Kompassit mailoihin

Lauantaina 17. marraskuuta Tampereen teknillisen yliopiston rakennustalon uumenissa sijaitseva väestösuoja, joka on tuttavallisemmin tunnetaan myös nimellä bommari, täyttyi suunnistajista.

Jo reilusti toista vuosikymmentä perinnettään juhliva Kepardin sählyturnaus keräsi jälleen suunnistajia ympäri Suomea. Joukkueita oli kerääntynyt tähän ystävämieliseen turnaukseen pelaamaan huikeat 32 kappaletta. Pelit alkoivat aamusta klo 9 8:ssa eri lohkossa. Pelit olivat 15 min mittaisia, jonka aikana pelattiin 2 erää. Vaikka pelit eivät mitään maraton-mittaisia olleetkaan, olivat ne niin tiukkoja ja nopeatempoisia, että kovakuntoiset suunnistajatkin hengästyivät ja hikoilivat.

Tunnelma tilaisuudessa oli suorastaan käsin kosketeltava aivan kuten se aina on, kun samanhenkiset ihmiset kerääntyvät pitämään hauskaa ja tapaamaan niin vanhoja kuin uusiakin tuttavuuksia. Tunnelmaa korosti Kepardin järjestämä musiikki, jonka vaihtelevuudesta ei tarvitse kinastella, kun Eläkeläisten iloinen humppa vaihtuu taisteluhenkiseen Survivorin Eye of the Tiger -kappaleeseen.

Pelien säännöt olivat salibandymaiset, poikkeuksina mm. pienet maalit, ei maalivahtia ja 4 henkeä kentällä, joista yhden tuli olla koko ajan naispuolinen.

Edellisvuoden voittaja Märjin letu oli jälleen edustettuna tosin hieman eri kokoonpanolla ja eri nimellä (Märjin letuin), mutta tänäkin vuonna se oli yksi ennakkosuosikeista. Muita ennakkosuosikkeja olivat Pellon Ponsi, Helter-Skelter ja Punakone, jotka kaikki selvisivät omista lohkoistaan jatkoon pudotuspeleihin. Pudotuspelit alkoivat iltapäivällä 16.15. Tässä vaiheessa alkoi joukkueita tippua. Klo 17.00 alkaneisiin loppuotteluihin selvisivät ennakkosuosikeista joukkueet Märjin letuin ja Punakone. Märjin letuin ja Punakone ottivat yhteen finaalissa, jonka Punakone vei niukasti 3 – 2. Pronssiottelussa yhteen ottivat Tuska ja Ls-37, joiden ottelu oli erittäin tasainen alusta asti ja se ratkesi vasta rangaistuslaukauskisalla Tuskan voitoksi 3 – 2.

Yksikään hyvä urheilutapahtuma ei ole täydellinen ilman vaurioita. Siispä nytkin ne olivat välttämättömiä. Mitään vakavaa ei tapahtunut, mutta muutama maila ja nilkka paketoitiin.

Voittajajoukkue täytyi tietenkin palkita. Joten maineen, kunnian ja mestariksi kutsumisen oikeuden lisäksi voittajat saivat tietenkin Kepardia. Pelien jälkipuinti suoritettiin Teekkarisauna Mörrimöykyllä, jossa jälkipelit ja sauna kävivät lämpöisinä.