Tapani Kärkönen (1833-1906)
Teksti: Aija Välilä
Raittiusmies ja tamperelaisen kirjastotoiminnan uranuurtaja Tapani
Kärkönen (alkujaan Tahvo Kärkkäinen) syntyi syyskuun 24. päivänä 1833
Sulkavalla, Etelä-Savossa. Kärkösen isä oli torppari, mutta nuorukaista ei
tämä ammatinvalinta mitä ilmeisemminkään kiinnostanut. Jo 17-vuotiaana,
eli vuonna 1850, hän nimittäin lähti kotoaan. Aluksi Kärkönen hankki
elantonsa toimimalla rakennusmiehenä Saimaan kanavalla. Vuonna 1853 hän
pestautui merisotaväkeen, josta erosi neljä vuotta myöhemmin. Tampereelle
hän muutti vakituisesti vuonna 1858, "parhaassa nuoruuden iässään".
Tapani Kärkönen, Vapriikin kuva-arkisto.
|
Tampereella hän aloitti työuransa ulkotöissä, mutta siirtyi varsin pian
puuvillatehtaaseen. Mielipiteiltään Kärkösen oli "aikansa lapsia".
Suomalaisuuden asiaa hän ryhtyikin ajamaan vahvasti heti kaupunkiin
saapumisen jälkeen. Jo tehtaassa ollessaan hän piti ystävänsä kanssa
nuorille pojille ja tytöille sunnuntaikoulua. Tampereen kaupungin
sunnuntaikoulun opettajaksi Kärkönen valittiin vuonna 1868. Tässä toimessa
hän jatkoi aina koulun lakkauttamiseen saakka, eli vuoteen 1887.
Opettamista hän ei kuitenkaan lopettanut, vaan siirtyi sunnuntaikoulun
tilalle perustettuun käsityöläiskouluun. Opetusuran pituudeksi muotoutui
lopulta lähes 40 vuotta.
Vuonna 1873 Kärkönen ryhtyi hoitamaan kaupungin lainakirjastoa, johon
1890-luvulla liitettiin myös lukusali. Kirjastonhoitajana hän jatkoi aina
vuoteen 1906. Pitkän uran tehneellä Kärkösellä oli varmasti suuri vaikutus
kaupungin kirjastolaitokselle. Hän esimerkiksi oli mukana projektissa,
jonka seurauksena Tampereelle perustettiin vuonna 1902 Fennica- eli
Suomi-kokoelma.
Kärkönen oli myös ahkera lehtimies. Vuonna 1878 hän erosi
puuvillatehtaasta ja siirtyi Tampereen Sanomien toimitukseen. Jo tätä
ennen useita hänen kirjoituksiaan julkaistiin Suomettaressa ja Sanomia
Turkuun -lehdessä. Vasta perustetun Aamulehden toimitukseen Kärkönen
siirtyi vuonna 1881. Hän työskenteli pääasiassa uutisten parissa, mutta
julkaisi myös kansansivistyksellisiä artikkeleita. Tapani Kärkönen
suomensi lisäksi useita pikkukertomuksia ja muita kirjoituksia. Muun
muassa W. F. Besserin "Kristuksen kärsimisen ja kunnian historia" on
Kärkösen suomentama.
Huomioitta ei saa jäädä sekään työ, minkä Kärkönen teki Tampereen
raittiusseurassa. Hän oli ehdoton raittiusaatteen kannattaja ja kuului
Tampereen raittiusseuraan sen perustamisvuodesta 1884 alkaen. Kärköselle
uskottiinkin monia luottamustoimia. Liitossa ja Aamuruskossa
(raittiusseuran haaraosastoja) Kärkönen toimi muun muassa esimiehenä.
Lisäksi hän kuului Tampereen raittiusseuran päätoimikuntaan useita vuosia.
Hän piti myös lukemattomia raittiusesitelmiä ja julkaisi Aamulehdessä
säännöllisesti raittiusaiheisia kirjoituksia.
Tapani Kärkönen kuoli vuonna 1906, yli 70-vuotiaana. Hänen työuransa
oli pitkä ja vaikuttava, Kärkönen toimi samanaikaisesti niin
raittiustyöntekijänä, toimittajana, kirjastonhoitajana kuin opettajana.
Raittiusyhdistys Liiton 20-vuotishistoriikissa Kärkösen kerrotaankin
olleen uuttera, kyvykäs ja harras mies, joka jaksoi taistella "pimeyttä ja
raakuutta vastaan silloinkin, kun sadat ja tuhannet ympärillä vetäytyvät
syrjään".
Lähteet: Tampereen
kaupunginarkisto, Tampereen raittiusseuran arkisto, 20-vuotis historiikki.
http://www.tampere.fi/kirjasto/historia/kirverk.pdf [13.3.2007]
http://tampere.fi/kirjasto/tieto/vanhat/erikois.htm [13.3.2007]
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi83s.htm [13.3.2007]
|