{"id":450,"date":"2016-12-30T10:38:17","date_gmt":"2016-12-30T08:38:17","guid":{"rendered":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/?p=450"},"modified":"2021-01-13T10:37:01","modified_gmt":"2021-01-13T08:37:01","slug":"synnytystarinat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/2016\/12\/30\/synnytystarinat\/","title":{"rendered":"Synnytystarinat"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Synnytystarinat<\/h2>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

\u00c4idit kertovat mik\u00e4 yll\u00e4tti synnytyksess\u00e4 ja muussa:<\/strong><\/p>

\u201cP\u00e4\u00e4t\u00e4 ponnistaessa se kuuluisa \u201c10 sekunnin tulirengas\u201d on olemassa ja tuntuu pahalta -mutta vain 10 sekkaa. Turhaan sit\u00e4 pelk\u00e4si.\u201d<\/p>

\u201cKivut loppuvat kun vauva on ulkona.\u201d<\/p>

\u201cImetys sattuu n\u00e4nniin alussa ihan t\u00f6rkeesti, mutta sekin menee ohi. Siin\u00e4kin taisi olla joku \u201cekat 10 sekkaa\u201d siin\u00e4 alussa. Siihen ei kannata antaa imetyshalujen tyss\u00e4t\u00e4, se menee ohi.\u201d<\/p>

\u201cEpiduraalin laiton j\u00e4lkeen oli ihan aito suvantovaihe jolloin ei sattunut yht\u00e4\u00e4n. se vaihe pit\u00e4\u00e4 malttaa lev\u00e4t\u00e4 ja ker\u00e4t\u00e4 voimia ponnistukseen.\u201d<\/p>

\u201cJ\u00e4lkisupistukset on niin pahoja, kun tokaa y\u00f6t\u00e4 imett\u00e4\u00e4 (se kuuluisa toka y\u00f6, maidon nousut jne).\u201d<\/p>

\u201cEn ollut osannut varautua toipumisajan vaikeuksiin, kaikki etuk\u00e4teistieto keskittyi vain raskausaikaan, synnytykseen ja ehk\u00e4 sitten lapsenhoitoon. Yll\u00e4tyksen\u00e4 ei tullut omien \u00e4idinvaistojen puuttuminen, mutta nekin tulivat sitten aikanaan.\u201d<\/p>

\u201cSynnytys kokonaisuudessaan. Kaipasin oikeaa tietoa. Etsin, luin, kuuntelin mutta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa synnytyst\u00e4 ei k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi \u2013 tai ainakaan k\u00e4yty silloin. Keskityt\u00e4\u00e4n paljon raskauteen, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n synnytykseen. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen j\u00e4\u00e4 kokonaan sivuun (oma kunto, ruokavalio ym.) ainakin jos painokehitys on normaalia. Liikkumiseen ym. ei kannusteta. Vaikka synnytykset sujuivat normaalisti, voisin kuvitella ett\u00e4 siit\u00e4 toipuminen ja arjen py\u00f6ritt\u00e4minen olisi sujunut paremmin jos en olisi maannut sohvalla isoa osaa raskaudesta.\u201d<\/p>

\u00c4idit kertovat mit\u00e4 olisivat halunneet tiet\u00e4\u00e4, kun synnyttiv\u00e4t toista tai kolmatta kertaa:<\/strong><\/p>

\u201cHaluaisin tiet\u00e4\u00e4, voisiko seuraava synnytys olla yht\u00e4\u00e4n helpompi?\u201d<\/p>

\u201cTuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 en kaipaisi mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4infoa ekaan synnytykseen verrattuna, l\u00e4hinn\u00e4 ehk\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioista vain (perhehuoneen saaminen, hotelliin p\u00e4\u00e4seminen, kotiin p\u00e4\u00e4seminen kun on jo se toinen lapsi kotona).\u201d<\/p>

\u00c4idit kertovat miten synnytykseen voi valmistautua?<\/strong><\/p>

\u201cMiettim\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 aidosti itse haluaa, ja kertomalla se tukihenkil\u00f6lle sek\u00e4 k\u00e4til\u00f6ille. kaikki muu tulee luonnostaan tilanteen mukaan, sit\u00e4 on ihan turha suunnitella valmiiksi.\u201d<\/p>

\u201cHenkisesti varautumalla pahimpaan niin kaikki muu on vain positiivista! Suunnitelmista olisi vain haittaa, koska eih\u00e4n koskaan voi tiet\u00e4\u00e4 miten se menee.\u201d<\/p>

\u201cItse olen valmistautunut synnytykseen lep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja liikkumalla voinnin mukaan. Sy\u00f6nyt mahdollisimman terveellisesti. K\u00e4vellyt mets\u00e4ss\u00e4. Rauhoittanut mielen ja tarvittaessa p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ottanut my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4unet. Pakkaamalla tarvittavat tavarat mukaan sairaalaan hyviss\u00e4 ajoin. J\u00e4rjestelem\u00e4ll\u00e4 kotia ja vauvan tavarat ennen synnytyst\u00e4.\u201d<\/p>

\u201cLuottamalla ammattitaitoiseen henkil\u00f6kuntaan, kertomalla heille toiveet synnytyksen suhteen. Osaavat kyll\u00e4 yleens\u00e4 neuvoa mik\u00e4 voisi sopia parhaiten.\u201d<\/p>

\u201cKun kaikki kassit on pakattu, auto tankattu ja kuski j\u00e4rjestetty, niin nukkuminen on parasta. Ja venyttely ja erityisesti jumppapallo-lantionpy\u00f6ritykset toimi ainakin mulla, helpotti oloa ja rentoutti niin ett\u00e4 kesken treenin kuopus l\u00e4hti syntym\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>

Synnytyskipu?<\/strong><\/p>

\u201cSe ei ole kipua, mik\u00e4 muistuttaisi mit\u00e4\u00e4n muuta kipua. se kattaa kaiken koko vartalossa ja on ihan kamala, mutta se loppuu nopeasti.\u201d<\/p>

\u201cAnna kivun tulla, hengit\u00e4 alasp\u00e4in niin p\u00e4\u00e4set siit\u00e4 nopeammin eroon. rentoutuminen edes teenn\u00e4isesti auttaa oikeasti.\u201d<\/p>

\u201cKovat kuukautiskivut!\u201d<\/p>

\u201cIlman supistuksia ei synnytys etene!\u201d<\/p>

\u201cAaltomaisesti voimistuva kipu, joka on t\u00e4ysin poissa supistuksen tauolla. Iskee uudelleen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, asteittain. Kivut kovenevat, kunnes on valmis ponnistamaan vauvan ulos. Kun avautumisvaihe on hyvin k\u00e4ynniss\u00e4, on mahdollista saada puudute, joka vie kivut l\u00e4hes kokonaan. Ponnistusvaiheessa hyv\u00e4t supistukset helpottavat synnytyst\u00e4 ja ponnistaminen on osa kivun hoitoa.\u201d<\/p>

\u201cNiin kovaa, ettei pysty olemaan makuulla s\u00e4ngyss\u00e4 eik\u00e4 seist\u00e4 ilman tukea. Pienet nipistelyt ja puristelut on sitten ihan muuta. Jos pystyy viel\u00e4 puhumaan niin ei ole synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>

Milt\u00e4 kipu tuntui, miten siihen kannattaa suhtautua?<\/strong><\/p>

\u201cHirve\u00e4lt\u00e4, mutta kivunlievitys auttoi!\u201d<\/p>

\u201cPositiivista, luonnollista kipua, joka h\u00e4vi\u00e4\u00e4 kun vauvan saa syliin.\u201d<\/p>

\u201cKannattaa yritt\u00e4\u00e4 menn\u00e4 mahdollisimman rennosti, omalla painolla. Luota k\u00e4til\u00f6n arvioon kivun hoidosta.\u201d<\/p>

\u201cKipuun kaiketi pit\u00e4isi suhtautua niin ett\u00e4 se auttaa vauvaa tulemaan ulos, mutta siihen ei kyll\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4 pysty. Jotenkin ehk\u00e4 suuntaamalla ajatukset eteenp\u00e4in siihen hetkeen kun ei en\u00e4\u00e4 satu?\u201d<\/p>

\u201cLuonnolliselta. Muistan ensimm\u00e4isen j\u00e4lkeen kuinka kerroin jollekin ett\u00e4 vaikka se sattuu -se tuntuu \u201chyv\u00e4lt\u00e4 kivulta\u201d koska sen on tarkoitus sattua. Varmasti, jos olettaa ett\u00e4 synnytys on kivuton niin se tuntuu viel\u00e4 pahemmalta. Keinoja hallita ja huolehtia kivusta pit\u00e4isi olla tiedossa hyviss\u00e4 ajoin. Toisen kanssa oli helpompi kun jo tiesin oman kroppani, tiesin ett\u00e4 jos olen rauhassa ja hengit\u00e4n niin se ei satu l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon.\u201d<\/p>

Mik\u00e4 yll\u00e4tti is\u00e4n?<\/strong><\/p>

\u201cYrit\u00e4 olla antamatta periksi sille ahdistukselle, kun n\u00e4et ett\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4n sattuu ihan kamalasti. h\u00e4n luottaa siihen, ett\u00e4 sin\u00e4 olet j\u00e4rjiss\u00e4si ja vahva, siell\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 varten.\u201d<\/p>

\u201cImetys sattuu alussa, siin\u00e4 kannattaa yritt\u00e4\u00e4 kannustaa imett\u00e4j\u00e4\u00e4 jos imetyksen haluaa jatkuvan.\u201d<\/p>

\u201cKivut loppuvat heti kun vauva tulee ulos, euforinen olo!\u201d<\/p>

\u201cItse\u00e4kin v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 aika lailla\u2026mutta jaksa tsempata, statistina sin\u00e4 siell\u00e4 vaan oot!\u201d<\/p>\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Joskus synnytys etenee hitaasti. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4\u00e4set katsomaan Malen synnytystarinan.<\/p>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Synnytystarinoita<\/h2>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

Synnytt\u00e4j\u00e4t ovat aina valmentautuneet synnytyksiins\u00e4 kuuntelemalla muiden kertomia synnytystarinoita. Jokainen synnytys on erilainen, jopa saman naisen synnytykset ovat erilaisia. Tarinat voivat olla rakentavia ja auttavia tai lis\u00e4t\u00e4 pelkoa ja ahdistusta. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t kootusti muutamia synnytystarinoita, joista voi olla sinulle hy\u00f6ty\u00e4 ja apua.<\/p>\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tMaiju 32 vuotta, esikoinen 3 v. ja nyt vauva 4 kk<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

\u201dEkan kun m\u00e4 synnytin, niin m\u00e4 olin jo etuk\u00e4teen ajatellut ett\u00e4
haluun kaiken mahdollisen kivunlievityksen. Ja jotenkin musta tuntu ett\u00e4
sillon sen tarvinkin. Ett\u00e4 m\u00e4 en olis jaksanu tai pystyny synnytt\u00e4\u00e4n
ilman l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. M\u00e4 en ollut muuta ikin\u00e4 ajatellutkaan.<\/p>

Sitten kun m\u00e4 odotin toista vauvaa, niin m\u00e4 aloin ajattelemaan ett\u00e4
kuinkahan mummi on pystynyt synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.. ja sitten m\u00e4
luin juttuja ja kirjoja synnytt\u00e4misest\u00e4 aika paljon ja puhuttiin
Joonaksenkin kanssa, ett\u00e4 kai m\u00e4kin siihen pystyisin, kun mummikin
pystyi. M\u00e4 aloin ajattelemaan ett\u00e4 oon tosi voimakas ja rohkea, loin
itselleni sellaisen voimanaisen roolin.. ihan hassu juttu oikeasti,
mutta se tais toimia sitten kuitenkin. Kun t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n Viivi-vauvan
synnytys alkoi, niin oli ilta.<\/p>

Mua alkoi supistelemaan, mutta m\u00e4 tein kaikkia tavallisia iltahommia,
laitoin iltapalaa Roosalle, t\u00e4yttelin astianpesukoneen ja silleen.
Sitten m\u00e4 menin suihkuun, olin siell\u00e4 aika kauan, koska se helpotti.
Sitten Joonas sano, ett\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 haluaa l\u00e4hte\u00e4
sairaalaan. Sitten l\u00e4hdettiin, mutta pys\u00e4hdyttiin viel\u00e4 matkalla
huoltoasemalle kahville, kun supistukset v\u00e4h\u00e4n meinas hiipua. No
ajeltiin sitten sairaalalle sillon y\u00f6ll\u00e4.<\/p>

Se k\u00e4til\u00f6 tutki ja sano, ett\u00e4 synnytys on hyv\u00e4ll\u00e4 mallilla, ett\u00e4 ei
muuta kun synnytyssaliin vaan. M\u00e4 sain liikkua koko ajan kun ei ollut
niit\u00e4 johtoja joka paikassa, niinkun sillon Roosan synnytyksess\u00e4.
V\u00e4lill\u00e4 oli se syd\u00e4n\u00e4\u00e4nien kuuntelulaite, mutta sillonkin sain seist\u00e4
tai istua keinutuolissa. Ottihan se tosi koville v\u00e4lill\u00e4 ja meinas
uskokin loppua, mutta sitten m\u00e4 ajattelin mummia ja Joonas tuki tosi
ihanasti. Me oltiin Joonaksen kanssa hyv\u00e4 tiimi, m\u00e4 olin se voimanainen
ja se oli mun voimamies! M\u00e4 olin kyll\u00e4 tosi ylpe\u00e4 itsest\u00e4ni kun synnytin
ilman epiduraalia, ilokaasua kyll\u00e4 hengitin, mutta kuitenkin.<\/p>

Ja sitten kun Viivi syntyi, niin m\u00e4 sain sen heti syliin ja se katto
mua silm\u00e4t suurina ett\u00e4: \u201dMoro \u00e4iti, nyt m\u00e4 tulin!\u201d Siin\u00e4 me sitten
oltiin, kahden t\u00e4ydellisen tyt\u00f6n voimavanhemmat!\u201d<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tHenriikka 21 vuotta, esikoinen Pietu 7 kk<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

\u201dNeuvolassa aika loppuraskaudessa multa kysyttiin, ett\u00e4 mit\u00e4 m\u00e4
ajattelen synnytyksest\u00e4. En m\u00e4 ollut osannut ajatella sit\u00e4 ollenkaan! M\u00e4
olin vaan ajatellut, ett\u00e4 sitten kun mulla on vauva niin sitten sit\u00e4 ja
sit\u00e4.. Niin, olin m\u00e4 ajatellut ett\u00e4 kuinkahan m\u00e4 p\u00e4\u00e4sen sairaalaan, jos
vaikka supistaa niin kipe\u00e4sti, ettei pysty ite ajamaan. Mutta m\u00e4 olin
sen ajatellut ett\u00e4 meen sitten vaikka taksilla, jos en joltain kaverilta
saa kyyti\u00e4. Mutta en m\u00e4 ollut ajatellut mit\u00e4\u00e4n muuta siit\u00e4
synnytyksest\u00e4.<\/p>

No sittenh\u00e4n Pietu syntyikin v\u00e4h\u00e4n aikasin, 36 viikolla, enk\u00e4 ollut
kyll\u00e4 ehtinyt ajatteleen edelleenk\u00e4\u00e4n synnytyst\u00e4. Sillonkin kun
synnytin, niin huolestutti vaan, ett\u00e4 onko se liian pieni.. Ne k\u00e4til\u00f6t
piti musta kyll\u00e4 tosi hyv\u00e4\u00e4 huolta. Ne kerto kauheen tarkkaan, ett\u00e4 mit\u00e4
millonkin tehtiin ja kyseli oonko kipe\u00e4. Sitten kun olin kipe\u00e4, heti
kysyttiin ett\u00e4 tahdonko jotain mik\u00e4 helpottais. M\u00e4 sain l\u00e4mp\u00f6isen
geelipussin alamahalle ja hengitin sit\u00e4 ilokaasua. Sitten m\u00e4 sain
epiduraalin. Se oli tosi hyv\u00e4 ja vaikka oli se, niin pysty liikkumaan.
M\u00e4 pelk\u00e4sin, ett\u00e4 sen laittaminen olisi sattunut, mutta ei sattunut
ollenkaan.<\/p>

Sitten kun piti ponnistaa, niin mua alko j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihan hirve\u00e4sti.
M\u00e4 ajattelin, etten pysty siihen ikin\u00e4! Mutta se k\u00e4til\u00f6 oli tosi kiva
ja aika napakka, ja se sano mulle ett\u00e4 tottakai pystyt ja osaat, ja m\u00e4
pystyin ja osasin! M\u00e4 ponnistin kyljell\u00e4\u00e4n ja sitten konttaus-asennossa
ja sit se syntyi. No ei se ihan yht\u00e4kki\u00e4 yhdell\u00e4 ty\u00f6nn\u00f6ll\u00e4 tullut, mutta
helpommin kuin mit\u00e4 pelk\u00e4sin.<\/p>

Mun Pietu..! Se oli ihan ryppynen! M\u00e4 sain Pietun heti mahani p\u00e4\u00e4lle
ja se huuteli siin\u00e4. Se oli aika j\u00e4nn\u00e4 tunne, sillain ett\u00e4 \u00e4sken se oli
mun mahassa ja nyt se olikin syliss\u00e4 ja se oli mun vauva, mun lapsi.
Hyvin meill\u00e4 on mennyt!\u201d<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLaura 34 vuotta, esikoinen Noel 2,5 v ja vauva Jasmin 2 kk<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

\u201dMin\u00e4h\u00e4n olen meid\u00e4n Noelin synnytt\u00e4nyt Ranskassa
keisarileikkauksella. Sen piti olla jotenkin niin iso tai jotain, ja
sitten leikattiin. No joo..<\/p>

Nyt kun odotin Jasminia, toivoin ett\u00e4 voisin synnytt\u00e4\u00e4 sen
normaalisti. Puhuin paljon neuvolan terveydenhoitajan kanssa ja h\u00e4n
kannatti ajatustani. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 voisin ihan hyvin synnytt\u00e4\u00e4
alakautta, vaikka ensimm\u00e4inen oli leikkaus. Juttelin perhetuttujen
kanssa ja aika erilaisia tarinoita sai kuulla synnytyksist\u00e4,
sairaaloista ja k\u00e4til\u00f6ist\u00e4. Mutta kyll\u00e4 netiss\u00e4kin oli aika erilaisia
tarinoita. V\u00e4h\u00e4n alkoi huolestuttamaan, tai ehk\u00e4 mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja
puhuin sen terveydenhoitajan kanssa. H\u00e4n on ihan huippu ammattilainen!
H\u00e4n jaksoi jutella mun kanssa ja kysyi ett\u00e4 tarvisinko l\u00e4hetett\u00e4
synnytyspelkopoliklinikalle. Sanoin ett\u00e4 en tarvitse, jos h\u00e4n vaan
jaksaa kuunnella mua. Ja jaksoihan h\u00e4n, mutta se olikin huippu.. K\u00e4ytiin
mieheni kanssa neuvolan valmennuksessa ja sitten yhden k\u00e4til\u00f6n omassa
yksityisess\u00e4 valmennuksessa, niist\u00e4 molemmista sai hyvin tietoa ja sai
kysell\u00e4 omiakin kysymyksi\u00e4.<\/p>

Ensiksi meni lapsivesi, sillain se synnytys l\u00e4hti k\u00e4yntiin. Ensin ei
supistellut ollenkaan, mutta sitten pikkuhiljaa ne tuli. K\u00e4veltiin
miehen kanssa sairaalan k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja odoteltiin ett\u00e4 synnytys etenisi.
Alku oli aika hidasta ja harmitti kun miehell\u00e4kin meni ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4
sairaalassa k\u00e4velless\u00e4, ei se oikeasti h\u00e4nt\u00e4 haitannut, mutta min\u00e4
mietin. Sitten kun olin auki nelisen sentti\u00e4, sain epiduraalin. Torkuin
hetken, ehk\u00e4 tunnin, s\u00f6in v\u00e4h\u00e4n hedelmi\u00e4. Tuntui kuin olisin lev\u00e4nnyt
enemm\u00e4nkin, niin sit\u00e4 jotenkin nopeasti virkistyi. Sain epiduraaliin
lis\u00e4annoksen, se ei en\u00e4\u00e4 auttanutkaan niin hyvin, tai vei se kivut,
mutta sellainen erilainen paineen tunne tuli aina supistuksen aikana.
K\u00e4til\u00f6 kertoi, ett\u00e4 se kuului asiaan, h\u00e4n piti muutenkin meid\u00e4t hyvin
ajan tasalla ja kertoi aina mit\u00e4 seuraavaksi tekisi tai tapahtuisi. H\u00e4n
oli hyvin asiallinen, mutta silti todella helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6.
H\u00e4nest\u00e4 v\u00e4littyi sellainen kokemus tai asiantuntijuus ja meill\u00e4,
minulla ja miehell\u00e4ni, oli koko ajan turvallinen olo. Pystyi
keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista ja kysym\u00e4\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4 vihjeit\u00e4
siihen ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4isi ja jaksaisi.<\/p>

Alkupuoli synnytyksest\u00e4 oli pidempi kuin odotin, mutta loppuvaihe
olikin sitten nopeampi. Kohdunsuu avautui hetkess\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 sentist\u00e4
t\u00e4ysin aukinaiseksi ja p\u00e4\u00e4sin ponnistamaan.\u00a0 Ponnistusvaihe olikin
yll\u00e4tt\u00e4en mielest\u00e4ni helpoin vaihe. P\u00e4\u00e4si itse tekem\u00e4\u00e4n tuloksen eteen
t\u00f6it\u00e4. Siihen asti oli voinut vain odottaa ett\u00e4 kohdunsuu aukeaa, mutta
ponnistaminenhan oli omaa tekemist\u00e4. K\u00e4til\u00f6kin kehui ett\u00e4 ponnistin
rohkeasti ja voimakkaasti. Jasmin oli sopusuhtainen tytt\u00f6nen, painoi
3120 g. Ponnistaminen kesti muistaakseni 25 minuuttia, olin mieless\u00e4ni
varautunut pidemp\u00e4\u00e4n ja pahempaan. Sain Jasminin heti syliin, sekin oli
ihanaa ja erilaista. Kun ensimm\u00e4ist\u00e4 en saanut heti syliin, sitten vasta
kun oli pesty ja puettu. Jasminia p\u00e4\u00e4si heti halaamaan ja laskemaan
varpaat ja sormet.<\/p>

Synnytyksest\u00e4 toipuminen oli todella nopeata. J\u00e4lkisupistuksista
kukaan ei etuk\u00e4teen varoitellut, mutta ne meniv\u00e4t ohi parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.
Ehk\u00e4 sekin nopeutti palautumista kun p\u00e4\u00e4si kotiin omiin tuttuihin
ympyr\u00f6ihin. Noel oli heti tosi kivasti kiinnostunut pikkusiskonsa
hoidosta, mutta antaa rauhassa imett\u00e4\u00e4 ja nukuttaa Jasminia. Anoppini
tuli meille viikoksi asumaan ja auttelemaan Noelin kanssa, k\u00e4vi
ruokakaupassa ja teki kotiaskareita. H\u00e4nest\u00e4 oli iso apu, kun mieheni
joutui heti l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ty\u00f6matkalle Jasminin syntym\u00e4n j\u00e4lkeen.\u201d<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tMinna 30 vuotta, vauva 3 kk<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

\u201dHalusin vauvaa todella kauan. Yritettiin melkein vuosi ja olin jo
tosi murheellinen ja huolissani kun vauvaa ei alkanut kuulumaan. S\u00f6in
terveellisesti, ostin vitamiinit, harrastin liikuntaa ja lopetin
satunnaisenkin tupakoinnin. Vaan ei, ei vauvaa alkanut kuulumaan.
Varasin ajan gynekologille, kun olin niin huolissani. No, olin aikaa
varatessani jo raskaana, en vain tiennyt sit\u00e4. Niinh\u00e4n siit\u00e4
tarkastusk\u00e4ynnist\u00e4 tulikin ihana ensimm\u00e4inen ultra\u00e4\u00e4nikuva vauvasta
muistoksi.<\/p>

Koko raskausajan pidin hyv\u00e4\u00e4 huolta itsest\u00e4ni, s\u00f6in hyvin, liikuin ja
lep\u00e4sin riitt\u00e4v\u00e4sti. Hankin paljon tietoa siit\u00e4, miten vauva kehittyy
ja kasvaa. Esimerkiksi kun raskausviikkoja oli riitt\u00e4v\u00e4sti, aloin
laulella vauvalle iltaisin tuutulauluja. Ja tietenkin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4kin
laulelin ja juttelin.<\/p>

K\u00e4ytiin puolison kanssa perhevalmennuksessa neuvolassa ja
sairaalaankin p\u00e4\u00e4stiin tutustumaan. Mietittiin puolison kanssa, ett\u00e4
mit\u00e4 odotimme synnytykselt\u00e4, mit\u00e4 toiveita meill\u00e4 olisi hoitoa ja
henkil\u00f6kuntaa kohtaan. Luin jostain, ett\u00e4 kannattaisi kirjoittaa
sellainen synnytystoivelista. Netist\u00e4 l\u00f6ytyi esimerkkej\u00e4 ja niiden
avulla l\u00e4hdimme sitten kirjoittamaan omaa listaa. Kirjoitettiin yl\u00f6s
toiveet niin alkuvaiheesta kuin sitten senkin j\u00e4lkeen kun vauva on
syntynyt. Siis synnytys ihan omana listanaan ja \u00e4iti-vauva-osasto sitten
erikseen. Kirjoitettiin ett\u00e4 toiveena olisi kunnioittava ilmapiiri,
kuunteleva ja meid\u00e4t molemmat huomioon ottava k\u00e4til\u00f6, joka pit\u00e4isi
meid\u00e4t ajan tasalla tapahtumista. Sitten toivoin, ett\u00e4 synnytyksess\u00e4
k\u00e4ytett\u00e4isiin vain ei-l\u00e4\u00e4kkeellist\u00e4 kivunlievityst\u00e4 ja ett\u00e4 saisin olla
mahdollisimman paljon pystyss\u00e4, liikkua tai olla ammeessa. Sitten
kirjattiin, ett\u00e4 toivoisimme rauhallista ja h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 syntym\u00e4n
hetkelle. Lis\u00e4ksi toivoimme, ett\u00e4 vauvaa ei rokotettaisi heti syntym\u00e4n
j\u00e4lkeen ja ett\u00e4 saisin h\u00e4net heti ihokontaktiin. \u00c4iti-vauva-osastolle
toiveitamme oli, ett\u00e4 vauva saisi olla vierell\u00e4mme perhehuoneessa koko
ajan, ei siis miss\u00e4\u00e4n vauvalassa lasin takana. Ja ett\u00e4 saisimme imetys-
ja vauvanhoidonohjausta.<\/p>

Synnytys oli tosi pitk\u00e4, supistuksia tuli parina p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 todella
kipein\u00e4 ja aina juuri kun oltiin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 sairaalaan, ne loppui. Sitten
kun kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli supistanut jo kolme tuntia kipe\u00e4sti,
l\u00e4hdettiin tarkistamaan tilannetta. Olin tosi v\u00e4synyt ja kun kohdunsuu
ei ollut auennut kuin vain sentin, olin jo aika ep\u00e4toivoinen. Halusin
niin kovasti jo synnytt\u00e4\u00e4. Itkuhan siin\u00e4 sitten tuli. Minut otettiin
osastolle, annettiin l\u00e4\u00e4kett\u00e4, jotta sain nukuttua y\u00f6n hyvin. Siin\u00e4 oli
sitten synnytykseni ensimm\u00e4inen l\u00e4\u00e4ke. Puolisokaan ei saanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 y\u00f6ksi
kanssani sinne osastolle.<\/p>

Aamuy\u00f6st\u00e4 supistukset alkoivat uudestaan ja menin osastolla
l\u00e4mp\u00f6iseen suihkuun ja olin siell\u00e4 aika pitk\u00e4\u00e4n. Selk\u00e4ni oli
supistuksista kipe\u00e4, eik\u00e4 suihku ollut en\u00e4\u00e4 niin tehokas, se ei
auttanut. K\u00e4til\u00f6 laittoi selk\u00e4\u00e4ni aqua-rakkulat ja sain mahani puolelle
l\u00e4mpim\u00e4n kaurapussin. V\u00e4lill\u00e4 k\u00e4velin pitkin osaston k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4
istuskelin keinutuolissa, katselin ostos-tv:t\u00e4, kun muutakaan ei
tullut. Sinnittelin aamuun asti ja sitten puolisoni tuli kanssani
sairaalaan. Laitoin omat vaatteet p\u00e4\u00e4lle ja k\u00e4veltiin puolisen tuntia
sairaalan parkkipaikkaa ymp\u00e4ri. Supisteli jo tosi kipe\u00e4sti ja
s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisestikin. Vauva potki hurjan paljon, ihan niin kuin se olisi
muuttolaatikoita siirrellyt masussa. Sit\u00e4h\u00e4n se kyll\u00e4 teki, muuttoa
yksi\u00f6st\u00e4\u00e4n meid\u00e4n perheeseen.<\/p>

Olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 se l\u00e4\u00e4ke mink\u00e4 silloin illalla osastolla sain,
olisi ollut ainoa poikkeus synnytystoivelistaani ja siksi halusin
sinnitell\u00e4 niin kovasti. P\u00e4\u00e4simme synnytyssaliin ja menin siell\u00e4
ammeeseen. Amme oli iso ja ihana, sain olla siell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Vauvamme
syd\u00e4n\u00e4\u00e4netkin pystyttiin kuuntelemaan siten ett\u00e4 olin ammeessa. K\u00e4vin
vessassa v\u00e4lill\u00e4, tarkoituksenani oli menn\u00e4 viel\u00e4 takaisin ammeeseen,
mutta sitten tuli ne lapsivedet. Lapsivesi oli vihre\u00e4t\u00e4. En p\u00e4\u00e4ssyt en\u00e4\u00e4
takaisin ammeeseen, ja enk\u00e4 kyll\u00e4 olisi halunnutkaan. Huolestuin vauvan
voinnista niin paljon, ett\u00e4 halusin asettaa h\u00e4nen hyvinvointinsa omien
toiveideni edelle. Vauvan syd\u00e4n\u00e4\u00e4ni\u00e4 seurattiin oikeastaan koko ajan
ihan h\u00e4nen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4 asti, se rauhoitti meit\u00e4 vanhempiakin, kun kuuli
vauvan syd\u00e4men ly\u00f6nnit.<\/p>

Kohdunsuu ei ollut auennut ammeessa ollessani ollenkaan ja
supistukset olivat todella kipeit\u00e4. Sain istuskella keinutuolissa ja
tulimme puolisoni kanssa siihen tulokseen ett\u00e4 tarvitsen jotain
kivunlievityst\u00e4. En ollut viel\u00e4 ajatuksissani valmis epiduraaliin tai
spinaaliin, mutta k\u00e4til\u00f6n kanssa keskusteltuamme halusin hengitell\u00e4
ilokaasua. Olin v\u00e4synyt ja huolissani vauvan voinnista. Sitten vauvan
syd\u00e4n\u00e4\u00e4niin tulikin jotain muutosta ja k\u00e4til\u00f6 pyysi minua siirtym\u00e4\u00e4n
s\u00e4nkyyn kyljelleen, jos vaikka vauva olisi tyk\u00e4nnyt enemm\u00e4n siit\u00e4
asennosta. Lapsivesi oli edelleen ihan vihre\u00e4t\u00e4, kun sit\u00e4 tuli ulos.
L\u00e4\u00e4k\u00e4ri k\u00e4vi juttelemassa ja kertoi ett\u00e4 halusi tarkistaa vauvan voinnin
viel\u00e4 verikokeella. Verikoe otettiin vauvan p\u00e4\u00e4st\u00e4. Oltiin puolison
kanssa ihan huolissamme ja ajatuksissa ja toiveissa p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 oli
vain ett\u00e4 vauva olisi terve ja hyvinvoiva. Verikokeen tulos oli sitten
huono. Joku arvo oli matala, ja kun kohdunsuukaan ei ollut avautunut
paljoakaan, niin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri suositteli ett\u00e4 leikattaisiin vauva pois.
Tietenkin suostuimme, vaikka alun perin toiveemme olivat jotain ihan
muuta.<\/p>

Kaikki k\u00e4vi sitten aika nopeasti, ja yht\u00e4kki\u00e4 meille n\u00e4ytettiin
leikkaussalissa pient\u00e4 vauvaamme. Vauva oli hiljainen ja vihre\u00e4,
pel\u00e4styttiin ihan mielett\u00f6m\u00e4n paljon. K\u00e4til\u00f6 l\u00e4hti vauvan kanssa
viereiseen huoneeseen, puolisoni sai menn\u00e4 mukaan. Kohta kuuluikin jo
kun vauva alkoi itkem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ihana \u00e4\u00e4ni! Hetken kuluttua puolisoni
tuli takaisin viereeni ja h\u00e4nell\u00e4 oli meid\u00e4n vauva paitansa sis\u00e4ll\u00e4
ihokontaktissa, mittari mittasi vauvan syd\u00e4men ly\u00f6ntej\u00e4 ja happiarvoa.
Kaikki oli kuitenkin ihan kunnossa, eik\u00e4 vauva ollut en\u00e4\u00e4 vihre\u00e4k\u00e4\u00e4n.
Meid\u00e4t siirrettiin perheher\u00e4\u00e4m\u00f6\u00f6n ja min\u00e4kin sain viimein vauvan
ihokontaktiin. Sain heti imett\u00e4\u00e4 ja vauva osasi sen heti.<\/p>

P\u00e4\u00e4simme perhehuoneeseen, en tied\u00e4 miten olisin alkuun selvinnyt jos puolisoni ei olisi ollut siell\u00e4 kanssani.<\/p>

Synnytys yll\u00e4tti minut t\u00e4ysin. Se ei mennyt ollenkaan siten kun
ajattelin. En voinut kuvitellakaan ennalta milt\u00e4 supistukset
tuntuisivat. Vaikka olin lukenut, ett\u00e4 supistuskipua ei voi verrata
mihink\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 supistus tuntuu hiuspohjasta varpaisiin asti, niin
silti se yll\u00e4tti. Ensiksi harmitti kun en saanut synnytt\u00e4\u00e4 siten kun
toivoin, mutta sitten ajattelin, ett\u00e4 sain synnytt\u00e4\u00e4 ja saimme
t\u00e4ydellisen, terveen ja hyv\u00e4vointisen vauvan. Synnytys on
ennalta-arvaamatonta toimintaa, luonnonvoimaa t\u00e4ynn\u00e4. Sit\u00e4 ei pysty
suunnittelemaan, sen kanssa ei auta pelleill\u00e4, n\u00f6yr\u00e4n\u00e4 ottaa vastaan sen
mit\u00e4 synnytys ja oma kroppa yhdess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 saa
terveen vauvan ja pysyy itse terveen\u00e4 ja ehyen\u00e4. Olen onnellinen!\u201d<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tElla 34 vuotta, lapset 8 v, 6 v, 2 v ja vauva 1 kk<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

\u201dHaluttiin Jennalle leikkikaveri, kun nuo kaksi vanhempaakin on
toistensa leikkikaverit. Ja lapset on el\u00e4m\u00e4n rikkaus. Meid\u00e4n kaikki
lapset on olleet isoja, kaikki yli nelj\u00e4 kilosia, joten synnytys pelotti
ja j\u00e4nnitti. P\u00e4\u00e4tin jo ennen raskautta ett\u00e4 jos en sairaalan
pelkopoliklinikalle p\u00e4\u00e4se tai siit\u00e4 apua ei ole, niin synnyt\u00e4n sitten
leikkauksella. Kerroin sen heti neuvolassakin, varmaan ihan ekalla
kerralla. Sain raskauden loppuvaiheessa sinne ajan ja k\u00e4vin juttelemassa
k\u00e4til\u00f6n kanssa. Eih\u00e4n se k\u00e4til\u00f6 tietenk\u00e4\u00e4n pystynyt mulle mit\u00e4\u00e4n
tietty\u00e4 niinkun k\u00e4sikirjoitusta synnytykseen lupaamaan, mutta kirjasi
yl\u00f6s mun ajatuksia, pelkoja ja toiveita. Kirjattiin me sinne sairaalan
papereihin kyll\u00e4 siis paljon asioita, hyv\u00e4 kivunlievitys ja ett\u00e4 sen
lievityksen sais ajoissa. Varsinkin ponnistusvaihe mua pelotti. Kun
lapset on ollu niin isoja, niin on aina tuntunut silt\u00e4 ett\u00e4 kaikki
paikat repe\u00e4\u00e4. Vaikka ei viime kerralla revennyt ollenkaan. Kyll\u00e4 m\u00e4
sitten sen k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen ajattelin ett\u00e4 synnytt\u00e4isin, eik\u00e4 leikattais.
Kun se k\u00e4til\u00f6 kertoi siit\u00e4 leikkauksesta, toipumisesta ja haavasta,
niin ajattelin ett\u00e4 kun noita lapsia on jo kotosalla, eik\u00e4 mies pysty
ihan koko aikaa kuitenkaan auttamaan, niin vois olla helpompaa
synnytyksen j\u00e4lkeen.<\/p>

Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lasketun ajan j\u00e4lkeen mua alkoi supistelemaan. Mun mies
oli l\u00e4htenyt aamulla aikaisin ty\u00f6maalle, m\u00e4 laittelin esikoisen kouluun
ja toisen vein eskariin ja aloin sitten hommaamaan lapsenlikkaa tuolle
meid\u00e4n parivuotiaalle. Lapsenlikka kun tuli, niin mua supisteli jo aika
mukavasti. Mies tuli melkein samalla ovenavauksella mua hakemaan ja
sitten l\u00e4hdettiin sairaalaan. Onneksi ei ole pitk\u00e4 matka sairaalaan,
niin kipe\u00e4\u00e4 ne supistukset jo otti matkalla, oikein poltti. Tuli ihan
mieleen, ett\u00e4 kun \u00e4iti aina kyseli poltoista, niin niit\u00e4 ne silloin
siell\u00e4 autossa oli, synnytyspolttoja. P\u00e4\u00e4stiin sairaalaan ja suoraan
synnytyssaliin. Me saatiin oikein ihana nuori k\u00e4til\u00f6. Se kyseli ja
kuunteli ja heti huomasin, ett\u00e4 se oli lukenut sen mun pelkok\u00e4ynnin
tekstit, niin kuin kuuluukin. M\u00e4 sain spinaalipuudutuksen ja loppu meni
nopeasti ja kivasti.<\/p>

Ponnistusvaiheessa ajattelin ett\u00e4 m\u00e4 en t\u00e4h\u00e4n pystyk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 taas
repe\u00e4\u00e4 ja sattuu ja menet\u00e4n itsehillinn\u00e4n. Mutta se k\u00e4til\u00f6 puhu mulle
tosi rauhoittavasti ja lempe\u00e4sti, ei l\u00e4ssytt\u00e4nyt, vaan niin kuin
aikuinen aikuiselle, puhu j\u00e4rke\u00e4. En m\u00e4 ponnistanut kuin muutaman
kerran, meni tosi nopeasti. Mutta se auttoi kun m\u00e4 luotin siihen
k\u00e4til\u00f6\u00f6n ja se k\u00e4til\u00f6 luotti muhun. Meill\u00e4 oli tosi hyv\u00e4 yhteisty\u00f6. En
revennyt t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa, ja se puudutus auttoi ponnistusvaiheeseenkin.
En tied\u00e4 mit\u00e4 mies sanoisi, jos kuulisi, mutta se synnytys oli niin
helppo, ett\u00e4 kyll\u00e4 voisin viel\u00e4 vaikka viidennenkin tehd\u00e4.\u201d<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\tSynnytysmyytit\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/h6>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\tSynnytyskipu\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/h6>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Synnytystarinat \u00c4idit kertovat mik\u00e4 yll\u00e4tti synnytyksess\u00e4 ja muussa: \u201cP\u00e4\u00e4t\u00e4 ponnistaessa se kuuluisa \u201c10 sekunnin tulirengas\u201d on olemassa ja tuntuu pahalta -mutta vain 10 sekkaa. Turhaan sit\u00e4 pelk\u00e4si.\u201d \u201cKivut loppuvat kun vauva on ulkona.\u201d \u201cImetys sattuu n\u00e4nniin alussa ihan t\u00f6rkeesti, mutta … Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1907,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[177,203,181,134,135,179,154,187,198,200,169,27,184,73,72,91,29,188,145,152,199,112,153,167,178,75,186,185,166,172,175,174,149,189,176,148,202,201,205,197,194,180,111,204,196,66,164,195,165,173],"class_list":["post-450","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-synnytys","tag-avautmisvaihe","tag-eteneminen","tag-hoitaminen","tag-ilo","tag-jaksaminen","tag-jalkeisvaihe","tag-jannitys","tag-katilo","tag-kertomukset","tag-kokemukset","tag-lahde","tag-lahteet","tag-lahteminen","tag-lepo","tag-liikkuminen","tag-linkit","tag-linkkeja","tag-milloin-sairaalaan","tag-odottaminen","tag-odotus","tag-oma-kokemus","tag-osaaminen","tag-pelko","tag-pelot","tag-ponnistusvaihe","tag-rentoutuminen","tag-sairaala","tag-sairaalaan","tag-sikio","tag-sikion","tag-supistukset","tag-supistus","tag-synnyttaminen","tag-synnytyksen-kulku","tag-synnytyksen-vaiheet","tag-synnytys-2","tag-synnytyskokemukset","tag-synnytyskokemus","tag-synnytystapahtumat","tag-synnytystarinat","tag-synnytysvideo","tag-syntyma","tag-taito","tag-tapahtumat","tag-tarinat","tag-tieto","tag-tunteminen","tag-vaara-tieto","tag-vauva","tag-vauvan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1907"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=450"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3456,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions\/3456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=450"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=450"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=450"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}