{"id":422,"date":"2016-12-30T10:19:41","date_gmt":"2016-12-30T08:19:41","guid":{"rendered":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/?p=422"},"modified":"2017-10-25T19:55:21","modified_gmt":"2017-10-25T16:55:21","slug":"linkkeja-synnytys-suomi-sanakirja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/2016\/12\/30\/linkkeja-synnytys-suomi-sanakirja\/","title":{"rendered":""},"content":{"rendered":"<h3><strong>Synnytys-suomi sanakirja<\/strong><\/h3>\n<p><strong><a id=\"laskettuaika\"><\/a>Laskettu aika<\/strong><\/p>\n<p>Synnytyksen laskettu aika m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n laskemalla 40 viikkoa viimeisten kuukautisten ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Laskettu aika voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 my\u00f6s ultra\u00e4\u00e4nitutkimuksen avulla alkuraskaudessa, mik\u00e4li kuukautiskierto on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen tai viimeisten kuukautisten ajankohta ei ole selv\u00e4.<\/p>\n<p>Laskettu aika ei ole se p\u00e4iv\u00e4 jolloin vauvan on pakko synty\u00e4, toisin sanoen laskettu aika ei ole \u201der\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u201d tai \u201dparasta ennen \u2013p\u00e4iv\u00e4ys\u201d. Laskettu aika on laskennallinen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, jolloin ihmisvauvat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti syntyv\u00e4t. T\u00e4ysiaikaisena syntynyt vauva voi synty\u00e4 raskausviikkojen 37 ja 42 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Ennen 37 raskausviikkoa syntynyt vauva on ennenaikaisesti syntynyt ja ennen 30 raskausviikkoa syntynyt vauva on hyvin ennenaikaisesti syntynyt. Raskaus on yliaikainen vasta kun raskausviikkoja on yli 42.<\/p>\n<p>Jokaisen naisen keho on erilainen, ja jokainen raskaus on erilainen. Munasolu irtoaa ja hedelm\u00f6ittyy kierron eri p\u00e4ivin\u00e4, joten laskettu aika ei siksi ole t\u00e4ysin tarkka. Sen vuoksi voidaan ajatella, ett\u00e4 jokaisella raskaudella on oma laskettu aika, oma biologinen hetkens\u00e4 p\u00e4\u00e4tty\u00e4. Karkeata arviota vauvan syntym\u00e4n ajasta tarvitaan kuitenkin moniin eri tarkoituksiin: \u00e4itiysvapaan alkamisen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen ja vauvan syntym\u00e4\u00e4n valmistautumiseen. Lis\u00e4ksi sairaalassa osataan varautua hoitamaan vauvaa eri tavalla, mahdollisesti hieman tehokkaammin, mik\u00e4li vauva syntyykin ennenaikaisesti.<\/p>\n<p><a id=\"liikelaskenta\"><\/a><strong>Liikelaskenta<\/strong><\/p>\n<p>Jokainen vauva on alusta alkaen oma persoonansa, jolla on oma temperamentti. Jokainen vauva liikkuu jo kohdussa yksil\u00f6llisen oman rytmins\u00e4 mukaan. Vauvan rytmiin vaikuttavat my\u00f6s tietenkin \u00e4idin aktiivinen liikkuminen ja lepohetket. Vauvan liikerytmiin kannattaa tutustua heti siit\u00e4 l\u00e4htien kun vauvan liikkeet alkavat tuntumaan. Se helpottaa vauvan hyvinvoinnin seurantaa raskauden aikana. Liikelaskenta on helpoin tapa raskaana olevalle varmistua vauvansa voinnista.<\/p>\n<p>TAYSin liikelaskentaohjeet <a href=\"http:\/\/www.pshp.fi\/fi-FI\/Ohjeet\/Potilasohjeet\/Raskaus_ja_synnytys\/Sikion_liikkeiden_vaheneminen(47709)\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">t\u00e4ss\u00e4<\/a><\/p>\n<p><strong><a id=\"tukihenkilo\"><\/a>Tukihenkil\u00f6<\/strong><\/p>\n<p>Synnytt\u00e4j\u00e4 voi ottaa synnytykseen mukaan tukihenkil\u00f6n, joka useimmiten on syntyv\u00e4n lapsen is\u00e4. Mutta synnytt\u00e4j\u00e4 voi halutessaan ottaa mukaansa synnytykseen vaihtoehtoisesti my\u00f6s jonkun muun l\u00e4heisen henkil\u00f6n, kuten esimerkiksi kumppaninsa, siskonsa, \u00e4itins\u00e4 tai yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on, ett\u00e4 tukihenkil\u00f6ll\u00e4 ja synnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on luottamus toisiinsa ja ett\u00e4 tukihenkil\u00f6 on halukas ja kykenev\u00e4 tukemaan synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 synnytyksen aikana. Tukihenkil\u00f6n tulee my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja siet\u00e4\u00e4 tilanne, jolloin h\u00e4n ei pysty toiminnallaan auttamaan synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 niin hyvin kuin haluaisi. T\u00e4llainen tilanne saattaa olla esimerkiksi hyvin kipe\u00e4n synnytt\u00e4j\u00e4n kanssa odoteltaessa kivunlievityksen vaikuttamista.<\/p>\n<p>Tukihenkil\u00f6 tukee synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n synnytyksess\u00e4. Tuki voi olla vaikkapa vesilasin ojentamista, tyynyn kohentamista, hieromista tai sitten tuki voi olla kannustamista ja henkisten voimavarojen her\u00e4ttely\u00e4 ja parantamista. Synnytt\u00e4j\u00e4lle saattaa usein riitt\u00e4\u00e4 tieto, ett\u00e4 joku h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4 ihminen on tilanteessa h\u00e4nen kanssaan ja vain h\u00e4nt\u00e4 varten. My\u00f6s k\u00e4til\u00f6 on synnytt\u00e4j\u00e4n tukena. K\u00e4til\u00f6 toimii synnytt\u00e4j\u00e4n ja h\u00e4nen tukihenkil\u00f6ns\u00e4 asiantuntija-apuna synnytyksen eri vaiheissa.<\/p>\n<p>Suomalaisessa synnytyskulttuurissa on totuttu siihen, ett\u00e4 synnytyksess\u00e4 on mukana vain yksi henkil\u00f6 synnytt\u00e4j\u00e4n tukena. Muissa kulttuureissa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 saattaa olla tukemassa useampikin henkil\u00f6, \u00e4iti, anoppi, siskot, yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4ret ja tytt\u00e4ret. Synnytt\u00e4j\u00e4 voi halutessaan olla synnytyksess\u00e4 my\u00f6s ilman tukihenkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Suomessa synnytt\u00e4j\u00e4n tukena saattaa olla tukihenkil\u00f6n lis\u00e4ksi my\u00f6s koulutettu doula. Synnytt\u00e4j\u00e4 valitsee itse doulansa, jonka h\u00e4n tapaa ennen synnytyst\u00e4 keskustellakseen yhdess\u00e4 l\u00e4pi synnytt\u00e4j\u00e4n ajatuksia synnytyksest\u00e4.<\/p>\n<p><strong><a id=\"doula\"><\/a>Doula<\/strong><\/p>\n<p>Synnytt\u00e4j\u00e4n tukena synnytyksess\u00e4 saattaa olla puolison lis\u00e4ksi koulutettu doula. Synnytt\u00e4j\u00e4 valitsee itse doulansa. Doulilla ei ole terveydenhuollon koulutusta, sen sijaan Suomessa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n doula-koulutusta yksityisesti, esim. toisen doulan pit\u00e4m\u00e4n\u00e4 kurssina.<\/p>\n<p>Suomen Doulat ry on m\u00e4\u00e4ritellyt doulan toimenkuvan seuraavasti:<\/p>\n<p>\u201dDoula palvelee raskaana olevaa perhett\u00e4 raskauden aikana, synnytyksess\u00e4 ja synnytyksen j\u00e4lkeen tiedollisesti, fyysisesti ja henkisesti. Doula tarjoaa l\u00e4sn\u00e4oloa, tietoa ja tukea niin \u00e4idille kuin kumppanillekin. Synnytys-doula auttaa raskauden aikana, synnytyksess\u00e4 ja synnytyksen j\u00e4lkeen kerran pari. Perhe-doula tukee perhett\u00e4 uuden tilanteen kanssa lapsivuodeaikana synnytyksen j\u00e4lkeen.\u201d<\/p>\n<p>Synnytt\u00e4j\u00e4 tapaa doulan ennen synnytyst\u00e4 ja he k\u00e4yv\u00e4t yhdess\u00e4 l\u00e4pi synnytt\u00e4j\u00e4n toiveita ja odotuksia esimerkiksi synnytykseen liittyen. Doula tukee synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olollaan ja kannattelee jaksamaan. H\u00e4n pyrkii omalla toiminnallaan tuomaan synnytt\u00e4j\u00e4lle ja h\u00e4nen puolisolleen synnytysrauhan.  Doulan ei ole tarkoitus puuttua synnytyksen kulkuun, tehd\u00e4 hoitoty\u00f6t\u00e4 tai tehd\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. H\u00e4n ei esimerkiksi tutki kohdunsuuta tai tulkitse vauvan syd\u00e4n\u00e4\u00e4nik\u00e4yr\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong><a id=\"oksitosiini\"><\/a>Oksitosiini<\/strong><\/p>\n<p>Oksitosiinia sanotaan my\u00f6s mielihyv\u00e4- tai rakkaushormoniksi. Oksitosiini erittyy aivoista ja kulkeutuu verenkierron mukana muualle elimist\u00f6\u00f6n. Oksitosiini vaikuttaa elimist\u00f6\u00f6n ja tunteisiin hyvin laajasti. Korkea oksitosiinipitoisuus veress\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4, koska oksitosiini est\u00e4\u00e4 stressihormonien erityst\u00e4. Oksitosiini v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kipuaistimusta, laskee verenpainetta ja rauhoittaa pulssia. Se ehk\u00e4isee ja parantaa tulehdusta sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 toipumista. Kosketus, halaus, hieronta ja l\u00e4heisyys saavat oksitosiinia erittym\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4mme. My\u00f6s kiintymyksen tunteiden muodostuksessa oksitosiinilla on t\u00e4rke\u00e4 merkitys.<\/p>\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n ajatellaan, ett\u00e4 synnytys k\u00e4ynnistyy oksitosiinin avulla. Oksitosiini s\u00e4\u00e4telee supistusten voimakkuutta ja kestoa ja se vaikuttaa suoraan synnytyksen edistymiseen. Synnytyksen aikana luonnollisen oksitosiinin erityst\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4 rentoutumalla tai tukihenkil\u00f6 voi kosketuksellaan esim. hieronnalla, lis\u00e4t\u00e4 oksitosiinin erityst\u00e4. Synteettist\u00e4 oksitosiinia voidaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tai k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n synnytyst\u00e4. K\u00e4til\u00f6 tai l\u00e4\u00e4k\u00e4ri arvioi synteettisen oksitosiinin k\u00e4yt\u00f6n tarpeen aina yksil\u00f6llisesti. Synnytt\u00e4j\u00e4lle laitetaan k\u00e4mmenselk\u00e4\u00e4n kanyyli, jota kautta oksitosiinia annostellaan. Vauvan ja \u00e4idin vointia sek\u00e4 supistuksia tarkkaillaan ja tehd\u00e4\u00e4n arviota oksitosiinin riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 annostelusta. Oksitosiinia voidaan antaa synnytt\u00e4j\u00e4lle my\u00f6s lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen. Silloin se tarkoitus on edesauttaa kohtua supistumaan ja ehk\u00e4ist\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 verenvuotoa.<\/p>\n<p><strong><a id=\"limatulppa\"><\/a>Limatulppa<\/strong><\/p>\n<p>Raskauden aikana kohdunsuulle muodostuu kohdunkaulan limasta ja em\u00e4ttimen normaalisti irtoavasta solukosta geelim\u00e4inen tulppa. T\u00e4m\u00e4 tulppa ei aiheuta mit\u00e4\u00e4n tuntemuksia kohdunsuulla. Limatulppa suojaa osaltaan kohdun sis\u00e4ll\u00e4 kasvavaa vauvaa tulehduksilta. Suojana tulehduksia vastaan ovat my\u00f6s siki\u00f6kalvot.<\/p>\n<p>Limatulppa on hyytel\u00f6m\u00e4inen tai geelim\u00e4inen, sit\u00e4 on kuvailtu my\u00f6s meduusamaiseksi rakenteeltaan. Limatulppa on kooltaan noin kaksi ruokalusikallista. Kokoa voi olla hieman vaikea arvioida, sill\u00e4 limatulppa voi irrota osissakin tai se voi olla osittain koostumukseltaan juoksevampaa. Kun limatulppairtoaa, se voi olla v\u00e4rit\u00f6n tai hieman kellert\u00e4v\u00e4, tai siin\u00e4 voi olla hieman vaaleanpunaista v\u00e4ri\u00e4 seassa. Limatulpan irtoaminen<\/p>\n<p>Loppuraskaudessa kun kohdunsuu alkaa valmistautua synnytykseen ja alkaa pehmenty\u00e4, limatulppa irtoaa itsest\u00e4\u00e4n. Limatulpan irtoamisesta ei kuitenkaan voi arvioida sit\u00e4 koska synnytys k\u00e4ynnistyy. Siihen voi kulua kaksi tuntia tai kaksi viikkoakin. Limatulpan irtoaminen ei aiheuta mit\u00e4\u00e4n tuntemuksia kohdunsuulla, siksi sen irtoamista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes huomaa.<\/p>\n<p>Pieni tai iso, kiinte\u00e4 tai juokseva, v\u00e4rit\u00f6n tai v\u00e4rillinen; kaikki ovat normaaleita limatulppia. My\u00f6s se on normaalia, ett\u00e4 limatulppaa ei ole.<\/p>\n<p>Limatulpan irtoaminen ei ole vaarallista tai haitallista, eik\u00e4 se siksi ole syy l\u00e4hte\u00e4 p\u00e4ivystykseen tai synnytysvastaanotolle. Se saattaa irrota aikaisemmassakin vaiheessa raskautta, eik\u00e4 se silti ennakoi synnytyst\u00e4.<\/p>\n<p><strong><a id=\"Synnytyksen kaynnistaminen\"><\/a>Synnytyksen k\u00e4ynnist\u00e4minen<\/strong><\/p>\n<p>Miksi synnytys k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p>Synnytyksen k\u00e4ynnist\u00e4miseen on aina oltava p\u00e4tev\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellinen syy. K\u00e4ynnist\u00e4miseen johtava syy voi olla \u00e4idin voinnissa. T\u00e4llaisia syit\u00e4 ovat esimerkiksi \u00e4idin diabetes, krooninen munuaissairaus, krooninen verenpainetauti tai hoitoa vaativa vakava sairaus. Joskus synnytys k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n my\u00f6s hankalan el\u00e4m\u00e4ntilanteen, voimakkaan v\u00e4symyksen tai pitk\u00e4n sairaalamatkan vuoksi.<\/p>\n<p>Raskausaikana on voinut ilmet\u00e4 ongelmia, joita on mahdollisesti seurattu tarkemmin. Kyse voi olla esimerkiksi raskausmyrkytyksest\u00e4, hepatoosista, kohonneesta verenpaineesta, ennenaikaisesta siki\u00f6kalvojen puhkeamisesta tai siki\u00f6kalvojen tulehduksesta.<\/p>\n<p>Synnytys voidaan k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 my\u00f6s vauvan voinnin vuoksi. T\u00e4ll\u00f6in ajatellaan vauvan voivan paremmin kohdun ulkopuolella kuin kohdussa. Vauvan voinnin vuoksi k\u00e4ynnistys voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi kasvun hidastumisen, lapsiveden v\u00e4henemisen, KTG-k\u00e4yr\u00e4 muutosten, yliaikaisuuden tai ultra\u00e4\u00e4nell\u00e4 havaittujen poikkeavien l\u00f6yd\u00f6sten vuoksi.<\/p>\n<p>Miten synnytys k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p>K\u00e4ynnist\u00e4mismenetelmi\u00e4 on useita. Menetelm\u00e4 valitaan yksil\u00f6llisesti tilanteen mukaan. Menetelm\u00e4n valintaan vaikuttaa se, miten valmis \u00e4idin keho on synnytykseen. Kehon valmiutta voidaan arvioida kohdunkaulan kypsymisen perusteella ja sill\u00e4, miten hyvin vauva on asettunut synnytyskanavaan.  Muita menetelm\u00e4n valintaan vaikuttavia syit\u00e4 ovat esimerkiksi aikaisemmin tehdyt leikkaukset kohtuun tai vauvan vointi.<\/p>\n<p>K\u00e4ynnistysmenetelmi\u00e4 on olemassa l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mi\u00e4 ja l\u00e4\u00e4kkeellisi\u00e4. L\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mist\u00e4 menetelmist\u00e4 k\u00e4ytetyimm\u00e4t ovat ballonki ja siki\u00f6kalvojen puhkaisu. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri asettaa ballongin sis\u00e4tutkimuksen yhteydess\u00e4. Kohdunkaulakanavan l\u00e4pi pujotetaan ohut katetri, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oleva pieni s\u00e4ili\u00f6 t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keittosuolaliuoksella. Katetrin varsi teipataan reiteen, jolloin saadaan aikaiseksi kevyt veto. Ballonki avaa kohdunkaulakanavaa mekaanisesti. Mekaaninen \u00e4rsytys saa lis\u00e4ksi kehon tuottamaan kohdunkaulaa pehment\u00e4vi\u00e4 hormoneja.  Ballongin asetuksen j\u00e4lkeen alavatsan jomottelu on hyvin tavallista.<\/p>\n<p>Siki\u00f6kalvot voidaan puhkaista synnytyksen k\u00e4ynnist\u00e4miseksi, mik\u00e4li kohdunsuu on jonkin verran avautunut. Kalvot puhkaistaan tekem\u00e4ll\u00e4 pieni reik\u00e4 kalvoihin. Toimenpide ei satu vauvaa eik\u00e4 tunnu \u00e4idist\u00e4 normaalia sis\u00e4tutkimusta kummallisemmalta. Kalvojen puhkaisu lis\u00e4\u00e4 kohdun supistustoimintaa.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kkeellisist\u00e4 menetelmist\u00e4 yleisimmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on misoprostoli ja oksitosiini. Misoprostoli voidaan annostella tablettina (Cytotec\u00ae) tai nauhana (Misodel\u00ae). Annostuksissa ja hoidon etenemisess\u00e4 on pieni\u00e4 eroavaisuuksia sairaaloiden v\u00e4lill\u00e4. Misoprostolin avulla voidaan kypsytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4kyps\u00e4\u00e4 kohdunkaulakanavaa. Kypsytt\u00e4misen tarkoituksena on, ett\u00e4 kohdunkaulakanava pehmenee ja lyhenee. Misoprostolilla voidaan saada aikaan my\u00f6s supistuksia ja varsinainen synnytyksen k\u00e4ynnistyminen.<\/p>\n<p>Oksitosiini on hormoni, joka aikaansaa esimerkiksi kohdun supistelua ja maidon erittymist\u00e4. Synteettist\u00e4 oksitosiinia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ensisijaisesti voimistamaan jo olemassa olevia supistuksia, mutta sen avulla voidaan my\u00f6s saada aikaan supistuksia ja siten k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 synnytys.<\/p>\n<p>Aina synnytyst\u00e4 k\u00e4ynnistett\u00e4ess\u00e4 \u00e4idin ja vauvan vointia seurataan jatkuvasti. Synnytyst\u00e4 k\u00e4ynnistett\u00e4ess\u00e4 vaaditaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, sill\u00e4 varsinaiseen k\u00e4ynnistymiseen voi kulua useita p\u00e4ivi\u00e4. Joissakin tapauksissa taas synnytys voi k\u00e4ynnisty\u00e4 hyvinkin nopeasti.<\/p>\n<p><strong><a id=\"supistus\"><\/a>Supistus<\/strong><\/p>\n<p>Loppuraskaudessa kohtulihas alkaa harjoitella synnytyst\u00e4 varten supistelua. Supistukset tuntuvat kohdun kiristyksen\u00e4 tai kovettumisina. Voi olla, ett\u00e4 ainoa tunne mik\u00e4 supistuksesta tulee, on kiristys tai kohtulihaksen kovuus. Mutta voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 tuntee pient\u00e4 ep\u00e4mukavaa jomotusta, hieman kuukautiskipua muistuttavaa kipua.<\/p>\n<p>Kun synnytys alkaa k\u00e4ynnisty\u00e4, supistukset muuttuvat. V\u00e4lill\u00e4 supistus voi olla pieni kiristys ja seuraava supistus onkin jo melkein kipe\u00e4. Synnytyksen alkuvaiheessa supistukset tuntuvat yleens\u00e4 sel\u00e4ss\u00e4 tai alavatsalla. Supistus voi olla my\u00f6s painavan renkaan oloinen tunne vatsalta selk\u00e4puolelle. Synnytyksen aikana supistukset k\u00e4yv\u00e4t voimakkaammiksi ja kipeimmiksi. Kun synnytys edistyy, supistuskivun paikka muuttuu. Supistuskipu saattaa vaihtaa paikkaa niin, ett\u00e4 se alkaakin tuntua reisiss\u00e4, pakaroissa ja vatsalla. Supistuskipu voi olla polttavaa, painavaa, puristavaa ja se voi tuntua niskasta varpaisiin asti. Harvoin kukaan kuitenkaan kuvailee supistuskipua ter\u00e4v\u00e4ksi tai repiv\u00e4ksi. Normaali supistuskipu on aina aaltomaista, se tuntuu aluksi vaimeampana, voimistuen ja sitten pikkuhiljaa laueten. Supistusten v\u00e4lill\u00e4 on tauko. Normaalisti supistus kest\u00e4\u00e4 noin 30 \u2013 60 sekuntia.  Jatkuva kova kipu ei ole normaalia.<\/p>\n<p>Kohdun supistusten tarkoitus on pehment\u00e4\u00e4 ja avata kohdunsuuta sek\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 vauvaa kohti synnytyskanavaa. Synnytyksen aikana vauva laskeutuu ja vaihtaa asentoa kohdussa lantion ja kohdun supistusten ohjaamana. Kohdun supistukset ja luisen lantion malli ohjaavat vauvaa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n oikeisiin ja syntym\u00e4n kannalta optimaalisiin asentoihin. Synnytyksen j\u00e4lkeen kohtu supistelee, jotta istukka syntyisi, verenvuoto kohdusta olisi maltillista ja ett\u00e4 kohtu palautuisi raskauden aiheuttaman venytyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><strong><a id=\"kohdunsuunavautuminen\"><\/a>Kohdunsuun avautuminen<\/strong><\/p>\n<p>Synnytyksen aikana kohdunsuu avautuu, jotta vauva pystyy syntym\u00e4\u00e4n alateitse.<\/p>\n<p>Vauva kehittyy ja kasvaa raskauden aikana \u00e4idin kohdussa. Kohtu on lihaskudoksesta muodostunut joustava pussi, joka venyy, kun vauva kasvaa. Pussin suu, eli kohdunsuu, pysyy suljettuna aivan raskauden loppuun asti. Loppuraskaudessa kohdun harjoitussupistukset saavat kohdunsuun pehmenem\u00e4\u00e4n, jotta se sitten synnytyksen alettua helpommin avautuisi.<\/p>\n<p>Kohdunsuun avautumista arvioidaan sis\u00e4tutkimuksen avulla ja avautumisen mittayksikk\u00f6 on senttimetri. Sis\u00e4tutkimuksen tekee joko k\u00e4til\u00f6 tai l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Synnytyksen alkuvaiheessa kohdunsuu on auki esimerkiksi kaksi &#8211; kolme sentti\u00e4. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle synnytys edistyy, sit\u00e4 enemm\u00e4n kohdunsuu on auki. Kohdun supistukset painavat vauvaa alasp\u00e4in synnytyskanavassa. Mik\u00e4li vauva on syntym\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4 edell\u00e4, vauvan p\u00e4\u00e4 painuu kohdunsuuta vasten ja jokaisen supistuksen avulla auttaa kohdunsuuta avautumaan enemm\u00e4n. Mik\u00e4li vauva taas on syntym\u00e4ss\u00e4 pylly edell\u00e4, pylly painaa kohdunsuuta.<\/p>\n<p>Useimmiten avautuminen on hidasta yhdest\u00e4 viiteen senttiin. Sen j\u00e4lkeen avautuminen nopeutuu. Kun kohdunsuu on 10 sentti\u00e4 auki, sanotaan ett\u00e4 kohdunsuu on t\u00e4ysin auki. Se tarkoittaa siis sit\u00e4, ett\u00e4 sis\u00e4tutkimusta teht\u00e4ess\u00e4 kohdunsuun reunoja, pussin suuta, ei ole en\u00e4\u00e4 tunnettavissa. Kun kohdunsuu on t\u00e4ysin auki ja vauva on hyvin laskeutunut, on aika aloittaa ponnistaminen.<\/p>\n<p>Synnytyksen j\u00e4lkeen kohtu palautuu ja kohdunsuu sulkeutuu pikkuhiljaa j\u00e4lkisupistusten avulla.<\/p>\n<p><strong><a id=\"matalanriskinsynnytys\"><\/a>Matalan riskin synnytys<\/strong><\/p>\n<p>WHO on m\u00e4\u00e4ritellyt matalan riskin synnytyksen ja matalan riskin synnytt\u00e4j\u00e4n ominaispiireet. WHO pyrkii suojelemaan synnytt\u00e4ji\u00e4 ja fysiologista syntym\u00e4\u00e4, sek\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarpeettomia toimenpiteit\u00e4 synnytyksen aikana.<\/p>\n<p>Matalan riskin synnytys tapahtuu raskausviikoilla 37\u201342 alateitse. Vauvoja on syntym\u00e4ss\u00e4 vain yksi ja h\u00e4n on kohdussa p\u00e4\u00e4 alasp\u00e4in asettuneena. Synnytyksen k\u00e4ynnistyess\u00e4, avautumisvaiheen tai ponnistusvaiheen aikana ei havaita mit\u00e4\u00e4n poikkeavaa joka muuttaisi riskiarvioinnin matalasta korkeaksi. Matalan riskin synnytyksess\u00e4 vauva syntyy \u00e4idin ponnistamana, eik\u00e4 apuna k\u00e4ytet\u00e4 esimerkiksi imukuppia. Mik\u00e4li \u00e4idill\u00e4 on ollut aiemmissa synnytyksiss\u00e4 komplikaatioita, tai h\u00e4n sairastaa sellaista perussairautta, jolla on synnytyksen hoidon kannalta merkityst\u00e4, h\u00e4n on ns. korkean riskin synnytt\u00e4j\u00e4. Synnytyksen aikana k\u00e4ytetyt kivunlievitysmenetelm\u00e4t eiv\u00e4t vaikuta siihen, onko synnytys matalan riskin synnytys vai ei.<\/p>\n<p>Kansallisia matalan riskin synnytyksen kriteereit\u00e4 ole m\u00e4\u00e4ritelty, mutta monissa sairaaloissa on jo omia ohjeistuksia. Taysin ohjeet l\u00f6ytyv\u00e4t <a href=\"http:\/\/www.pshp.fi\/fi-FI\/Raskaus_ja_synnytys\/Synnytys\/Matalan_riskin_synnytys(50158)\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4!<\/a><\/p>\n<p>Kun tulovaiheessa on todettu, ett\u00e4 synnytyksen riski on matala, voidaan \u00e4idin hoidossa noudattaa matalan riskin synnytt\u00e4j\u00e4n hoito-ohjeita. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4til\u00f6 tukee ja kannustaa \u00e4iti\u00e4 sek\u00e4 kunnioittaa synnytyksen normaalia etenemist\u00e4. \u00c4idin toiveita ja tarpeita kuunnellaan ja niit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Synnytyksen aikana \u00e4iti\u00e4 kannustetaan nousemaan pystyasentoon ja liikkumaan. Vauvan syd\u00e4n\u00e4\u00e4nien kuuntelu voi olla jaksottaista ja siten vapauttaa \u00e4idin liikkumaan synnytyksen aikana paremmin.<\/p>\n<p>Olennaisena osana matalan riskin synnytt\u00e4j\u00e4n hoidossa on se, ett\u00e4 kaikki teht\u00e4v\u00e4t toimenpiteet perustellaan \u00e4idille ja tukihenkil\u00f6lle. Synnytt\u00e4j\u00e4n kivunlievityksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tai laatuun riskiarviolla ei ole merkityst\u00e4. Vaikka synnytt\u00e4j\u00e4n riskiarvio on tehty tulovaiheessa, arvio jatkuu koko synnytyksen ajan, koska tilanteet voivat muuttua.<\/p>\n<p>Matalan riskin synnytyksen tavoitteena on hyv\u00e4 yksil\u00f6llinen hoito, jolla pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan synnytt\u00e4j\u00e4n ja h\u00e4nen tukihenkil\u00f6ns\u00e4 hyv\u00e4 ja turvallinen synnytyskokemus. Lis\u00e4ksi tavoitellaan sit\u00e4, ett\u00e4 perheell\u00e4 olisi mahdollisuus osallistua synnytyksenhoitoa koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja siten yhteisty\u00f6 perheen ja k\u00e4til\u00f6n kesken johtaisi fysiologisen synnytyksen tukemiseen.<\/p>\n<p><strong><a id=\"latenssivaihe\"><\/a>Latenssivaihe<\/strong><\/p>\n<p>Latenssivaihe on ajanjakso ennen synnytyksen aktiivista avautumisvaihetta. Kohtu supistelee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tai ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, kohdunsuu pehmenee ja alkaa hiljalleen avautumaan. Latenssivaiheessa supistukset voivat olla jo kipeit\u00e4 tai tuntua vain kohdun kovettumina. Supistukset saattavat haitata normaalia arkista olemista. Ruoka ei maistu ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen unirytmi h\u00e4iriintyy. Supistuksissa voi olla taukoja, jonka aikana pystyy sy\u00f6m\u00e4\u00e4n tai lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kunnolla ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n voimia tulevaa varten.<\/p>\n<p>Moni miettii latenssivaiheessa, ett\u00e4 milloin on oikea aika l\u00e4hte\u00e4 sairaalaan? Milloin synnytys on jo niin edistynyt, ett\u00e4 on sallittua olla niin kipe\u00e4, ett\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 sairaalaan ja voi haluta lievityst\u00e4 kipuihinsa? Ep\u00e4varmuutta koetaan siit\u00e4, ett\u00e4 eteneek\u00f6 synnytys normaalisti ja ovatko kokemukset ja tuntemukset normaaleja. Vaikka synnytt\u00e4j\u00e4 ajattelee viel\u00e4 sairaalaan tulohetkell\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kivun kanssa, h\u00e4n haluaa l\u00e4hemm\u00e4ksi apua, jotta sitten kun ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 synnytyskipujensa kanssa, h\u00e4n saisi avun nopeasti.  My\u00f6s vauvan vointi voi mietitytt\u00e4\u00e4. Halutaan varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 vauva voi hyvin, ja ett\u00e4 synnytyksen k\u00e4ynnistyminen ei ole vaikuttanut vauvan terveyteen tai turvalliseen syntym\u00e4\u00e4n. Puolisokin saattaa toivoa, ett\u00e4 siirryt\u00e4\u00e4n sairaalaan. Vaikka synnytt\u00e4j\u00e4 itse kokisi p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kipujen kanssa, puoliso ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n kipujen kanssa. H\u00e4n ei ole valmistautunut tai varautunut siihen, ett\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n kokema kipu olisi niin voimakasta.<\/p>\n<p>Varhaisessa latenssivaiheessa sairaalahoitoon otetun synnytt\u00e4j\u00e4n synnytykseen puututaan herk\u00e4sti ja useasti turhaan. Synnytyksen ei malteta antaa edisty\u00e4 omaa luonnollista tahtia; pit\u00e4\u00e4 taukoja ja taas jatkaa edistymist\u00e4. Synnytt\u00e4j\u00e4n oma luottamus siihen, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy ja osaa synnytt\u00e4\u00e4, rakentuu neuvolan ja synnytyssairaalan k\u00e4til\u00f6n antamaan luotettavaan informaatioon. Hyv\u00e4 ja etuk\u00e4teen annettu tieto latenssivaiheen kulusta, kestosta ja normaaliudesta tukevat synnytt\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ja halua olla kotona mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n latenssivaiheessa.<\/p>\n<p><strong><a id=\"avautumisvaihe\"><\/a>Avautumisvaihe<\/strong><\/p>\n<p>Latenssivaiheen j\u00e4lkeen alkaa aktiivinen avautumisvaihe. Synnytyksen avautumisvaihe kest\u00e4\u00e4 kohdun s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten supistusten alkamisesta siihen asti, kunnes kohdunsuu on t\u00e4ysin auennut, eli kohdunsuu on 10 cm auki. Supistusten sanotaan olevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 silloin kun niiss\u00e4 ei ole yht\u00e4\u00e4n yli 10 minuutin taukoa. Avautumisvaiheen aikana supistuksia tulee n. 3 \u2013 4 kertaa 10 minuutissa ja synnytyksen edistyess\u00e4 ne muuttuvat voimakkaammiksi. Avautumisvaiheessa supistukset ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t vauvaa alasp\u00e4in ja ohjaavat vauvaa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n \u00e4idin lantion avulla oikeaan asentoon syntym\u00e4n kannalta.  Avautumisvaihe on synnytyksen pisin vaihe. Ensisynnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 se yleens\u00e4 kest\u00e4\u00e4 noin 12 \u2013 18 tuntia ja uudelleen synnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 6 \u2013 12 tuntia.<\/p>\n<p><strong><a id=\"ulkotutkimus\"><\/a>Ulkotutkimus<\/strong><\/p>\n<p>Ulkotutkimus synnytyksen aikana tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4til\u00f6 tai l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tunnustelee synnytt\u00e4j\u00e4n kohtua ja siki\u00f6t\u00e4 vatsanpeitteiden p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Ulkotutkimus tehd\u00e4\u00e4n molemmilla k\u00e4sill\u00e4, leveill\u00e4, ei nipist\u00e4vill\u00e4 otteilla. Synnytt\u00e4j\u00e4 makaa sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n polvet koukistettuina. S\u00e4ngyn p\u00e4\u00e4ty on hieman kohotettuna.<\/p>\n<p>Ulkotutkimuksella voidaan seurata synnytyksen edistymist\u00e4. Ulkotutkimuksen avulla saadaan tietoa vauvan asennosta ja laskeutumisesta alasp\u00e4in synnytyskanavassa. Synnytyksen aikana vauva laskeutuu ja vaihtaa asentoa kohdussa lantion ja kohdun supistusten ohjaamana. Kohdun supistukset ja luisen lantion malli ohjaavat vauvaa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n oikeisiin, syntym\u00e4n kannalta optimaalisiin asentoihin. Ulkotutkimuksen avulla arvioidaan my\u00f6s vauvan kokoa ja tehd\u00e4\u00e4n painoarvio. Kokenut k\u00e4til\u00f6 pystyy usein arvioimaan vauvan painon melko tarkasti.<\/p>\n<p>Ulkotutkimuksessa saadaan tietoa kohdun koosta ja muodosta, vatsanpeitteiden paksuudesta ja lis\u00e4ksi samalla voidaan arvioida lapsiveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kohtua tunnustelemalla voidaan seurata supistusherkkyytt\u00e4, sek\u00e4 supistusten tiheytt\u00e4 ja voimakkuutta.<\/p>\n<p>Ulkotutkimuksen ei tulisi sattua ja se tehd\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n kanssa ja synnytt\u00e4j\u00e4n yksityisyytt\u00e4 kunnioittaen.<\/p>\n<p><strong><a id=\"sisatutkimus\"><\/a>Sis\u00e4tutkimus<\/strong><\/p>\n<p>Sis\u00e4tutkimus synnytyksen aikana tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4til\u00f6 tai l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tutkii synnytt\u00e4j\u00e4n em\u00e4ttimen kautta synnytyksen edistymist\u00e4. Tutkittaessa synnytt\u00e4j\u00e4 makaa sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja s\u00e4ngyn p\u00e4\u00e4ty on hieman kohotettuna, synnytt\u00e4j\u00e4n polvet ovat erill\u00e4\u00e4n ja koukistettuina.<\/p>\n<p>K\u00e4til\u00f6 tai l\u00e4\u00e4k\u00e4ri desinfioi k\u00e4tens\u00e4 ennen suojak\u00e4sineen pukemista. Sen j\u00e4lkeen suojak\u00e4sineeseen voidaan tarvittaessa laittaa liukastetta. Tutkimus tehd\u00e4\u00e4n viem\u00e4ll\u00e4 em\u00e4ttimeen etu- ja keskisormi, joilla tunnustellaan synnytt\u00e4j\u00e4n luisen lantion rakennetta ja tilavuutta, sek\u00e4 pehmytosan vastusta. Lis\u00e4ksi sis\u00e4tutkimuksessa tunnustellaan kohdunkaulakanavan pituutta ja kohdunsuun avautumista. Synnytyksen aikana kohdunkaulakanava lyhenee ja kohdunsuu avautuu. Kun kohdunkaulakanava ei ole en\u00e4\u00e4 tunnusteltavissa, sanotaan, ett\u00e4 kohdunsuu on t\u00e4ysin auki, eli 10 cm.<\/p>\n<p>Sis\u00e4tutkimuksen avulla saadaan tietoa my\u00f6s vauvan asennosta ja laskeutumisesta alasp\u00e4in synnytyskanavassa. Synnytyksen aikana vauva laskeutuu ja vaihtaa asentoa kohdussa lantion ja kohdun supistusten ohjaamana. Kohdun supistukset ja luisen lantion malli ohjaavat vauvaa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n oikeisiin ja syntym\u00e4n kannalta optimaalisiin asentoihin.<\/p>\n<p>Sis\u00e4tutkimus voidaan tehd\u00e4 synnytyksen aikana useampaankin kertaan. Syit\u00e4 sis\u00e4tutkimuksen tekemiselle on useita. Sis\u00e4tutkimus tehd\u00e4\u00e4n, mik\u00e4li on tarvetta selvitt\u00e4\u00e4 synnytyksen edistymist\u00e4 esimerkiksi sopivan kivunlievityksen ajankohdan varmistamiseksi.<\/p>\n<p>Sis\u00e4tutkimuksen ei tulisi sattua ja tehd\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n kanssa ja synnytt\u00e4j\u00e4n yksityisyytt\u00e4 kunnioittaen.<\/p>\n<p><strong><a id=\"vauvansykeseuranta\"><\/a>Vauvan sykeseuranta<\/strong><\/p>\n<p>Vauvan syd\u00e4n\u00e4\u00e4nik\u00e4yr\u00e4n eli ktg:n kertomaa (klikkaa kuva suuremmaksi)<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/viva.tamk.fi\/files\/2016\/12\/ktgseli2.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1672\" src=\"http:\/\/viva.tamk.fi\/files\/2016\/12\/ktgseli2-300x148.png\" alt=\"ktgseli2\" width=\"300\" height=\"148\" srcset=\"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-content\/blogs.dir\/271\/files\/2016\/12\/ktgseli2-300x148.png 300w, https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-content\/blogs.dir\/271\/files\/2016\/12\/ktgseli2-1024x504.png 1024w, https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-content\/blogs.dir\/271\/files\/2016\/12\/ktgseli2.png 1351w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Synntyksen aikana vauvan syd\u00e4men sykett\u00e4 seurataan, jotta voidaan varmistaa vauvan hyvinvointi. Vauvan syd\u00e4n\u00e4\u00e4nik\u00e4yr\u00e4n laatua tulkitsevat k\u00e4til\u00f6 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Synnytt\u00e4j\u00e4n ei tarvitse osata tulkita piirtyneest\u00e4 k\u00e4yr\u00e4st\u00e4 vauvansa hyvinvointia. On kuitenkin kiva tiet\u00e4\u00e4 muutama asia n\u00e4yt\u00f6lle piirtyv\u00e4st\u00e4 tiedosta. Pystysuunnassa olevien viivojen v\u00e4li on 1 minuutti.<\/p>\n<p>Ylimp\u00e4n\u00e4 on vauvan syke. Tavallisimmin vauvan syke vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 120 \u2013 160 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa, mutta vaihtelua voi olla runsaasti. Mik\u00e4li vauvalla on unijakso, k\u00e4yr\u00e4 voi olla tasaisempaa kuin kuvassa oleva vaihteleva k\u00e4yr\u00e4. Raskauden aikainen tai synnytyksen avautumisvaiheen aikainen sykek\u00e4yr\u00e4 saattaa erota ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n ponnistusvaiheen sykek\u00e4yr\u00e4st\u00e4 paljonkin ilman ett\u00e4 olisi syyt\u00e4 huolestua. K\u00e4til\u00f6 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tarkkailevat k\u00e4yr\u00e4\u00e4 ja arvioivat siit\u00e4 vauvan hyvinvointia ja resursseja.<\/p>\n<p>Lis\u00e4toiminnolla saadaan piirtym\u00e4\u00e4n my\u00f6s \u00e4idin pulssi, jolloin voidaan varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 kone rekister\u00f6i vauvan sykett\u00e4, eik\u00e4 \u00e4idin pulssia vauvan sykkeen\u00e4. Kuvassa \u00e4idin pulssi on toiseksi ylimp\u00e4n\u00e4 vihre\u00e4ll\u00e4 piirtyneen\u00e4.<\/p>\n<p>Supistusanturissa saattaa olla lis\u00e4toiminto, joka rekister\u00f6i vauvan liikkeet. T\u00e4m\u00e4 helpottaa esimerkiksi silloin, jos \u00e4iti ei tunnista vauvansa liikkeit\u00e4 ja halutaan varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 vauva liikkuu kohdussa. Kone piirt\u00e4\u00e4 sinisen pystypalkin jokaisesta havaitsemastaan liikkeest\u00e4.<\/p>\n<p>Alimmainen k\u00e4yr\u00e4 on supistusk\u00e4yr\u00e4. Kun supistaa k\u00e4yr\u00e4 l\u00e4htee nousemaan ja kun supistus menee ohi, k\u00e4yr\u00e4 laskee taas alas. Supistukset ovat k\u00e4yr\u00e4lle piirtyess\u00e4\u00e4n kuin vuoria tai kumpuja.<\/p>\n<p>Yll\u00e4olevasta k\u00e4yr\u00e4st\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vauvan syke on hyv\u00e4, se muuttuu sopivasti ja sopivassa rytmiss\u00e4. \u00c4idin pulssi on selke\u00e4sti eri kuin vauvan, joten voidaan olla varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 seurataan vauvan sykett\u00e4. Vauva my\u00f6s liikkuu paljon, eli h\u00e4nell\u00e4 on hyv\u00e4t voimavarat ja valmiudet yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hyvinvointiaan. T\u00e4ss\u00e4 esimerkiss\u00e4 supistuksia ei piirry supistusk\u00e4yr\u00e4lle lainkaan. Pienet muutokset supistusk\u00e4yr\u00e4ss\u00e4 voivat johtua \u00e4idin liikkumisesta.<\/p>\n<p><strong><a id=\"synnytyskipu\"><\/a>Synnytyskipu<\/strong><\/p>\n<p>Synnytyskipu on jokaisen synnytt\u00e4j\u00e4n omakohtainen kokemus niist\u00e4 fyysist\u00e4, psyykkisist\u00e4 ja emotionaalisista muutoksista, joita synnytyksen aikana h\u00e4nen kehossaan tapahtuu. Synnytys on naisen el\u00e4m\u00e4n suurimpia ja vaikuttavimpia kokemuksia. Synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 tulee hoitaa yksil\u00f6llisesti, h\u00e4nen voimavarojaan kuunnellen ja arvostaen, kuitenkaan syntyv\u00e4n vauvan hyvinvointia ja turvallista syntymist\u00e4 ei saa sivuuttaa tai unohtaa.<\/p>\n<p>Synnytyskipuja voidaan lievitt\u00e4\u00e4 hoitoty\u00f6n menetelmin, luomalla synnytt\u00e4j\u00e4lle turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, antamalla ohjausta, tietoa ja neuvontaa. K\u00e4til\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on huolehtia synnytt\u00e4j\u00e4n ja vauvan hyvinvoinnista, keskustella yhdess\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n ja h\u00e4nen tukihenkil\u00f6ns\u00e4 kanssa synnytyksen kulusta, pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t ajan tasalla tapahtumista ja yhdess\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n kanssa sopia kivunlievityksest\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en apuna omaa asiantuntijuuttaan. Synnytyskipua voidaan lievitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteen keinoin, erilaisina l\u00e4\u00e4kityksin\u00e4 tai puudutuksina.<\/p>\n<p>Synnytyskipu kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 synnytys on k\u00e4ynnistynyt ja ett\u00e4 se edistyy. Synnytyksen edistyess\u00e4 kivun voimakkuus vaihtelee ja sijainti muuttuvat. Synnytyskipuun vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat supistusten voimakkuus ja kesto sek\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n fyysiset, psyykkiset ja emotionaaliset tekij\u00e4t sek\u00e4 motivaatio. Lis\u00e4ksi synnytyskipuun vaikuttavat syntyv\u00e4n vauvan koko ja asento.<\/p>\n<p><strong><a id=\"aqua-rakkulatelivesipapulat\"><\/a>Aqua-rakkulat eli vesipapulat<\/strong><\/p>\n<p>Aqua-rakkulat laitetaan kipupisteisiin sel\u00e4n tai vatsan puolelle. Ihon sis\u00e4\u00e4n tai ihon alle injisoidaan 0,1-0,2ml steriili\u00e4 vett\u00e4 kahteen &#8211; kuuteen paikkaan. Iholle muodostuu hy\u00f6nteisen pistoa muistuttava vaalea rakkula. Aqua-rakkuloiden laitto koetaan kivuliaana ja polttavana, mutta kipu kest\u00e4\u00e4 vain 20-30 sekuntia. Laiton j\u00e4lkeen rakkuloiden alueelle tulee l\u00e4mm\u00f6n tunne, joka auttaa rentoutumaan. Useimmiten rakkuloita laitetaan muutaman senttimetrin v\u00e4lein esimerkiksi nelj\u00e4 l\u00e4hekk\u00e4in.<\/p>\n<p>Aqua-rakkuloiden kipua lievitt\u00e4v\u00e4 vaikutus kest\u00e4\u00e4 noin tunnista puoleentoista tai jopa pidemp\u00e4\u00e4n. Etuna on, ett\u00e4 niit\u00e4 voidaan laittaa miss\u00e4 synnytyksen vaiheessa tahansa ja useaan kertaan. Haitallisia vaikutuksia siki\u00f6n hyvinvointiin ei ole todettu, ne eiv\u00e4t hidasta synnytyst\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n heikenn\u00e4 supistuksia. Aqua-rakkulat eiv\u00e4t est\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n liikkeell\u00e4 oloa eik\u00e4 se aiheuta synnytt\u00e4j\u00e4lle sivuvaikutuksia. T\u00e4m\u00e4 on halpa ja nopea menetelm\u00e4 synnytyskipujen lievitt\u00e4miseen, vaikka sen tehosta ei ole laajamittaisia tutkimuksia. My\u00f6s luonnonmukaista synnytyst\u00e4 haluavilla aqua-rakkulat ovat loistava vaihtoehto rentoutumisen tukemiseen ja l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6m\u00e4\u00e4n kivunlievitykseen. Sek\u00e4 ensi- ett\u00e4 uudelleen synnytt\u00e4j\u00e4n kannattaa kokeilla aqua-rakkuloita.<\/p>\n<p>Todenn\u00e4k\u00f6isesti aqua-rakkuloiden vaikutus perustuu siihen, ett\u00e4 veden injisointi ihon sis\u00e4\u00e4n \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 paikallisesti, mik\u00e4 vaikuttaa kivun johtumiseen ja aktivoi kehon omia puolustusmekanismeja kipua kohtaan. T\u00e4m\u00e4n kivunlievityksen taustalla on porttiteoria, jonka mukaan aivokuori kykenee vastaanottamaan vain rajallisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n impulsseja, t\u00e4ll\u00f6in nopeat impulssit syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hitaammat.<\/p>\n<p><strong><a id=\"tens\"><\/a>Tens<\/strong><\/p>\n<p>TENS on l\u00e4\u00e4kkeet\u00f6n synnytyksen alkuvaiheen kivunlievityskeino. Supistuskipua voidaan lievitt\u00e4\u00e4 TENS-laitteen avulla, jonka l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t s\u00e4hk\u00f6impulssit est\u00e4v\u00e4t kipu-viestien etenemisen aivoihin. TENS-laite auttaa my\u00f6s lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kehon oman kipul\u00e4\u00e4kkeen, endorfiinien, tuotantoa. TENS-laite koostuu patteri-k\u00e4ytt\u00f6isest\u00e4 k\u00e4sin ohjattavasta ohjaimesta, josta l\u00e4htee johdot kahteen tai nelj\u00e4\u00e4n elektrodiin. Laite l\u00e4hett\u00e4\u00e4 pieni\u00e4, turvallisia s\u00e4hk\u00f6impulsseja ihon kautta lihaksiin ja kudoksiin. Laitteen ohjaimella saa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 s\u00e4hk\u00f6impulssien taajuutta ja voimakkuutta ja sen k\u00e4ytt\u00f6 on synnytt\u00e4j\u00e4n itsens\u00e4 s\u00e4dett\u00e4viss\u00e4 ja hallittavissa.<\/p>\n<p>TENS on hyv\u00e4 vaihtoehto synnytt\u00e4j\u00e4lle, joka ei halua tai ei viel\u00e4 tarvitse l\u00e4\u00e4kkeellist\u00e4 kivunlievityst\u00e4 tai haluaa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n lyk\u00e4t\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. TENS- laitteen s\u00e4hk\u00f6impulssit auttavat keskittym\u00e4\u00e4n muuhun kuin supistuskipuun ja auttavat synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallinnan tunnetta omaan kehoonsa. TENSin k\u00e4ytt\u00f6 kotona synnytyksen alkuvaiheessa saattaa viivytt\u00e4\u00e4 sairaalaan l\u00e4ht\u00f6\u00e4 ja pident\u00e4\u00e4 kotona olo aikaa. TENS-laitetta on turvallista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kotona ja monet tahot vuokraavat ja myyv\u00e4t TENS- laitteita synnytt\u00e4jien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sairaaloissa on yleens\u00e4 mahdollisuus saada TENS-laite k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n<p>TENSin k\u00e4ytt\u00f6 on turvallista koko synnytyksen ajan ja sill\u00e4 ei ole haitallisia vaikutuksia synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4n tai vauvaan. TENS-laitteen voi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n synnytyksen alkuvaiheessa eli latenssivaiheessa ja avautumisvaiheen alussa, kun supistukset ovat alkaneet. TENS auttaa parhaiten sel\u00e4ss\u00e4 tuntuviin, synnytyksen alkuvaiheen supistuksiin, koska elektrodit sijoitetaan sel\u00e4n alueelle pystysuuntaisesti selk\u00e4rangan molemmin puolin.<\/p>\n<p>TENSin k\u00e4yt\u00f6n vasta-aiheita ovat synnytt\u00e4j\u00e4n syd\u00e4nvika, syd\u00e4mentahdistin, epilepsia sek\u00e4 ihorikko tai parantumaton arpi elektrodien kiinnityskohdassa. TENSsi\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vedess\u00e4 ja joskus se saattaa aiheuttaa h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 valvontalaitteisiin, jolloin sen k\u00e4ytt\u00f6 tulee lopettaa. Vatsan ja kohdun alueelle elektrodeja ei tule sijoittaa lainkaan. TENS-laitetta ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raskauden aikana ennen synnytyksen k\u00e4ynnistymist\u00e4.<\/p>\n<p><strong><a id=\"synnytyslaulu\"><\/a>Synnytyslaulu<\/strong><\/p>\n<p>Synnytyslaulu ei nimest\u00e4\u00e4n huolimatta ole varsinaisesti laulua, vaan rentouttavaa \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Synnytyslaulussa toistetaan yht\u00e4 tai useampaa vokaalia hengitykseen keskittyen. Synnytyslaulua voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina raskausajasta synnytykseen saakka. Tarkoituksena on saada \u00e4\u00e4ni resonoimaan kehossa, jolloin \u00e4\u00e4nell\u00e4 on rentouttava vaikutus.<\/p>\n<p>Raskausaikana synnytyslaulua voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4n lapseen tutustuessa ja synnytykseen valmistautuessa. Lapselle laulaessa tunneside \u00e4idin ja vauvan v\u00e4lill\u00e4 voimistuu. Jo raskausaikana tutuiksi tulleet \u00e4\u00e4nteet rauhoittavat my\u00f6s vastasyntynytt\u00e4 lasta. Synnytyksess\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n teho perustuu siihen, ett\u00e4 leuan alueelta on hermoyhteys lantion alueelle ja kohdunsuulle. Synnytyslaulu rentouttaa ja mahdollistaa kohdunsuun nopeamman avautumisen ja synnytyksen jouhevamman etenemisen. Tietoinen \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 synnytyksess\u00e4 toimii lis\u00e4ksi kipua lievitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 elementtin\u00e4 ja ohjaa hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n syv\u00e4\u00e4n ja rauhallisesti. My\u00f6s tukihenkil\u00f6 voi omalla \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4\u00e4n olla osallisena synnytyksess\u00e4 ja n\u00e4in tukea synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 sek\u00e4 auttaa h\u00e4nt\u00e4 rentoutumaan.<\/p>\n<p>Synnytyslaulun kehitt\u00e4j\u00e4 on musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuori, h\u00e4n toimii nyky\u00e4\u00e4n synnytyslauluopettajana.<\/p>\n<p><strong><a id=\"hypnoosi\"><\/a>Hypnoosi<\/strong><\/p>\n<p>Hypnoosi on turvallinen kivunlievitysmeneetelm\u00e4 sek\u00e4 \u00e4idille ett\u00e4 syntyv\u00e4lle lapselle, eik\u00e4 sill\u00e4 ole merkitt\u00e4vi\u00e4 haitallisia sivuvaikutuksia tai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 riskej\u00e4. Hypnoosi on l\u00e4\u00e4kkeet\u00f6n kivunlievityskeino, jonka avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai poistaa kipua ja vaikuttaa synnytt\u00e4j\u00e4n kokemukseen kivusta. Hypnoosia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synnytyskivun lievitt\u00e4miseen yksin tai yhdess\u00e4 muiden kivunlievitysmenetelmien kanssa. Hypnoosiin reagoiminen on yksil\u00f6llist\u00e4 ja esimerkiksi asenteet ja yksil\u00f6lliset ominaisuudet vaikuttavat kykyyn kokea asioita hypnoosin aikana. Hypnoosi ei johda oman k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kontrollin menett\u00e4miseen tai muistamattomuuteen hypnoosi-istunnon tapahtumista.<\/p>\n<p>Hypnoositilanne luodaan rentouteen, tyyneyteen ja hyv\u00e4nolon tunteeseen perustuvien tekniikoiden sek\u00e4 rauhallisen ja mukavan tilan avulla. Hypnoterapeutin kanssa on yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty tavoite, johon harjoitusten avulla pyrit\u00e4\u00e4n. Hypnoosin aikana hypnotisoitava kokee olonsa raukeaksi ja keskittyneeksi hypnoterapeutin rauhalliseen puheeseen ja sanoihin. Hypnoosin aikana hypnoosin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattilainen ohjaa hypnotisoitavan ajatuksia, tuntemuksia, havaintoja ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyn tavoitteen saavuttamiseksi. Usein n\u00e4iden ohjattujen asioiden on tarkoitus toteutua vasta hypnoosi-istunnon j\u00e4lkeen, esimerkiksi synnytyksen k\u00e4ynnistytty\u00e4. Hypnoterapeutti voi my\u00f6s opastaa odottajaa antamaan itselleen rentoutumiseen ja erilaisiin mielikuviin keskittymiseen liittyvi\u00e4 ohjeita tulevassa synnytyksess\u00e4 omatoimisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. N\u00e4it\u00e4 taitoja odottaja voi harjoitella kotona ja apuna voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi harjoituksia varten laadittuja \u00e4\u00e4nitteit\u00e4. Hypnoosin ja itsehypnoosin harjoittelu olisi hyv\u00e4 aloittaa mahdollisimman varhain, jo ensimm\u00e4isen raskauskolmanneksen lopulla, sill\u00e4 hypnoosin syvyys ja teho kipuun paranevat harjoitusten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Hypnoosilla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja poistaa pelkoa, j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4 ja kipua sek\u00e4 ennen synnytyst\u00e4 ett\u00e4 sen aikana ja sen avulla on mahdollista my\u00f6s korottaa merkitt\u00e4v\u00e4sti yksil\u00f6n kipukynnyst\u00e4. Hypnoosin avulla voidaan siis v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kipul\u00e4\u00e4kityksen tarvetta. Hypnoosi voi nopeuttaa synnytyksest\u00e4 toipumista, johon vaikuttaa osaltaan my\u00f6s komplikaatioiden ja toimenpidesynnytysten todenn\u00e4k\u00f6isyyden pieneneminen sek\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n yhteisty\u00f6kyvyn paraneminen. Rentoutumisen my\u00f6t\u00e4 avautumisvaiheen kesto voi lyhenty\u00e4 ja my\u00f6s siten my\u00f6t\u00e4vaikuttaa synnytt\u00e4j\u00e4n jaksamiseen ja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n uupumista synnytyksen aikana. Hypnoosilla voidaan my\u00f6s vahvistaa odotuksia normaalista raskaudesta ja synnytyksest\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 itseluottamusta, hallinnantunnetta ja tietoisuutta omasta kehosta.<\/p>\n<p>Hypnoosin k\u00e4yt\u00f6n vasta-aiheita ovat vaikeat psykiatriset sairaudet, kuten skitsofrenia tai persoonallisuush\u00e4iri\u00f6t, ja niihin liittyv\u00e4 raskas l\u00e4\u00e4kitys. <strong><a href=\"http:\/\/viva.tamk.fi\/files\/2016\/12\/Hypnoosi-002.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Lue lis\u00e4\u00e4!<\/a><\/strong><\/p>\n<p><strong>Ilokaasu<\/strong><\/p>\n<p>Kun synnytys on k\u00e4ynniss\u00e4 ja synnytt\u00e4j\u00e4 kokee supistukset kivuliaina, voidaan kivunlievitykseksi valita ilokaasu.<\/p>\n<p>Ilokaasu eli typpioksiduuli on typen happiyhdiste. Synnytyksen aikana ilokaasua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hapen kanssa seoksena lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n synnytyskipua.<\/p>\n<p>Synnytt\u00e4j\u00e4 hengitt\u00e4\u00e4 supistuksen aikana maskin kautta tulevaa ilokaasua. K\u00e4til\u00f6 ohjaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilokaasua oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti, jotta vaikutus olisi paras mahdollinen. Ilokaasua voi hengitell\u00e4 kyljell\u00e4\u00e4n maatessa, istuessa, pystyasennossa tai ammeessa ollessa. Ilokaasua voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synnytyksen alkuvaiheessa, kun tuntee viel\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hieman kevyemm\u00e4ll\u00e4 kivun lievityksell\u00e4, tai sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko avautumisvaiheen ajan. V\u00e4liss\u00e4 voi olla my\u00f6s aikoja jolloin kaasua ei hengit\u00e4, mutta kun tilanne muuttuu, voi ilokaasun hengitt\u00e4misen aloittaa uudestaan.<\/p>\n<p>Ilokaasun hengitt\u00e4misess\u00e4 ajoitus on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Ilokaasun hengitt\u00e4minen kannattaa aloittaa heti kun tuntee supistuksen alkavan. N\u00e4in ilokaasun pitoisuus on korkeimmillaan silloin kun supistus on kipeimmill\u00e4\u00e4n. Kun supistus helpottaa, voi ilokaasun hengitt\u00e4misen lopettaa. Ilokaasun pitoisuus veress\u00e4 laskee nopeasti ja vaikutus loppuu. Supistusten v\u00e4lisen ajan hengitet\u00e4\u00e4n normaalisti tavallista huoneilmaa. Ilokaasu aiheuttaa nimens\u00e4 mukaisesti iloisen tunteen, euforian. Ilokaasu lievitt\u00e4\u00e4 kipua helposti ja nopeasti. Ilokaasu saattaa my\u00f6s ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 aisteja, esimerkiksi \u00e4\u00e4net saattavat kuulua selke\u00e4mmin tai kovempina. Joillekin ilokaasu saattaa aiheuttaa pahoinvointia tai ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 huimausta. N\u00e4m\u00e4 kuitenkin menev\u00e4t nopeasti ohi ilokaasun hengitt\u00e4misen lopettamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Kivulias synnytt\u00e4j\u00e4 hengitt\u00e4\u00e4 usein pinnallisesti. Ilokaasun hengitt\u00e4minen saattaa auttaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 rytmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hengityksens\u00e4 siten, ett\u00e4 h\u00e4nen hapensaantinsa tehostuu ja oleminen helpottuu my\u00f6s sit\u00e4 kautta.<\/p>\n<p><strong><a id=\"kohdunkaulanpuudutus\"><\/a>Kohdunkaulan puudutus<\/strong><\/p>\n<p>Kun synnytys on k\u00e4ynniss\u00e4 ja synnytt\u00e4j\u00e4 kokee supistukset kivuliaina, voidaan kivunlievitykseksi valita kohdunkaulan puudutus eli paracervikaalipuudutus (PCP).<\/p>\n<p>Kohdunkaulan puudutuksen laittaa synnytysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Puudutuksen laiton ajan synnytt\u00e4j\u00e4 makaa s\u00e4ngyss\u00e4. K\u00e4til\u00f6 auttaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja turvallisen asennon saavuttamisessa ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Puudutuksen laiton ajan on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4 pystyisi olemaan hetken liikkumatta.<\/p>\n<p>Synnytysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri puuduttaa em\u00e4ttimen kautta kohdunkaulan hermopunoksen. Puudutuksen laittaminen ei kest\u00e4 kauaa ja vaikutus alkaa. Siksi my\u00f6s uudelleen synnytt\u00e4j\u00e4 hy\u00f6tyy kohdunkaulanpuudutuksesta. Kohdunkaulan puudutus lievitt\u00e4\u00e4 tehokkaasti kipua ja sen vaikutusaika on noin puolitoista-kaksi tuntia. Puudutus voidaan uusia noin kahden tunnin kuluttua, mik\u00e4li synnytt\u00e4j\u00e4n ja vauvan hyvinvointi sen sallivat.<\/p>\n<p>Ennen puudutuksen laittoa synnytt\u00e4j\u00e4n ja vauvan hyvinvointi varmistetaan ja niit\u00e4 tarkkaillaan huolella koko puudutuksen laiton ajan ja sen j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n<p>Kohdunkaulan puudutukseen haittana voi olla ohimenev\u00e4 vauvan syd\u00e4men harvaly\u00f6ntisyys.<\/p>\n<p><strong><a id=\"epiduraalipuudutus\"><\/a>Epiduraalipuudutus<\/strong><\/p>\n<p>Kun synnytys on k\u00e4ynniss\u00e4 ja synnytt\u00e4j\u00e4 kokee supistukset kivuliaina, voidaan kivunlievitykseksi valita epiduraalipuudutus.<\/p>\n<p>Epiduraalipuudutuksen laittaa aina anestesial\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Puudutuksen laiton ajan synnytt\u00e4j\u00e4 makaa kyljell\u00e4\u00e4n s\u00e4ngyss\u00e4, vaihtoehtoisesti h\u00e4n voi my\u00f6s istua s\u00e4ngyn laidalla. K\u00e4til\u00f6 auttaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja turvallisen asennon saavuttamisessa ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Puudutuksen laiton ajan on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4 pystyy olemaan liikkumatta.<\/p>\n<p>Anestesial\u00e4\u00e4k\u00e4ri puuduttaa ensin sel\u00e4n ihon pistoskohdalta, jotta epiduraalineulan pistos ei tuntuisi. Kun iho on puutunut, anestesial\u00e4\u00e4k\u00e4ri pist\u00e4\u00e4 epiduraalineulan oikeaan kohtaan ja uittaa sen kautta ohuen katetrin epiduraalitilaan. Katetri on hyvin ohut muoviletku. Sen kautta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4keaineet selk\u00e4rangan epiduraalitilaan. L\u00e4\u00e4keaineina ovat puudutusaine ja kipul\u00e4\u00e4ke, joihin on lis\u00e4tty fysiologista keittosuolaa. Katetri j\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n selk\u00e4\u00e4n synnytyksen ajaksi, jotta epiduraalin lis\u00e4annoksia laitettaessa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 ei tarvitse en\u00e4\u00e4 pist\u00e4\u00e4. Epiduraalipuudutuksen lis\u00e4annoksia voidaan antaa noin kahden tunnin v\u00e4lein, mik\u00e4li synnytt\u00e4j\u00e4n ja vauvan hyvinvointi ja turvallinen hoito sen sallivat.<\/p>\n<p>Ennen puudutuksen laittoa synnytt\u00e4j\u00e4n ja vauvan hyvinvointi varmistetaan ja niit\u00e4 tarkkaillaan huolella koko puudutuksen laiton ajan ja sen j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n<p>Epiduraalipuudutukseen liittyy joitain ohimenevi\u00e4 haittoja, kuten esimerkiksi t\u00e4rin\u00e4 ja kutina. Lis\u00e4ksi osalla voi olla tuntemuksia lihasheikkoudesta alaraajoissa, vaikeuksia tunnistaa pissah\u00e4t\u00e4\u00e4 tai saada rakko t\u00e4ysin tyhjenem\u00e4\u00e4n. My\u00f6s verenpaine saattaa hetkellisesti laskea. Kaikki haittavaikutukset ovat ohimenevi\u00e4 ja hoidettavissa olevia.<\/p>\n<p>Epiduraalipuudutuksen hyv\u00e4 puoli on, ett\u00e4 se lievitt\u00e4\u00e4 tehokkaasti kipua. Kivulias synnytt\u00e4j\u00e4 hengitt\u00e4\u00e4 usein pinnallisesti ja siten hapettaa huonosti sek\u00e4 itsens\u00e4 ett\u00e4 vauvansa. Riitt\u00e4v\u00e4 ja oikea-aikainen kivunlievitys lis\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4n kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on saanut osallistua synnytyksess\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja on hallinnut oman kehonsa tuntemuksia ja muutoksia. Liian kivulias synnytys vaikuttaa haitallisesti my\u00f6nteisen synnytyskokemuksen muodostumiseen ja saattaa siten hidastaa varhaisen vuorovaikutuksen luonnollista kehittymist\u00e4.<\/p>\n<p><strong><a id=\"spinaalipuudutus\"><\/a>Spinaalipuudutus<\/strong><\/p>\n<p>Kun synnytys on k\u00e4ynniss\u00e4 ja synnytt\u00e4j\u00e4 kokee supistukset kivuliaina, voidaan kivunlievitykseksi valita spinaalipuudutus. Etenkin uudelleen synnytt\u00e4jille spinaalipuudutus on useimmiten sopivampi vaihtoehto kuin epiduraalipuudutus, koska spinaalipuudutuksen vaikutus alkaa nopeammin. Uudelleen synnytt\u00e4j\u00e4 hy\u00f6tyy nopeasta avusta, koska usein synnytys on nopeampi kuin ensisynnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Spinaalipuudutus saattaa oikein ajoitettuna auttaa my\u00f6s ponnistusvaiheen tuntemuksiin ja kipuun. Sen sijaan ensisynnytt\u00e4j\u00e4 hy\u00f6tyy ponnistusvaiheen tuntemuksista, eik\u00e4 siksi ole tarkoituksenmukaista spinaalipuudutuksella poistaa niit\u00e4.<\/p>\n<p>Spinaalipuudutuksen laittaa aina anestesial\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Puudutuksen laiton ajan synnytt\u00e4j\u00e4 makaa kyljell\u00e4\u00e4n s\u00e4ngyss\u00e4, vaihtoehtoisesti h\u00e4n voi my\u00f6s istua s\u00e4ngyn laidalla. K\u00e4til\u00f6 auttaa synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja turvallisen asennon saavuttamisessa ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Puudutuksen laiton ajan on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4 pystyy olemaan liikkumatta.<\/p>\n<p>Ennen puudutuksen laittoa synnytt\u00e4j\u00e4n ja vauvan hyvinvointi varmistetaan ja niit\u00e4 tarkkaillaan huolella puudutuksen laiton ajan ja sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Spinaalipuudutus voidaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti laittaa vain yhden kerran synnytyksen aikana.<\/p>\n<p>Spinaalipuudutukseen liittyy joitain ohimenevi\u00e4 haittoja, kuten esimerkiksi kutinaa. Lis\u00e4ksi osalla voi olla puudutuksen alussa tuntemuksia lihasheikkoudesta tai puutumisesta alaraajoissa, joka saattaa aiheuttaa sen, ett\u00e4 puudutuksen vaikutuksen aikana voi olla vaikeuksia tunnistaa pissah\u00e4t\u00e4\u00e4. My\u00f6s verenpaine saattaa hetkellisesti laskea. Kaikki haittavaikutukset ovat ohimenevi\u00e4 ja hoidettavissa olevia.<\/p>\n<p>Spinaalipuudutuksen hyv\u00e4 puoli on, ett\u00e4 se lievitt\u00e4\u00e4 tehokkaasti ja nopeasti kipua. Se puuduttaa lantion aluetta auttaen siten my\u00f6s ponnistusvaiheen kipuun.<\/p>\n<p><strong><a id=\"ponnistusvaihe\"><\/a>Ponnistusvaihe<\/strong><\/p>\n<p>Avautumisvaiheen j\u00e4lkeen tulee ponnistusvaihe. Kun kohdunsuu on t\u00e4ysin auki ja vauva on laskeutunut syv\u00e4lle \u00e4idin lantioon, alkaa ponnistusvaihe. \u00c4iti useimmiten tuntee kovaa ponnistamisen tarvetta. Kun vauvan p\u00e4\u00e4 laskeutuu alasp\u00e4in, se tuntuu kovana paineena takapuolessa, ja se helpottaa \u00e4iti\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean suunnan ponnistuksille. Ponnistusvaiheessa \u00e4iti p\u00e4\u00e4see vihdoinkin aktiivisesti omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen koska vauva syntyy. Ponnistusten v\u00e4liss\u00e4 kannattaa huokaista, hieman rentoutua ja ker\u00e4t\u00e4 voimia seuraavaan supistukseen. K\u00e4til\u00f6 ohjaa milloin ja miten ponnistaa ja milloin voi vain odotella. Ensisynnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ponnistusvaihe kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 noin 30 \u2013 60 minuuttia ja uudelleen synnytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 15 \u2013 30 minuuttia.<\/p>\n<p><strong><a id=\"valiliha\"><\/a>V\u00e4liliha<\/strong><\/p>\n<p>V\u00e4liliha on em\u00e4ttimen ja per\u00e4aukon v\u00e4linen alue, jossa ihon alla on useita lihaskerroksia. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin vatsaontelon \u201dlattia\u201d. V\u00e4lilihan ja lantiopohjan lihaksistoa on hyv\u00e4 treenata helpolla harjoituksella l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n. Harjoittelu kannattaa aloittaa viimeist\u00e4\u00e4n raskausaikana ja jatkaa taas pian synnytyksen j\u00e4lkeen. Sill\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 tahatonta virtsankarkailua ja my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 seksuaalista nautintoa.<\/p>\n<p><strong>V\u00e4lilihan suojelu synnytyksess\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4, k\u00e4til\u00f6 voi ponnistusvaiheessa l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 v\u00e4lilihaa l\u00e4mp\u00f6isell\u00e4 hauteella. Se saattaa est\u00e4\u00e4 v\u00e4lilihan repe\u00e4misen, tai ainakin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 repe\u00e4mist\u00e4, ja useimmat synnytt\u00e4j\u00e4t kokevat sen helpottavan kirist\u00e4v\u00e4\u00e4 tunnetta vauvan p\u00e4\u00e4n painuessa alasp\u00e4in. Synnytyksen viime hetkill\u00e4, juuri lapsen syntyess\u00e4, kohdistuu kova paine per\u00e4aukon seutuun ja v\u00e4lilihaan (kova kakkah\u00e4d\u00e4n tunne). Per\u00e4suoli tyhjenee, jos siell\u00e4 on ulostetta j\u00e4ljell\u00e4. K\u00e4til\u00f6n tukee k\u00e4dell\u00e4\u00e4n v\u00e4lilihaa est\u00e4\u00e4kseen repe\u00e4mi\u00e4. Samalla k\u00e4til\u00f6 ohjaa syntyv\u00e4\u00e4 vauvaa oikeaan suuntaan. Usein t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kehotetaan hidastamaan ponnistamista, ett\u00e4 v\u00e4liliha p\u00e4\u00e4sisi luonnollisesti joustamaan eik\u00e4 repe\u00e4isi. Tavallista on, ett\u00e4 v\u00e4lilihaan tulee pieni\u00e4 repe\u00e4mi\u00e4, joihin voidaan tarvittaessa laittaa muutama ommel synnytyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><strong>V\u00e4lilihan leikkaus eli episiotomia<\/strong><\/p>\n<p>V\u00e4lilihan leikkaus ei ole rutiinitoimenpide, ja se tehd\u00e4\u00e4n vain syyst\u00e4. Esimerkiksi syntyv\u00e4n lapsen hyvinvoinnille voi jossain tapauksissa olla eduksi nopeuttaa ponnistusvaihetta. Joskus leikkaus joudutaan tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4lilihan joustamattomuuden takia, jotta v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n isoilta repe\u00e4milt\u00e4. Mik\u00e4li k\u00e4til\u00f6 arvioi, ett\u00e4 v\u00e4liliha on tarpeen leikata, se puudutetaan ennen leikkausta.<\/p>\n<p><strong>V\u00e4lilihan ompelu<\/strong><\/p>\n<p>Mik\u00e4li v\u00e4liliha on leikattu tai siihen on tullut repe\u00e4mi\u00e4, se ommellaan heti synnytyksen j\u00e4lkeen. Ennen ompeleiden laittoa k\u00e4til\u00f6 lis\u00e4\u00e4 puudutusta.<\/p>\n<p><strong><a id=\"sektioelikeisarileikkaus\"><\/a>Sektio eli keisarileikkaus<\/strong><\/p>\n<p>Keisarileikkaus on toimenpide, jossa vauva syntyy vatsanpeitteiden ja kohdun sein\u00e4m\u00e4n l\u00e4pi tehtyjen viiltojen kautta. Suomessa noin 16 % lapsista syntyy sektiolla. Sektio voidaan tehd\u00e4 suunnitellusti, eli elektiivisesti, tai siihen voidaan p\u00e4\u00e4ty\u00e4 p\u00e4ivystyksellisesti synnytyksen aikana.<\/p>\n<p>Keisarileikkauksen syyt vaihtelevat sen mukaan, onko kyseess\u00e4 suunniteltu vai p\u00e4ivystyksellinen sektio. Suunnitellun sektion syit\u00e4 voi olla mm. vauvan poikkeava asento kohdussa, kuten esim. per\u00e4tila, vauvan koko, \u00e4idin pelko alatiesynnytyst\u00e4 kohtaa tai jokin muu syy. P\u00e4ivystyksellinen sektio tehd\u00e4\u00e4n vauvan, \u00e4idin tai molempien vointiin vaikuttavien syiden vuoksi. T\u00e4llaisia syit\u00e4 voivat olla esim. vauvan uhkaava hapenpuute tai synnytyksen kohtuuton pitkittyminen ja edistymisen pys\u00e4htyminen.<\/p>\n<p>Suurin osa sektioista tehd\u00e4\u00e4n selk\u00e4puudutuksessa, jolloin synnytt\u00e4j\u00e4 on hereill\u00e4 ja n\u00e4kee heti vauvan sen synnytty\u00e4. My\u00f6s tukihenkil\u00f6 voi halutessaan olla synnytt\u00e4j\u00e4n vierell\u00e4 sektion aikana.<\/p>\n<p>Sektion j\u00e4lkeen kipua hoidetaan tehokkaasti, kuitenkin siten ett\u00e4 vauvan hoito ja imetys ovat mahdollista.<\/p>\n<p><strong><a id=\"jalkeisvaihe\"><\/a>J\u00e4lkeisvaihe<\/strong><\/p>\n<p>Kun vauva on syntynyt, alkaa j\u00e4lkeisvaihe. J\u00e4lkeiset eli istukka, napanuora ja siki\u00f6kalvot syntyv\u00e4t useimmiten itsest\u00e4\u00e4n kohdun supistusten auttamana n. 5 \u2013 30 minuuttia vauvan syntym\u00e4n j\u00e4lkeen. \u00c4iti voi tuntea painetta hieman samanlaisena kuin ponnistusvaiheessa, mutta kevyemp\u00e4n\u00e4. K\u00e4til\u00f6 tunnustelee kohtua \u00e4idin vatsanpeitteiden p\u00e4\u00e4lt\u00e4 j\u00e4lkeisten syntym\u00e4n yhteydess\u00e4 ja heti niiden syntymisen j\u00e4lkeen. Kohtu tyhjennet\u00e4\u00e4n sinne kertyneest\u00e4 verisest\u00e4 vuodosta kohtua painamalla. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastaa, ett\u00e4 j\u00e4lkeiset ovat syntyneet kokonaan, jotta kohtu pystyy hyvin supistumaan ja palautumaan raskauden ja synnytyksen j\u00e4lkeen. Kohtu on suuri lihas, joka aivan kuin mik\u00e4 tahansa lihas, on arka kovan lihasty\u00f6n j\u00e4lkeen. J\u00e4lkeisten syntymisen j\u00e4lkeen tarkastetaan ja ommellaan mahdolliset alap\u00e4\u00e4n repe\u00e4m\u00e4 tai leikkaus.<\/p>\n<p><strong><a id=\"ihokontakti\"><\/a>Ihokontakti<\/strong><\/p>\n<p>Heti syntym\u00e4n j\u00e4lkeen vauva laitetaan \u00e4idin rinnalle ihokontaktiin. Vauva on ihokontaktissa heti synnytyksen j\u00e4lkeen alastomana ja my\u00f6hemmin vaikkapa pelk\u00e4ss\u00e4 vaipassa, siten ett\u00e4 mahdollisimman iso osa vauvan ihoa koskettaa \u00e4idin ihoa.<\/p>\n<p><strong>Ihokontaktin hy\u00f6dyt vauvalla<\/strong><\/p>\n<p>Ihokontaktissa vauva rauhoittuu kuullessaan \u00e4idin syd\u00e4men sykkeen ja hengityksen. Nuo \u00e4\u00e4net ovat tulleet tutuksi jo kohdussa. Tutuksi on tullut my\u00f6s \u00e4idin ja is\u00e4n puheen \u00e4\u00e4net, joten vauvalleen voi jutella hiljakseen ja huomata h\u00e4nen reagoivan siihen silmi\u00e4\u00e4n availemalla.<\/p>\n<p>Ihokontakti auttaa vauvaa my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6ns\u00e4. Kohdun tasainen l\u00e4mp\u00f6tila ja ihokontaktin l\u00e4mp\u00f6 muistuttavat toisiaan.<\/p>\n<p>Ihokontaktissa vauva tutustuu \u00e4itins\u00e4 tuoksuun. Vauva oppii nopeasti tunnistamaan oman \u00e4itins\u00e4 tuoksun perusteella, joten voimakkaita hajusteita kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li \u00e4iti ei voi pit\u00e4\u00e4 vauvaa ihokontaktissa, vauva voi olla is\u00e4ll\u00e4 ihokontaktissa. H\u00e4net voidaan laittaa is\u00e4n paidan sis\u00e4lle l\u00e4mmittelem\u00e4\u00e4n, kuuntelemaan is\u00e4n syd\u00e4men \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja mukautumaan kohdun ulkopuoliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n is\u00e4n suojassa.<\/p>\n<p><strong>Ihokontaktin hy\u00f6dyt \u00e4idille<\/strong><\/p>\n<p>Ihokontakti vauvan kanssa lis\u00e4\u00e4 \u00e4idin oksitosiinihormonin erityst\u00e4. Oksitosiini auttaa kohtua supistumaan synnytyksen j\u00e4lkeen, jolloin synnytyksen j\u00e4lkeinen verenvuoto on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Oksitosiini auttaa \u00e4iti\u00e4 toipumaan synnytyksest\u00e4 nopeammin ja vaikuttaa imetykseen my\u00f6nteisesti, se lis\u00e4\u00e4 maidon erityst\u00e4.<\/p>\n<p>Ihokontaktissa \u00e4idin ja vauvan varhainen vuorovaikutus alkaa. \u00c4idin oksitosiini lis\u00e4\u00e4 h\u00e4nen hoivavietti\u00e4\u00e4n ja se luo lujan siteen \u00e4idin ja vauvan v\u00e4lille. Ihokontakti is\u00e4n kanssa lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s is\u00e4n oksitosiinin erityst\u00e4 auttaen is\u00e4\u00e4 lujittamaan suhdettaan vauvaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Synnytys-suomi sanakirja Laskettu aika Synnytyksen laskettu aika m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n laskemalla 40 viikkoa viimeisten kuukautisten ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Laskettu aika voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 my\u00f6s ultra\u00e4\u00e4nitutkimuksen avulla alkuraskaudessa, mik\u00e4li kuukautiskierto on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen tai viimeisten kuukautisten ajankohta ei ole selv\u00e4. Laskettu aika ei ole se p\u00e4iv\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/2016\/12\/30\/linkkeja-synnytys-suomi-sanakirja\/\">Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1907,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[177,181,134,135,179,154,169,27,73,72,91,29,145,152,112,153,167,178,75,171,170,166,172,175,174,149,176,148,180,111,164,165,173],"class_list":["post-422","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-synnytys","tag-avautmisvaihe","tag-hoitaminen","tag-ilo","tag-jaksaminen","tag-jalkeisvaihe","tag-jannitys","tag-lahde","tag-lahteet","tag-lepo","tag-liikkuminen","tag-linkit","tag-linkkeja","tag-odottaminen","tag-odotus","tag-osaaminen","tag-pelko","tag-pelot","tag-ponnistusvaihe","tag-rentoutuminen","tag-sanakirja","tag-sanat","tag-sikio","tag-sikion","tag-supistukset","tag-supistus","tag-synnyttaminen","tag-synnytyksen-vaiheet","tag-synnytys-2","tag-syntyma","tag-taito","tag-tunteminen","tag-vauva","tag-vauvan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/422","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1907"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=422"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/422\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2213,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/422\/revisions\/2213"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=422"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=422"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/viva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=422"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}