Teksti Jouni Keskinen
Elintarvikkeiden säilytys ennen jääkaappia
Erityisesti meijeri- ja maitotaloudessa tavaroiden huono säilyvyys ja nopea
laadun huoneminen olivat suuria ongelmia aikana ennen jääkaappien ja pakastinten
keksimistä. Maidon, voin ja elintarvikkeiden säilytys oli asia josta piti huolehtia jokaisella
maatilalla mutta myös kaupungissa kaikkialla missä pilaantuvaa ruokatavaraa säilytettiin.
Elintarvikkeiden kylmänä pitämiseen tarvittiin jäätä, jota saatiin talvisin järvistä.
Jäiden otto tuli suorittaa mahdollisimman puhdasvetisistä paikoista. Jään tuli olla
ns. rautajäätä, joka kesti paremmin sulamista ja josta saatiin parhaiten sahattua
säännöllisiä palasia. Paras aika jäiden ottoon oli helmikuu, jolloin jää oli
riittävän vahvaa ja laadultaan parempaa kuin maaliskuussa. Jäät tuli ottaa mahdollisimman
säännöllisinä palasina, jotta ne voitiin säilyttää mahdollisimman tiiviisti liiallisen
sulamisen estämiseksi.
Jäidenottoa helmikuussa. Jäästä sahattiin sopivan kokoisia lohkareita... Kuva: Aamulehti 17.2.1941.
...jotka kangettiin puiseen "kelkkaan"...
...ja nostettiin sen avulla rekeen tai tässä tapauksessa Yrjö Wigrenin makkaratehtaan kuorma-autoon.
Otollisin jään säilytystapa oli pyramidia muistuttava kasa, jossa oli mahdollisimman
vähän ulkopintaa ja josta jäistä sulava vesi pääsi valumaan pois. Jääkasa tuli latoa
mahdollisimman tiiviiksi ja peittää noin puolen metrin kerroksella kuivia sahajauhoja tai
turvepehkua, jota laitettiin myös jääkasan alle. Jäätä otettiin kasan päältä, jonka
jälkeen kasa oli mahdollisimman hyvin peitettävä.
Maidon laatuun vaikutti ratkaisevasti nopea ja kunnollinen jäähdyttäminen. Sopiva jäämäärä
kutakin jäähdytettävää tuhatta maitokiloa oli noin 1/3 kuutiometriä kiinteää jäätä. Vain
kunnolla jäähdytetystä maidosta saatiin valmistettua kilpailukykyistä voita vientiin.
Lähteet:
Paras jäidenottoaika on juuri käsillä, Aamulehti 21.2.1929.
|