Kaupinojanlahden rannalle ja sieltä putket ulottuivat aina Tammelantorille saakka. Työt aloitettiin viipymättä, kun laajennussuunnitelma saatiin hyväksytyksi; toteutusvaiheen aloittamista kiirehti kaupungissa vallinnut kausityöttömyys.

Vuosi 1925 lyhyesti: