Rautatieasemanseudun rakennuskannan muutokset 1930-luvulla
Vanha rautatieasema ja Tammelan silta
Teksti: Jouni Keskinen
[Vanha rautatieasema] -
[Ennen tunnelitöitä] -
[Tunnelityöt alkavat] -
[Tunneli puhkaistaan]
[Aseman pohjustustyöt] -
[Asemaa viimeistellään] -
[Uusi asema sisältä] -
[Uusi asema ulkoa]
Tampereen vanha rautatieasema. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Tampereen vanha puinen asematalo oli alunperin rakennettu 1876. Vuosien saatossa se kävi kuitenkin pieneksi ja pääsi rapistumaan vaikka taloa oli useaan kertaan jatkettu ja paikkailtu. Niinpä vaatimukset uuden, Tampereen arvon mukaisen, asemarakennuksen saamiseksi lisääntyivät 1920-luvulla. 1930-luvun alussa Tampereen asema oli pilan kohteena jopa Helsingin lehdissä. Tampereen kaupunki ja valtio olivat tehneet periaatepäätöksen uuden aseman rakentamisesta jo 1926, mutta rakentaminen viivästyi kun rautatiehallitus ei laman aikana myöntänyt hankkeeseen varoja.
Tammelan silta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Kulkiessaan kaupungin halki rautatie haittasi muita liikennejärjestelyjä. Tärkein näistä oli katuliikentaan johtaminen Hämeenkadulta Tammelan kaupunginosaan. Vielä 1920-luvulla liikenne Tammelaan hoitui Hämeenkadun päästä alkaneella rautatien yli Tammelankadulle johtaneella sillalla. Silta kävi kuitenkin ahtaaksi ja kämpelöksi liikenteen lisääntyessä. Jo vuosina 1919-1921 istunut raitiotiekomitea päätyi ehdottamaan sillan purkamista ja tunnelin rakentamista rautatien ali Tammelaan. Tunnelin rakentaminen koettiin kuitenkin ongelmalliseksi ja kalliiksi Hämeenkadun itäpään ja Puolimatkankadun (nykyinen Itsenäisyydenkatu) suuren korkeuseron takia. Pitkään julkisuudessa käydyn keskustelun jälkeen tunneli päätettiin 1930-luvun alussa lopulta kuitenkin rakentaa.
| 
