Vilkas vaalivuosi

Vuosi 1922 oli varsin kiireistä aikaa ainakin Tampereen poliittisesti aktiiviselle väestölle, sillä kaupungissa tuli järjestettäväksi kolmet vaalit, kun eduskuntavaalien ja jokavuotisten kunnallisvaalien lisäksi järjestettiin maaliskuussa edelliseltä vuodelta lykkääntyneet kunnallisvaalit. Maaliskuun lykkääntyneissä kunnallisvaaleissa saivat sosiaalidemokraatit 6, kokoomus 4 sekä yhdistyneiden porvarillisten lista ja kommunistit, jotka olivat vaaleissa mukana Sosialistisen työväenpuolueen nimellä, 2 paikkaa. Voimasuhteet valtuustossa säilyivät ennallaan vasemmiston pitäessä edelleen 25 paikkaa ja oikeiston 17 paikkaa. Äänestysprosentiksi tuli maaliskuussa 51,8.

Joulukuun alussa pidettiin kunnallisvaalit vuoden 1923 valtuuston valitsemiseksi. Tällöin oli erovuorossa yhdeksän sosiaalidemokraattia ja 5 porvaria, ja valituksi tuli 4 ehdokasta Kokoomuksesta, 2 porvareiden yhteislistalta, 6 sosiaalidemokraattia ja 2 kommunistia. Kokoomus ja Edistyspuolue olivat mukana sekä omilla listoillaan, että yhteislistalla, jotka kaikki kolme olivat vaaliliitossa keskenään. Täten siis varsinaisissa vuoden 1922 kunnallisvaaleissa voitti oikeisto yhden paikan, ja se sai vuoden 1923 valtuustoon 18 paikkaa vasemmiston 24:ää paikkaa vastaan. Äänestysprosentti laski hieman maaliskuusta jääden 49,7:ään. Kristillinen työväenliitto ei enää asettanut ehdokkaita joulukuun kunnallisvaaleihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty puolueiden kunnallisvaaleissa saamat äänimäärät ja osuudet.

Vasemmiston sisällä äänet jakautuivat siten, että maaliskuussa sosiaalidemokraatit saivat 74,7 % äänistä ja joulukuussa 71,6 %. Kommunistit saivat vastaavasti 25,3 ja 28,4 %. Huomionarvoista on, että kommunistit kasvattivat myös absoluuttista äänimääräänsä maaliskuusta joulukuuhun 120:llä äänellä, vaikka vasemmiston absoluuttinen äänimäärä samaan aikaan pieneni 388:lla äänellä. Vuoden 1923 valtuustossa olikin 5 kommunistia, eli suurin määrä vuosien 1918-40 välillä.

Oikeistossa oli Kokoomus selvästi suurin puolue Tampereella, vaikka myös Edistyspuolue sai joulukuussa vaalivoiton. Se sai silti vain noin kolmasosan Kokoomuksen äänimäärästä ja myös porvareiden yhteislista sai hieman enemmän ääniä kuin Edistyspuolue. Joka tapauksessa sai oikeisto joulukuussa selvän vaalivoiton aiempiin kunnallisvaaleihin nähden.

Eduskuntavaalit Tampereella

Eduskuntavaalit järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta ja Tampereella punaisen viivan veto-oikeutta käytti 57,9 % siihen oikeutetuista. Koko maan äänestysprosentti oli 56,7 ja Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin 60,3. Äänestäneitä oli siis Tampereella hieman vajaat 10 % enemmän kuin kunnallisvaaleissa. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä tuli valituksi 7 sosiaalidemokraattia, 3 kokoomuslaista ja 1 edistyspuolueen edustaja. Tampereella putosi äänestysprosentti vuoden 1919 71,9:stä melkoisesti, ja vain Kokoomus kykeni nostamaan myös absoluuttista äänimääräänsä, vaikka äänestäneiden lukumäärä laski 14 587:stä 13 257:ään. On tosin muistettava, että vuoden 1919 vaaleissa mukana oli vasemmistosta vai SDP, sillä kommunistit olivat mukana vasta 1922. Jos siten laskee kommunistien ja sosiaalidemokraattien äänet yhteen 1922, saa suuremman absoluuttisen määrän kuin SDP:n vuoden 1919 äänimäärä. Tällä tavoin laskien voi sanoa vasemmiston myös kasvattaneen absoluuttista äänimääräänsä Tampereella eduskuntavaaleissa 1922 verrattuna vuoteen 1919. Kristillinen työväenliitto ei asettanut ehdokkaita eduskuntavaaleihin, protestoiden näin pieniä puolueita huonosti kohdellutta vaalilakia. Alla olevassa taulukossa on eritelty eri puolueiden eduskuntavaaleissa saama ääniosuus Tampereella, Hämeen pohjoisessa vaalipiirissä ja koko maassa. Siitä käy ilmi myös puolueiden kannatuksen kehitys Tampereella eduskuntavaaleissa 1919-22.

Huomattavaa on, että kommunistien kannatus jäi eduskuntavaaleissa selvästi saman vuoden kunnallisvaaleja pienemmäksi. Vasemmisto keräsi silti Tampereella yhteensä hieman yli 55 % äänistä, mikä vastasi myös kunnallisvaalien tilannetta ja ollen luonnollisesti koko maan kannatukseen verrattuna selvästi suurempi. Sosiaalidemokraatit veivät 81,6 % koko vasemmiston äänistä, mikä oli hieman suurempi osuus kuin kunnallisvaaleissa. Kokoomus oli selvästi suosituin porvarillinen puolue yli 33:n prosentin kannatuksella, joka oli selvästi koko maankin kannatusta suurempi. Myös Edistyspuolue sai hieman valtakunnallista kannatustaan suuremman osuuden Tampereella. Tosin oikeistossa ei Tampereella juuri muita valittavia voimia ollut, sillä RKP ei asettanut ehdokkaita Sisä-Suomeen lainkaan ja Maalaisliitto oli häviävän pieni kannatukseltaan kaupungeissa. Aamulehden vaalipropagandan mukaan olikin porvarillisella puolella ääni Maalaisliitolle ääni hukkaan, ja siten etua sosialisteille ja kommunisteille. Näitä "hukkaääniä" annettiin Tampereella 67. Valtakunnallisesti oli Maalaisliitto kuitenkin suurin porvarillinen puolue, ja sen johdolla muodostettiin myös hallitus, jonka pääministeriksi tuli Kyösti Kallio.