XIX kaupunginosa - Kalevanrinne

XIX kaupunginosa, jota myöhemmin on nimitetty myös Kalevanrinteeksi, sijaitsi Kalevanharjun koillispuolella. Lounaispuolella sijainneesta XVIII kaupunginosasta sitä erotti Messukylän maantie. Idässä XIX kaupunginosan alue ulottui aina Messukylän vastaiselle rajalle asti. Sekä XIX kaupunginosan että sen länsipuolella sijainneen XX kaupunginosan pohjoisraja kulki pitkin Kosken maantietä, jonka pohjoispuolelle alettiin 1920-luvun alussa rakentaa Petsamon kaupunginosaa.

XIX kaupunginosa oli ajanjaksolla 1918-1940 kaavoittamatonta aluetta, jossa ei ollut juurikaan asutusta. Viljelymaiden lisäksi siellä sijaitsi lähinnä vain Hippoksen ravirata sekä useita tiilitehtaita. Alueen alle 100 asukkaasta suuri osa olikin tiilitehtaiden työntekijöitä, jotka asuivat tehtaiden asunnoissa.

Hippoksen raviradan portti vuodelta 1934. Kuva: Aamulehti 3.4.1934.

Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.

Näsi Oy:n omistuksessa ollut Puolimatkan tiilitehdas XIX kaupunginosassa. Kuva: Tampere-Seura.

Hippoksen tuntumassa sijaitsi myös vuonna 1933 perustettu Tampereen tiilitehdas. Se siirtyi sisällissodan jälkeen ensin E. A. Toukolehdon omistukseen, sitten vuonna 1929 Hämeen Kalkkitiilitehdas Oy:n haltuun; vuonna 1933 se siirtyi Viljo Torpon omistukseen ja alkoi toimia Tampereen tiilitehtaan nimellä.