Härmälästä maailmalle:

Aero O.Y. aloittaa siviililentoliikenteen.

Poikkeuksena muihin Suomen lentokenttiin verrattuna, Tampereen Härmälän lentokenttä oli 1932 tehdyn sopimuksen mukaan jäänyt kaupungin haltuun ja valtiolle oli vain taattu ilmainen käyttöoikeus kenttään. Näin Tampereen kaupunki sai itse huolehtia siviililiikenteestä kentällä ja kerätä myös siitä mahdollisesti kertyvät tulot.

Siviililentoliikenne tuli Tampereella ajankohtaiseksi 1937, kun Aero O.Y. ilmoitti kaupunginhallitukselle suunnittelevansa 2-3 kuukauden koelentoliikenteen järjestämistä Helsinki-Tampere ja Helsinki-Viipuri reiteillä. Aero O.Y:n kannattavuuslaskelmat perustuivat siihen oletukseen, ettei sen tarvitsisi maksaa mitään paikallisia menoja. Kaupungin järjestettäväksi jäisi näin ollen lentokentän vapaa käyttöoikeus, toimistohuone keskikaupungilla matkustajien, rahdin ja postin vastaanottoon ja kuljetukset toimiston ja kentän välillä, kun varsinaista lentoasemaa ei vielä ollut.

Tampereen kaupunginhallitus neuvotteli maahuoltopalvelusten järjestämisestä Matkatoimisto Sammon kanssa, joka tarjoutui järjestämään paikka- ja lippuvaraukset, matkatavaroiden vastaanoton ja kuljetukset kentälle sekä pitämään matkustajien käytettävissä kielitaitoisen henkilön toimistossaan Keskustori 1:ssä. Edellyttäen, ettei lentovuoroja olisi enempää kuin yksi meno-paluu päivässä, Sampo ilmoitti hoitavansa tehtävät 5000 markalla kuussa.

Kaupunginhallitus katsoi, että koelentoliikenteestä saataisiin hyviä kokemuksia ja siksi Aero O.Y:n ehdotukseen tulisi suostua. Valtuuston kokouksessa kuitenkin epäiltiin oliko kaupunki velvollinen kustantamaan kuljetukset kentälle. Hallitus kuitenkin totesi, että liikenne oli kokeiluluontoista ja tuskin tulisi Aero O.Y:lle kannattavaksi, jolloin valtuusto hyväksyi ehdotuksen. Aero O.Y:n toimilupaa ja maahuoltopalvelujen toiminta-aikaa pidennettiin vielä samana vuonna 1937 kuukaudella heinäkuun lopusta elokuun loppuun.

Mr. Havilandin lentokone vierailulla Härmälän kentällä heinäkuussa 1939. Kuvaaja: Aamulehti, Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto

Tämän jälkeen Aero O.Y jatkoi liikennoimistä säännöllisesti Helsinki-Tampere reitillä kesäkuukausina toukokuusta elokuuhun, vaikka toiminta ainakin alkuvaiheessa oli tappiollista. Talvella jouduttiin kulkemaan edelleen junalla, ja lentoliikenne Tampereelta olisikin ollut vaikeaa kentän kärsiessä kelirikosta. Kesällä 1939 lentoyhteydet oli järjestetty siten, että Viipuristä saattoi päästä Tampereelle ja takaisin samana päivänä ja Helsingistä Tampereelle tulevat liikemiehet ehtivät takaisin Helsinkiin ennen Tukholman iltakoneen lähtöä.

Tampereen kaupunki oli jatkuvasti tyytymätön lentokentän ylläpidosta sille aiheutuviin kustannuksiin. Siviililiikenteen alkaminen lisäsi kustannuksia entisestään ja kaupunki pyrkikin uuteen sopimukseen valtion kanssa. Sitä ei kuitenkaan saatu aikaan ennen sotia. Lentoasemarakennusta siviililiikenteen käyttöön alettiin rakentaa 1939. Rakentamisesta vastasi Tampereen kaupunki, mutta valtio maksoi puolet rakennuskustannuksista. Työt jouduttiin kuitenkin sodan syttyessä keskeyttämään ja toimistorakennus valmistui vasta 1941.