Kapellimestari Ernst Schnéevoigt (1835-1905)

Kapellimestari Ernst Schnéevoigt, 1880. Kuva: Svante Lagergrén, Vapriikin kuva-arkisto.

Ernst Bernhard Schnéevoigt syntyi Saksassa Tennstedtin kaupungissa vuonna 1835. Schnéevoigt oli hankkinut musiikkikoulutuksen kotimaassaan, mutta hänen muista vaiheistaan ennen Suomeen tuloa ei tiedetä paljoakaan. Schnéevoigt muutti Helsinkiin vuonna 1860. Hän oli kuitenkin vieraillut maassa jo aiemmin. Helsingissä Schnéevoigt liittyi soittajaksi kuuluisan Filip von Schantzin orkesteriin. Schantzin orkesteri siirtyi myöhemmin Tukholmaan, jonne myös Schnéevoigt muutti vuodeksi. Suomeen palattuaan Schnéevoigt ryhtyi Mikkelin ruotuväen pataljoonan soitonjohtajaksi. Kun Mikkelin ruotuväki 1860-luvulla hajotettiin, Schnéevoigt siirtyi Viipuriin.

Schnéevoigt asui Tampereella kahteen eri otteeseen. Ensimmäinen jakso sijoittuu vuosille 1878-1887 ja toinen vuosille 1895-1905. Schnéevoigt muutti kaupunkiin ensimmäisen kerran vastaperustetun Tampereen Soitannollisen Seuran orkesterin kapellimestarin tointa varten. Hänen lähtöönsä Tampereelta vuonna 1887 vaikuttivat tiettävästi Soitannollisen Seuran kielipoliittiset ja musiikkia koskevat erimielisyydet. Tampereen-vuosien välisen ajan Schnéevoigt asui Helsingissä, jonne hän perusti "torvisoitikkotehtaan." Tämän lisäksi hän toimi muun muassa venäläisen joukko-osaston soittokunnan kapellimestarina.

Schnéevoigtilla oli myös perhesiteitä Tampereeseen, sillä hänen vaimonsa oli tamperelaissyntyinen Rosa Willandt. Schnéevoigtien perheeseen kuului neljä tytärtä ja yksi poika. Poika Georg Schnéevoigt (1872-1947) seurasi isänsä jalanjälkiä musiikkiuralla ja hänestä tuli myöhemmin kansainvälisestikin tunnettu kapellimestari.

Schnéevoigtin toiminta Tampereella oli varsin monipuolista. Schnéevoigtin orkesteri soitti tilaisuudesta riippuen klassista, viihteellistä ja hengellistä musiikkia. Tampereen Soitannollisen Seuran kapellimestarin viran lisäksi Schnéevoigt harjoitti kaupungissa useita amatööriorkestereita ja torvisoittokuntia. Hän osallistui muun muassa Puuvilla- ja Pellavatehtaan soittokuntien sekä VPK:n ja Kansanvalistusseuran soittokuntien toimintaan. Tämän lisäksi hän antoi yksityistunteja ja opetti laulua yksityisessä ruotsalaisessa koulussa. Viimeisinä Tampereen-vuosinaan Schnéevoigt piti musiikkikauppaa, jossa myytiin soittimia, kieliä ja muita musiikkivarusteita sekä nuottikirjallisuutta. Schnéevoigt kuoli vuonna 1905, ja hänet haudattiin Tampereelle.

Schnéevoigt piti viimeisinä Tampereen-vuosinaan musiikkiliikettä Ruuskasen talossa Hämeenkadulla.
Kuva: W. M. Gestrin , Vapriikin kuva-arkisto.

Schnéevoigtin tulo Tampereelle ei ollut ainutkertaista, sillä 1800-luvulla Saksasta muutti Suomeen useita muusikoita, joista tunnetuimpia on Maamme-laulun säveltäjä Fredrik Pacius. Myös monet suomalaiset muusikot hankkivat musiikkikoulutusta Saksasta. Maiden välisiä kulttuuriyhteyksiä vaalittiin aktiivisesti, sillä Suomessa Saksaa pidettiin sopivana vastapainona Venäjälle. Saksalaiset puolestaan pyrkivät aktiivisesti levittämään saksalaista kulttuuria ja saksalaismielisyyttä maailmalle. Schnéevoigtin kohdalla saksalaisuus, ”germaniittalaisuus,” näkyi etenkin Tampereen Soitannollisen Seuran orkesterin konserttiohjelmistossa saksalaisten säveltäjien, kuten Mozartin, suosimisena.