{"id":460,"date":"2016-12-30T10:47:07","date_gmt":"2016-12-30T08:47:07","guid":{"rendered":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/?p=460"},"modified":"2017-04-21T13:36:17","modified_gmt":"2017-04-21T10:36:17","slug":"lue-lisaa-synnytyskipu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/2016\/12\/30\/lue-lisaa-synnytyskipu\/","title":{"rendered":""},"content":{"rendered":"

Synnytyskipu<\/strong><\/h3>\n

Kivusta yleisesti
\n<\/strong><\/p>\n

Kipu on el\u00e4m\u00e4n s\u00e4ilymisen ehto. Kipu varoittaa uhkaavasta vaarasta ja suojelee ihmist\u00e4 vahingoittamasta itse\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4. Kipu viestitt\u00e4\u00e4 poikkeavasta olotilasta, jolloin tulisi hakeutua hoidettavaksi. Kipu vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti; pulssi kohoaa, verenpaine nousee, hengitys tihenee ja kipua pyrit\u00e4\u00e4n \u201dv\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d esimerkiksi liikkumattomuudella tai ontumalla. Kasvojen ilme kiristyy ja huuto kertoo tuskasta. Kroonistuessaan kipu saattaa aiheuttaa jopa masennusta ja rajoittaa toimintakyky\u00e4.<\/p>\n

Kipu on yksil\u00f6llinen tunnetila, jota on mahdoton verrata toisen ihmisen kipuun. Kipu on my\u00f6s aina yksil\u00f6lle todellinen. Kansainv\u00e4lisen Kivuntutkimusyhdistyksen, International Association for the Study of Pain, IASP, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan kipu on \u201dep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 sensorinen ja emotionaalinen kokemus, johon liittyy mahdollinen tai sill\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuva kudosvaurio, tai joka voidaan kuvata samankaltaisin termein.\u201d<\/em> Kivun tuntemukseen ja tuntemuksen muodostumiseen vaikuttaa monta eri tekij\u00e4\u00e4. Tuntemukseen liittyvien tekij\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa tunnistamaan erilaisia kipuja ja kipukokemuksia. Kivun tuntemukseen vaikuttavat yksil\u00f6lliset tekij\u00e4t ja yhteis\u00f6lliset tekij\u00e4t.<\/p>\n

Yksil\u00f6llisiin tekij\u00f6ihin <\/strong>luetaan psyykkinen kipu ja yksil\u00f6n aikaisemmat kipukokemukset ja oppiminen. Psyykkiseksi kivuksi sanotaan sellaista kipua, jota ihminen tuntee esimerkiksi silloin kun h\u00e4nelle on kerrottu ett\u00e4, h\u00e4n sairastaa jotain parantumatonta sairautta. Silloin h\u00e4nen perusturvallisuutensa on uhattuna, oman el\u00e4m\u00e4n menett\u00e4minen pelottaa. My\u00f6s se, ettei en\u00e4\u00e4 kykene hallitsemaan omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, koetaan psyykkisen\u00e4 kipuna. On sanottu ett\u00e4, psyykkinen kipu on sielun kipua. Pelko, ahdistus, huolestuminen aiheuttavat psyykkist\u00e4 kipua. Pohjan kiputuntemuksille luo aiemmat kokemukset kivusta ja niist\u00e4 kokemuksista opittu tiet\u00e4mys. Aiempien kipukokemuksien tiedet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4n pelkoa ja ahdistusta, jotka taas osaltaan alentavat kivun- ja stressinsietokyky\u00e4.<\/p>\n

Yhteis\u00f6lliset tekij\u00e4t <\/strong>ovat sellaisia kuten esimerkiksi sosiaaliset tekij\u00e4t, hengelliset tekij\u00e4t, yhteis\u00f6llinen kipu ja kulttuuri. Sosiaalista kipua saattaa aiheuttaa yhteis\u00f6jen tietynlaisten toimintojen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen erilaisista syist\u00e4 johtuen. Sosiaaliset kontaktit, joita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 tai harrastustoiminta luo, voivat loppuessaan aiheuttaa kokijalleen sosiaalista kipua. My\u00f6s huoli rahasta ja selviytyminen taloudellisesti jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, aiheuttaa sosiaalista kipua. Eri sairaudet ovat sosiaalisesti joko hyv\u00e4ksyttyj\u00e4, kuten esimerkiksi flunssa, joka on sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. Usko siihen, ett\u00e4 on olemassa joku korkeampi olento, saattaa rauhoittaa kuolevaa kuolemanpelossa. Kuolemanpelkoa on sanottu olemassaolon tai hengelliseksi kivuksi. Ihmiset, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet kodittomiksi, esimerkiksi jonkin luonnonkatastrofin takia, kokevat olemassaolon kipua. Kansakuntaa kokonaisuudessaan koskeva suuri suru ja menetys ovat yhteis\u00f6llist\u00e4 kipua. Esimerkki t\u00e4llaisesta on vaikkapa sota. Kulttuuriset tekij\u00e4t vaikuttavat kipukokemuksen muodostumiseen ja kokemuksen ilmaisuun. Se, miten yksil\u00f6 ilmaisee kipuaan ja miten yhteis\u00f6 siihen reagoi, on riippuvainen yhteis\u00f6n vallitsevasta kulttuurista.<\/p>\n

SYNNYTYSKIPU<\/strong><\/p>\n

Jo Raamatussa on kirjoitettu synnytyskivuista, <\/strong>kohdassa 1 Moos 3:16,<\/strong> sanotaan: \u201d<\/em><\/strong>kivulla pit\u00e4\u00e4 sinun synnytt\u00e4m\u00e4n.\u201d<\/strong><\/em> Synnytyskivun on sanottu olevan Jumalan rangaistus Eevan syntiinlankeemuksesta. Kalevalassa, kansalliseepoksessamme, pyydet\u00e4\u00e4n Ukko Ylijumalaa avuksi kivuliaalle vaimolle seuraavasti: \u201dOi Ukko Ylijumala, ilman kaiken kannattaja! Tule t\u00e4nne tarvittaissa, k\u00e4y t\u00e4nne kutsuttaissa! P\u00e4\u00e4st\u00e4 piika pintehest\u00e4, vaimo vatsan v\u00e4\u00e4ntehest\u00e4! K\u00e4y pian, v\u00e4lehen jou\u00b4u; v\u00e4lehemmin tarvitahan!\u201d<\/em><\/p>\n

Synnytyskipuja on aina pyritty lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Keinoina on k\u00e4ytetty mm. loitsuja, koruja, talismaaneja ja erilaisia huumaavia kasveja tai alkoholia. Kirjallisuudessa mainitaan, ett\u00e4 kuningatar Viktoria on vuonna 1853 synnytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n hengitt\u00e4nyt kloroformia helpottaakseen kipujaan. Tapaus on tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen kerta, kun synnytyskipuja on lievitetty l\u00e4\u00e4ketieteen keinoin. Kipu-tytt\u00f6 on suomalaisessa mytologiassa mainittu henkiolento, joka aiheuttaa ihmiselle kipua v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kipukive\u00e4. Kipu-tytt\u00f6 on mainittu loitsuissa, joilla on pyritty lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kipuja. Kipu-tytt\u00f6\u00e4 on pyydetty ottamaan kipu pois ja k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n se kipukiveen sis\u00e4lle.<\/p>\n

Synnytyskipu on jokaisen synnytt\u00e4j\u00e4n omakohtainen kokemus niist\u00e4 fyysist\u00e4, psyykkisist\u00e4 ja emotionaalisista muutoksista, joita synnytyksen aikana h\u00e4nen kehossaan tapahtuu. Synnytys on naisen el\u00e4m\u00e4n suurimpia ja vaikuttavimpia kokemuksia. Se koskettaa h\u00e4nen hyvinvointiaan synnytyksen hetkell\u00e4 ja koko loppuel\u00e4m\u00e4n ajan. Synnytyskivun hoito on yksi synnytyksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 osa-alueita. Synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 tulee hoitaa yksil\u00f6llisesti, h\u00e4nen voimavarojaan kuunnellen ja arvostaen, kuitenkaan syntyv\u00e4n vauvan hyvinvointia ja turvallista syntymist\u00e4 ei saa sivuuttaa tai unohtaa.<\/p>\n

MIKSI SYNNYTYS SATTUU?<\/strong><\/p>\n

Synnytyskipu kertoo synnytyksen k\u00e4ynnistymisest\u00e4 ja edistymisest\u00e4. Kivun voimakkuus vaihtelee ja synnytyksen edistyess\u00e4 kivun sijainti muuttuu. Synnytyskipuun vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat supistusten voimakkuus ja kesto sek\u00e4 fyysiset, psyykkiset ja emotionaaliset tekij\u00e4t sek\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n motivaatio. Lis\u00e4ksi synnytyskipuun vaikuttavat syntyv\u00e4n vauvan koko ja asento. Ensisynnytt\u00e4j\u00e4n synnytys on yleens\u00e4 pidempi kestoisempi ja kivuliaampi kuin uudelleensynnytt\u00e4j\u00e4n synnytys. Synnytyskipua lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat synnytt\u00e4j\u00e4n v\u00e4symys ja synnytyksen pitkittyminen. My\u00f6s pelko, ep\u00e4tietoisuus ja ahdistuneisuus, jotka voivat johtua eri syist\u00e4, esimerkiksi ei-toivottu raskaus, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t synnytyskipuja. Synnytyskipu vaikuttaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4n my\u00f6s psyykkisesti. Voimakas synnytyskipu saattaa aiheuttaa synnytyksenkin j\u00e4lkeen jatkuvia pitk\u00e4kestoisia tunne-el\u00e4m\u00e4n h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Suhtautuminen lapseen ja vuorovaikutus h\u00e4nen kanssaan saattavat vaikeutua. Parisuhde ja sukupuoliel\u00e4m\u00e4 hankaloituvat, kun synnytt\u00e4j\u00e4n kokemus omasta kehosta, naiseudesta ja \u00e4itiydest\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t synnytyskivun aiheuttamista psyykeen traumoista. Useat naiset k\u00e4rsiv\u00e4t voimakkaasta synnytyspelosta, joka johtuu ensimm\u00e4isen synnytyksen voimakkaasta kiputuntemuksesta. Synnytyskivun lievitykseen on panostettu paljon ja sit\u00e4 voidaan lievitt\u00e4\u00e4 tehokkaasti erilaisin keinoin.<\/p>\n

Synnytys ja synnytyskipu liittyv\u00e4t vahvasti \u00e4itiyteen valmistautumiseen ja muuntautumiseen. Tukemalla synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n synnytyksen eri vaiheista luomalla synnytt\u00e4j\u00e4lle itselleen vahva luottamus omaa kehoaan ja voimiaan kohtaan, k\u00e4til\u00f6 edesauttaa positiivisen synnytyskokemuksen saavuttamisessa. K\u00e4til\u00f6n tavoitteena on olla \u201dkumppani\u201d; olla saatavilla, kuunnella ja n\u00e4hd\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n tila h\u00e4nen kehostaan ja jakaa vastuu synnytyksest\u00e4. K\u00e4til\u00f6 antaa synnytt\u00e4j\u00e4lle mahdollisuuden osallistua ja olla mukana p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, olla osaltaan vastuussa synnytyksen kulusta. Hyv\u00e4 ja luottamuksellinen suhde k\u00e4til\u00f6n ja synnytt\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4\u00e4 synnytyskipua.<\/p>\n

Synnytyskipu ja sen hoitaminen ovat avainasemassa synnytt\u00e4j\u00e4n hyvinvoinnille synnytyksess\u00e4 ja sen j\u00e4lkeenkin. Se, kuinka nainen kokee selviytyv\u00e4ns\u00e4 synnytyksest\u00e4 ja synnytyskivusta, vaikuttavat siihen, kuinka h\u00e4n kasvaa \u00e4itiyteen, mink\u00e4lainen on h\u00e4nen suhteensa syntyv\u00e4\u00e4n lapseen ja puolisoonsa. Sill\u00e4 on my\u00f6s vaikutusta tuleviin raskauksiin ja synnytyksiin.<\/p>\n

KUINKA P\u00c4RJ\u00c4T\u00c4 SYNNYTYSKIVUN KANSSA?<\/strong><\/p>\n

Hoitoty\u00f6ll\u00e4 on suuri merkitys jo raskauden aikaisessa valmistautumisessa tulevaa synnytyst\u00e4 varten ja tietenkin synnytyksen aikana. Loppuraskaudessa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n synnytys- tai perhevalmennuksen tarkoituksena on antaa asianmukaista informaatiota tulevasta synnytystapahtumasta. Psykologisten tekij\u00f6iden vaikutus synnytyskivun kokemiseen on kiistatonta, joten valmennuksella on suuri merkitys synnytyskivun ehk\u00e4isyss\u00e4 ja sen hyv\u00e4ksymisess\u00e4.<\/p>\n

Synnytyskipuja voidaan lievitt\u00e4\u00e4 hoitoty\u00f6n menetelmin, luomalla synnytt\u00e4j\u00e4lle turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, antamalla ohjausta, tietoa ja neuvontaa. Se voi olla my\u00f6s konkreettista, kuten hierontaa. K\u00e4til\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on huolehtia synnytt\u00e4j\u00e4n ja vauvan hyvinvoinnista, keskustella yhdess\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n ja h\u00e4nen tukihenkil\u00f6ns\u00e4 kanssa synnytyksen kulusta, pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t ajan tasalla tapahtumista ja yhdess\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n kanssa sopia kivunlievityksest\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en apuna omaa asiantuntijuuttaan.<\/p>\n

K\u00e4til\u00f6n ja h\u00e4nen antaman tuen ja informaation, sek\u00e4 tukihenkil\u00f6n tuen avulla pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4j\u00e4n kokemaa pelkoa ja ahdistusta, joka taas auttaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin synnytyskivun kanssa. K\u00e4til\u00f6n kuuluu huolehtia synnytt\u00e4j\u00e4n fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Fyysisesti hyvinvoiva synnytt\u00e4j\u00e4 kest\u00e4\u00e4 synnytyksen rasituksen paremmin kuin fyysiset voimavaransa kuluttanut synnytt\u00e4j\u00e4. Energian puute, unen ja levon v\u00e4hyys, vaikuttavat synnytt\u00e4j\u00e4n hyvinvointiin monella eri tavalla. Ne saattavat aiheuttaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4, malttamattomuutta ja v\u00e4symyst\u00e4, n\u00e4m\u00e4 taas johtavat yleisestikin kivunsietokyvyn v\u00e4henemiseen, mutta synnytyksen aikana my\u00f6s kykyyn siet\u00e4\u00e4 synnytyskipua. Psyykkist\u00e4 hyvinvointia k\u00e4til\u00f6 tukee omalla toiminnallaan, kun h\u00e4n ammattitaitonsa keinoin auttaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n synnytyksen eri vaiheista. K\u00e4til\u00f6 huomioi synnytt\u00e4j\u00e4n persoonan ja h\u00e4nen resurssit kussakin tilanteessa. Synnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tulee olla tunne, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kuunnellaan ja h\u00e4nen mielipiteit\u00e4\u00e4n arvostetaan. Synnytt\u00e4j\u00e4 saattaa synnytyskivussaan k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 itselleenkin poikkeuksellisella tavalla, esimerkiksi \u00e4\u00e4nnell\u00e4 tai heijata edestakaisin. Synnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tulee kuitenkin olla tunne siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on lupa tehd\u00e4 niin, ilman ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 arvostellaan. K\u00e4til\u00f6n tulee tarjota oma ammattitaitonsa ja tiet\u00e4myksens\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n ja h\u00e4nen tukihenkil\u00f6ns\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tukea heit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Samaan aikaan k\u00e4til\u00f6n tulee olla my\u00f6s kykenev\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n nopeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mik\u00e4li synnytt\u00e4j\u00e4n tai syntyv\u00e4n vauvan vointi sit\u00e4 vaatii. Synnytt\u00e4j\u00e4n sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen tarkoittaa sit\u00e4, kun k\u00e4til\u00f6 toiminnallaan luo tuntemuksen siit\u00e4 ett\u00e4, synnytt\u00e4j\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 ja h\u00e4nen voimavarat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t synnytyksen edistyess\u00e4. K\u00e4til\u00f6n tulee toimia synnytyksen aikana siten, ett\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4lle tulee turvallinen olo ja ett\u00e4 ilmapiiri on avoin keskustelulle ja yhdess\u00e4 tehdyille p\u00e4\u00e4t\u00f6ksille.<\/p>\n

Synnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on kiistatta oikeus tehokkaaseen kivunlievitykseen ja asianmukaiseen hoitoon synnytyksen jokaisessa vaiheessa. Vaatimus mahdollisimman kivuttomasta synnytyksest\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 ja k\u00e4til\u00f6ty\u00f6n hoitokeinoilla voidaan vaikuttaa jo ennen synnytyst\u00e4 ja synnytyksen aikana kipukokemukseen ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen sen kanssa. Synnytyssalik\u00e4til\u00f6 on synnytyskivun kanssa tekemisiss\u00e4 joka kerta kun kohtaa synnytt\u00e4j\u00e4n. Toisen kipuun ei koskaan totu, ja jos tottuu, on aika vaihtaa alaa, kiireesti. Synnytyskivun hoito on nyky\u00e4\u00e4n hyvin medikalisoitunutta, mutta tiedon ja tiedostamisen lis\u00e4\u00e4ntymisen avulla voidaan her\u00e4tell\u00e4 ajatuksia ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n tapoja ja tilaisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ja paremmin k\u00e4til\u00f6n hoitoty\u00f6n keinoja. L\u00e4sn\u00e4ololla ja henkisell\u00e4 tuella voidaan kannatella synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 jaksamaan ja luottamaan itseens\u00e4, jotta synnytyskipu ei muodostu kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi tunteeksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Linkkej\u00e4!<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Synnytyskipu Kivusta yleisesti Kipu on el\u00e4m\u00e4n s\u00e4ilymisen ehto. Kipu varoittaa uhkaavasta vaarasta ja suojelee ihmist\u00e4 vahingoittamasta itse\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4. Kipu viestitt\u00e4\u00e4 poikkeavasta olotilasta, jolloin tulisi hakeutua hoidettavaksi. Kipu vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti; pulssi kohoaa, verenpaine nousee, hengitys tihenee ja kipua pyrit\u00e4\u00e4n \u201dv\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d … Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1907,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[211,177,213,203,181,134,212,135,179,154,187,206,208,209,218,200,48,210,169,27,219,73,72,91,29,89,188,145,152,140,199,112,153,167,178,215,214,75,186,185,216,166,172,217,175,174,149,189,176,148,207,202,201,205,194,180,111,204,196,66,164,195,165,173],"class_list":["post-460","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-synnytys","tag-asento","tag-avautmisvaihe","tag-epiduraali","tag-eteneminen","tag-hoitaminen","tag-ilo","tag-ilokaasu","tag-jaksaminen","tag-jalkeisvaihe","tag-jannitys","tag-katilo","tag-kipu","tag-kivun-hoito","tag-kivut","tag-kohdunkaulan-puudutus","tag-kokemukset","tag-laakkeet","tag-laakkeettomat","tag-lahde","tag-lahteet","tag-lampo","tag-lepo","tag-liikkuminen","tag-linkit","tag-linkkeja","tag-lue-lisaa","tag-milloin-sairaalaan","tag-odottaminen","tag-odotus","tag-olo","tag-oma-kokemus","tag-osaaminen","tag-pelko","tag-pelot","tag-ponnistusvaihe","tag-puudutukset","tag-puudutus","tag-rentoutuminen","tag-sairaala","tag-sairaalaan","tag-selkapuudutus","tag-sikio","tag-sikion","tag-spinaali","tag-supistukset","tag-supistus","tag-synnyttaminen","tag-synnytyksen-kulku","tag-synnytyksen-vaiheet","tag-synnytys-2","tag-synnytyskipu","tag-synnytyskokemukset","tag-synnytyskokemus","tag-synnytystapahtumat","tag-synnytysvideo","tag-syntyma","tag-taito","tag-tapahtumat","tag-tarinat","tag-tieto","tag-tunteminen","tag-vaara-tieto","tag-vauva","tag-vauvan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1907"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=460"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2015,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460\/revisions\/2015"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}