Lämpimästä keväästä syysmyrskyihin

Sääolosuhteet vuonna 1921

Vaikka edellisen vuoden keskimääräisiä ennätyslämpötiloja ei saavutettukaan, oli vuosi 1921 kuitenkin keskimääräistä lämpimämpi. Kevätkuukaudet erityisesti olivat ennätyslämpimiä ja Näsijärven jäinen aika jäikin ennätyslyhyeksi, kestäen vuoden vaihteesta vain 16.4. asti, joka oli aikaisin jäiden sulamisajankohta koko 1900-luvun alussa. Aikainen kevääntulo ja talven leutous vaikuttivat mm. halkojen hintoja alentavasti. Varsinainen talvikeli ei kestänyt kuin tammikuun alusta maaliskuun alkuun ja niinpä polttohalkojen kulutus oli neljäsosan pienempi kuin edellisinä vuosina. Huhti- ja toukokuu olivat lämpimimpiä koko sotien välisellä ajanjaksolla, toukokuu myös kuivin lajissaan.

Kesälaitumille saakka ei lämpimiä säitä kuitenkaan riittänyt, sillä ennätyskylmänä heinäkuuna raportoitiin jopa kesämyrskyistä, jotka vaikeuttivat Näsijärven laivaliikennettä mm. levittämällä Enqvistin sahan tukkilauttoja Siilinkarille saakka. Syksy oli lämpötiloiltaan totutunkaltainen, mutta puhuri iski kovaa muutaman kerran. Pahiten lokakuun 5.päivä, jolloin aallot löivät rantaan 5-6m:n korkuisina. Tuhoja myrsky aiheutti ympäri maata. Tampereen seudulla pahimmat tuhot aiheutuivat laivaliikenteelle, joka Pyhäjärven puolella joutui olemaan seisahduksissa koko päivän ja Näsijärvelläkin useat laivat joutuivat palaamaan satamiinsa. Liikennöineistä laivoista aallot huuhtoivat matkatavaroita veteen. Puhelinyhteys katkesi mm. Tampereen ja Helsingin välillä ja sähkölinjat olivat poikki monissa paikoin. Talvi tuli ajoissa ,ja marraskuussa purivat pakkaset kunnolla, keskilämpötilan jäädessä alle -4 asteen. Näsijärvi saikin uuden jääpeitteen jo 23.11.29

Väestö ja sitä koetelleet taudit

Tampereen kaupungin asukasluku oli vuoden 1920 päätyessä kirkonkirjojen mukaan 44950 henkeä, joista 19564 oli miehiä ja 25386 naisia. Syntyvyys oli kääntynyt laskuun, ollen 15,31 lasta tuhatta asukasta kohden. Näistä elävänä syntyneistä oli poikia 359 ja tyttöjä 329. Kuolleisuuskin oli laskusuhdanteessa: vuoden aikana kuoli Tampereella 502 henkeä, yli 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tauteihin kuolleisuus oli edellisiin vuosiin verraten laskussa. Espanjantauti oli hellittänyt, eikä uusia epidemioita ilmennyt. Vaikeimmista tartuntataudeista eniten esiintyi kurkkumätää ja lavantautia, jota ilmaantui kaupunkiin 10 uutta tapausta perheiden palattua kesäasunnoiltaan Aitoniemestä. Luonnollinen väestönlisäys oli Tampereella muista kaupungeista poiketen nousussa. Muuttovoitto toi sen lisäksi Tampereelle reilut 400 uutta asukasta, poikkeuksellisesti hieman enemmän miehiä kuin naisia. Kaikkiaan seurakunnan väkiluku lisääntyi vuoden aikana 601 henkilöllä.