Liikkuminen 1870-1900

Rautatietä oli puuhattu Tampereelle jo 1860-luvun alusta, mutta lopullinen päätös saatiin aikaiseksi vasta 1874. Vuonna 1876 valmistui rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle. Rautatieasema rakennettiin kaupungin alueen ulkopuolelle Kyttälän taakse. Kyttälän liitoksen yhteydessä asema nivoutui tiiviimmin keskusta-alueeseen. Tavara- ja henkilöliikenne oli heti alusta alkaen hyvin vilkasta.Samanaikaisesti Tampereen radan kanssa kiskot oli vedetty Toijalasta myös Turkuun, joten kulkeminen näihin kaupunkeihin nopeutui ja helpottui. Myöhemmin rataa jatkettiin Näsijärven itäpuolta pitkin Vaasaan, jonne liikenne alkoi 1882. Vuosien 1890-1895 aikana rakennettiin rata Tampereelta Poriin, jonka yhteydessä jouduttiin rakentamaan rautatiesilta Tammerkosken yli.

Rautatieasema 1900-luvun vaihteessa. Liikenteen mullistuksista huolimatta hevonen säilyi yleisimpänä ja usein käytännöllisimpänä kulkuneuvona. Kuva: Gustin Lojander, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Sisävesiliikenteen hetkellisen taantuman jälkeen liikenne kääntyi jälleen kasvuun vuonna 1870, ja laivojen lukumäärä lisääntyi. Ensimmäinen höyrylaiva oli Näsijärvelle tullut jo 1858, ja vuonna 1880 höyrylaivoja oli enemmän kuin purjelaivoja. Rautatien tulon jälkeen laivojen vähentynyttä henkilöliikennettä kompensoitiin huviajeluilla, jotka etenkin viikonloppuisin kyyditsivät kaupunkilaisia.

Laivaliikennettä käytettiin kuitenkin pääasiassa rahtaamiseen. Tampereelle tuotiin raaka-aineita ja kaupungista vietiin tehdastuotteita Hämeenlinnaan, josta rahti jatkoi matkaansa rautateitse Helsinkiin. Vuoden 1876 jälkeen rahtiliikenne Hämeenlinnan ja Tampereen välillä väheni, mutta toisaalta rautatien tulo myös lisäsi vesiliikennettä, sillä kiskot päättyivät Naistenlahteen, josta rahti pystyttiin siirtämään suoraan laivaan.

Kaupungin sisäisessä liikenteessä hevonen oli vuosisadan loppuun saakka kävelyn ohella yleisin kulkutapa. Pika-ajurit kyyditsivät kaupunkilaisia paikasta toiseen. Ensimmäinen polkupyörä Tampereella nähtiin 1869, jonka jälkeen pyörät alkoivat hitaasti yleistyä. Lennätinverkko oli ulotettu Tampereelle vuonna 1865, ja viimeistään vuonna 1882 Tampereelle perustettu puhelinlaitos mahdollisti sanomien nopean välittämisen. Vuosi puhelinlaitoksen perustamisesta puhelinkeskukseen oli liitetty 39 puhelinta, vuonna 1900 puhelimia oli jo 770.