Sateinen heinäkuu 1934

Heinäkuun sademäärät vaihtelevat vuosina 1918-1939 Tampereella runsaasti. Vähäsateisimpina kesinä, kuten 1919 ja 1924, vetta satoi koko heinäkuun aikana vain noin 20 milliä. Sateisina kesinä heinäkuun sademäärä ylitti 100 milliä. Ajanjaksona 1918-1939 heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli 72 milliä. Poikkeuksen teki kuitenkin heinäkuu 1934, jolloin vettä satoi peräti 165,5 milliä. Runsaat ukkossateet toistuivat pitkin heinäkuuta ja vielä elokuun alussa. Tämän seurauksena sademäärät nousivat erittäin suuriksi. Heinäkuun 1934 sademäärä olikin selvästi suurin Tampereella yhden kuukauden aikana mitattu sademäärä maailmansotien välisenä aikana 1918-1939.

Heinäkuun 1934 erikoisuus olivat pitkäkestoiset useita päiviä kestäneet ukkoset esimerkkinä 11-17.7. vallinneet ukonilmat. Ukkosrintamien yhteydessä havaittiin myös Suomessa harvinaisia pieniä pyörremyrskyjä (trombi) ainakin 11.7 Kiuruvedellä, 14.7 Parkanossa ja 30.7 Alavudella, jossa myrsky särki ikkunoita, kiskoi irti vuorilautoja ja talojen kattoja ja kaatoi metsää. Tampere ja sen lähiseudut selvisivät ukonilmoista varsin vähällä. Tulipalon alkuja syntyi niin Teiskossa kuin Nokiallakin ja Orivedellä paloi talousrakennus, johon kuului navetta ja talli ja varastovaja. Muualla Suomessa useita ihmisiä kuoli salamaniskujen seurauksena. Lappeella kaksi ihmistä kuoli sähköiskuun tartuttuaan heinäpellolla salaman katkaisemaan sähköjohtoon. Salamat tappoivat myös lehmiä, katkoivat puhelinlinjoja ja iskivät lukuisiin muuntajiin katkaisten sähköt. Pelkästään 22.7.1934 salamat tuhosivat seitsemän muuntajaa Hämeen Sähkön verkostossa Tampereen lähialueilla.

Vaikka Tampere välttyi pahimmilta ukkosilta niin rankkasateilta ei säästytty. 16-18.7 välisenä yönä satoi Tampereella yhtenä yönä kokonaista 28 milliä, mikä oli lähes yhtä paljon kuin koko edeltäneen kesäkuun sademäärä yhteensä. Rankkasateen seurauksena kaupungin kadun lainehtivat ja vettä valui myös rakennusten kellareihin. Viinikan ja Nekalan väliselle puistoalueelle syntyi sateen seurauksena järvi, jossa oli vettä noin 30-40 cm:n syvyydeltä. Läheiseen rouva Lehtosen sekatavarakauppaan vettä valui 30 cm pilaten liikkeessä suuren määrän elintarvikkeita ja aiheuttaen kaupalle suuret rahalliset vahingot. Vesi uursi reitillään myös uria teihin ja aiheutti pieniä maanvyörymiä.

Runsaat sateet ja rajuilmat aiheuttivat vahinkoa myös maataloudelle. Ukonilmaa seurasivat paikoin raesateet, jotka olivat kasvillisuudelle tuhoisia. Vesilahdella satoi 15.7 jopa 3-4 cm:n läpimittaisia rakeita, jotka pudotessaan hajottivat ikkunoita useasta talosta ja runtelivat perunamaita ja viljapeltoja. Alavudella ja Jyväskylässä raportoitiin heinäkuun lopussa sataneen jopa pienen perunan kokoisia rakeita, jotka paikoin muodostivat puolenkin metrin paksuisia "kinoksia". Vaikkei raesateista ollutkaan harmia kaikkialla, pelkkä runsas vedentulo haittasi erityisesti heinäntekoa. Heinäsato olikin pilalla suuresta osasta Hämettä. Sateiden takia heinänkorjuu oli vaikeaa. Heinä ei kuivunut seipäällä vaan saattoi tummua pahoin ja jopa mädäntyä. Näin ollen heinän laatu jäi koko Hämeessä huonoksi. Rukiista saatiin hyvä sato, mutta leikkuille tuli kiire, sillä paikoin sateiden lakoonlyömä ruis alkoi itää ellei sitä saatu ajoissa leikatuksi.

LÄHTEET: