etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1918-40

ALUE

Kaupunginosat
Teksti: Sami Suodenjoki

XVIII kaupunginosa - Kalevanharju

Tampereen XVIII kaupunginosa, jota 1940-luvulla alettiin nimittää myös Kalevanharjun kaupunginosaksi, sijaitsi Kalevanharjulla sekä sen länsi- ja lounaispuolella. Kaupunginosan pohjoisrajana oli Messukylän maantie, jonka taakse jäivät Tullin alue, Tammelan vainiot ja XIX kaupunginosa. Sen länsiraja kulki pitkin rautatietä. Etelässä XVIII kaupunginosa ulottui Viinikanojaan, jonka eteläpuolella sijaitsi vuosina 1914-1924 rakenteilla ollut Viinikan esikaupunki. Kaakkoisosastaan se rajoittui Iidesjärven kupeessa sijainneeseen Järvensivun esikaupunkiin: rajaviiva kulki Kalevankankaan hautausmaan eteläpuolella.

Kalevankankaan hautausmaan muuria

Kalevankankaan hautausmaan muuria Messukylän maantien varrelta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

XVIII kaupunginosan itäosan täytti vuonna 1880 käyttöönotettu Kalevankankaan hautausmaa, vuoden 1918 maineikas taistelupaikka. Punatiilisen muurin ympäröimän hautausmaa-alueen kokonaispinta-ala oli 15,5 hehtaaria. Vuonna 1913 hautausmaan yhteyteen oli rakennettu jugendtyylinen siunauskappeli.

Kalevankankaan hautausmaa

Näkymä Kalevankankaan hautausmaalta. Kuva: Tampereen musoiden kuva-arkisto.

Hautausmaan länsipuolella sijaitsi valtion yleinen sairaala, joka oli siirtynyt sinne Nalkalan torin laidalta vuonna 1910. Sairaala, jonka päärakennus oli pohjaratkaisultaan H-kirjaimen muotoinen, sisälsi jugendin ja klassismin piirteitä. Sairaalan pohjoispuolella oli vuonna 1925 perustettu Kalevanharjun lastentalo, joka sisälsi lastentarhan ja imeväisikäisten maidonjakeluaseman.

Valtion yleinen sairaala

Valtion yleinen sairaala koillisesta 1920-luvun loppupuolella. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kalevanharjun etelä- ja lounaispuolisella alueella, Tehdaskadun ja Viinikanojan välisellä alueella, sijaitsi useita pieniä teollisuuslaitoksia: Aivan kaupunginosan lounaiskulmassa toimivat vuonna 1922 perustettu Tampereen kaljatehdas, vuonna 1923 toimintansa aloittanut Tampereen laatikkotehdas sekä perunajauhoja ja maltaita valmistanut Oy Peruna, joka perustettiin 1933. Tehdaskatu 4:ään rakennettiin vuonna 1927 Frans Jousen suunnittelema Tuotannon leipomo. Tehdaskatu 15:ssä puolestaan sijaitsi vuodesta 1924 lähtien Osuusliike Voiman virvoitusjuomatehdas.

Asutusta XVIII kaupunginosassa oli varsin vähän: vuosina 1920-1940 Kalevanharjun asukasluku vaihteli useimpina vuosina 100:n ja 200:n välillä. Näistäkin asukkaista suuri osa oli yleisen sairaalan potilaita.


Lähteet:

Jutikkala, Eino. Tampereen historia III. Tampere 1979.
Lunnas, Raija, Tampereen linja-autoliikenne 1920-1939. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Tampere 1978.
SVT VI Väestötilastoa 56:4, Tampereen rakennus- ja asuntolaskenta 1920.
SVT VI Väestötilastoa 72:4, Tampereen rakennus- ja asuntolaskenta 1930.
Tampereen tilastollinen vuosikirja 1948, s. 28-29.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere 1998.
 
koski 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 kaupunki lyhyesti