{"id":798,"date":"2019-08-12T19:51:59","date_gmt":"2019-08-12T16:51:59","guid":{"rendered":"http:\/\/nutsneggs.tamk.fi\/?p=798"},"modified":"2021-05-27T13:39:38","modified_gmt":"2021-05-27T10:39:38","slug":"tyton-keho","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/tyton-keho\/","title":{"rendered":"Tyt\u00f6n keho"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t

Tyt\u00f6n biologisen kehon muutokset murrosi\u00e4ss\u00e4<\/h2>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t

Normaaliin puberteetin eli murrosi\u00e4n kehitykseen liittyy laajaa yksil\u00f6llist\u00e4 vaihtelua. Osalla tyt\u00f6ist\u00e4 murrosik\u00e4 alkaa muita aikaisemmin ja toisilla taas muita hitaammin. Murrosi\u00e4n ulkoisten merkkien kehittymisen j\u00e4rjestys voi vaihdella tytt\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 paljonkin. T\u00e4h\u00e4n vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi se millainen perim\u00e4 ihmisell\u00e4 on. Milloin l\u00e4himpien sukulaisten murrosik\u00e4 on alkanut ja miten heill\u00e4 muutokset ovat edenneet. Erilaisilla pitk\u00e4aikaissairauksilla voi olla vaikutusta murrosi\u00e4n kehitykseen. My\u00f6s painolla on vaikutusta, esimerkiksi lihavuus aikaistaa tyt\u00f6ill\u00e4 puberteettikehityst\u00e4 ja alipainoisuus saa aikaan sen, etteiv\u00e4t murrosi\u00e4n merkit kehity normaaliin tahtiin.<\/p>\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tRintojen muutokset<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

Useimmilla tyt\u00f6ill\u00e4 rintojen kasvu alkaa 8\u201313 vuoden i\u00e4ss\u00e4 ja se on usein ensimm\u00e4inen merkki murrosi\u00e4n alkamisesta. T\u00e4t\u00e4 rinnan kehityksen ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihetta kutsutaan nuppuasteeksi, jota seuraa yksil\u00f6llisesti rintojen ja n\u00e4nnien suureneminen. Vaihtelua on paljon, eik\u00e4 ole syyt\u00e4 huolestua, vaikka rinnat eiv\u00e4t kehittyisi samaan tahtiin, j\u00e4isiv\u00e4t hieman eri kokoisiksi tai n\u00e4nnipihat kesken\u00e4\u00e4n erilaisiksi.<\/p>

Rintojen kasvun saa aikaan rinnan rasvakudoksen lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kasvun loppuvaiheessa maitotiehyiden ja rauhasrakkuloiden kehittyminen. Rintojen kasvu ja lopullinen koko ovat hyvin yksil\u00f6llisi\u00e4 ja niihin vaikuttavat mm. perint\u00f6tekij\u00e4t, paino sek\u00e4 yksil\u00f6llinen hormonitoiminta.<\/p>

Murrosi\u00e4ss\u00e4 ja kuukautisten aikaan rinnat saattavat my\u00f6s tuntua aroilta ja pingottavilta. Rintoja ja niiden muutoksia kannattaa opetella itse k\u00e4sin tutkimaan. Lis\u00e4\u00e4 tietoa rintojen tutkimisesta l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.\u00a0<\/p>

Yle areenan sarjassa Murrosik\u00e4 jaksossa tissit <\/b>kuvataan millaiset naisen rinnat ovat. Videoon p\u00e4\u00e4set klikkaamalla kuvaa.<\/p>

\"\"<\/a><\/p>

\"\"<\/a><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tKarvoituksen muutokset<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

Murrosi\u00e4ss\u00e4 mm. s\u00e4\u00e4riin, kainaloihin ja k\u00e4sivarsiin alkaa kasvamaan karvoja. My\u00f6s h\u00e4pykarvoitus alkaa kasvamaan. Karvoituksen voi antaa kasvaa luonnollisesti eik\u00e4 siit\u00e4 ole syyt\u00e4 huolestua.\u00a0<\/p>

Tyt\u00f6ill\u00e4 h\u00e4pykarvoituksen kasvu alkaa yleens\u00e4 hieman rintojen kasvun alkamista my\u00f6hemmin. Joillekin h\u00e4pykarvoitusta voi ilmaantua jo ennen rintojen kasvuakin, koska muutokset ovat yksil\u00f6llisi\u00e4. Kainalokarvoituksen kasvu alkaa tyt\u00f6ill\u00e4 yleens\u00e4 pari vuotta h\u00e4pykarvoituksen kasvun alettua.<\/p>

H\u00e4pykarvoituksen kasvu alkaa murrosi\u00e4ss\u00e4 niin, ett\u00e4 ensin h\u00e4pyhuuliin alkaa kasvamaan pitki\u00e4, vaaleita, untuvaisia, suoria tai hieman kihartuvia karvoja. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen karvoitus muuttuu huomattavasti tummemmaksi, karkeammaksi ja kiharammaksi karvoituksen kasvaessa laajemmalle alueelle. On normaalia, ett\u00e4 h\u00e4pykarvoitus levi\u00e4\u00e4 reisien sis\u00e4sivuille ja navan suuntaan. H\u00e4pykarvoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laajuus ovat hyvin yksil\u00f6llisi\u00e4. My\u00f6s h\u00e4pyhuulissa kasvaa luonnostaan karvoitusta.<\/p>

Yle Areenan sarjassa Murrosik\u00e4\u00a0 Jaksossa Karvat kerrotaan tarkemmin mit\u00e4 karvoille tapahtuu murrosi\u00e4ss\u00e4. Jakson p\u00e4\u00e4set n\u00e4kem\u00e4\u00e4n klikkaamalla kuvaa.<\/p>

\"\"<\/a><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tKuukautiset<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

Menarke eli kuukautisten alkaminen ajoittuu l\u00e4hes aina kasvupyr\u00e4hdyksen j\u00e4lkeiseen kasvun hidastumisen vaiheeseen. T\u00e4ss\u00e4kin on yksil\u00f6llist\u00e4 vaihtelua paljon. Kuukautiset voivat alkaa toisilla jo siin\u00e4 vaiheessa, kun rinnat ovat vasta alkaneet kehittym\u00e4\u00e4n ja toisilla taas vasta nelj\u00e4kin vuotta rintojen kehityksen alkamisesta.<\/p>

Suomalaisten tytt\u00f6jen normaali kuukautisten alkamisik\u00e4 on 10-16- vuotta. Yleisimmin kuukautiset alkavat 12-13- vuoden i\u00e4ss\u00e4. Kuukautisten alkamisik\u00e4\u00e4nkin voivat vaikuttaa perint\u00f6tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi esimerkiksi runsas liikunta sek\u00e4 yli- tai alipaino.<\/p>

Kuukautiskierron aikana<\/strong> yksi munasolu kypsyy ja irtoaa munasarjasta. Kierto alkaa aina ensimm\u00e4isest\u00e4 vuotop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyy seuraavaa vuotoa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Omaa kuukautiskiertoa kannattaa seurata ja merkit\u00e4 kalenteriin kuukautisten alkamisp\u00e4iv\u00e4. N\u00e4in muutokset kierrossa huomaa helpommin. Viimeisten kuukautisten alkamisp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kysell\u00e4\u00e4n my\u00f6s hoidettaessa ehk\u00e4isyasioita tai gynekologisia vaivoja.<\/p>

Kuukautisten alkamisen j\u00e4lkeen kuukautiskierron s\u00e4\u00e4nn\u00f6llistyminen vie noin 2\u20133 vuotta. Varsinkin alkuun kierto voi olla ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja kestoltaan mit\u00e4 tahansa 21 vuorokaudesta aina 45 vuorokauteen. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4ksi vuodot voivat olla runsaita. Kuukautisten vakiinnuttua kuukautiskierto kest\u00e4\u00e4 n. 23-35 vuorokautta kun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei ole hormonaalista ehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>

Kuukautisvuotoa<\/strong> (eli verist\u00e4 vuotoa) tulee noin 3\u20138 p\u00e4iv\u00e4n ajan, jonka aikana kohdun limakalvolta vuotaa verta noin 30-50ml. Veren mukana poistuu lis\u00e4ksi kudosnestett\u00e4 ja limakalvon palasia, joten kokonaisvuotom\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla t\u00e4t\u00e4kin suurempi.<\/p>

Erilaisista kuukautish\u00e4iri\u00f6ist\u00e4<\/strong> (ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset, runsaat vuodot tai kovat kivut) k\u00e4rsii yli kolmannes nuorista tyt\u00f6ist\u00e4. Per\u00e4ti 70\u201390 % teini-ik\u00e4isist\u00e4 kokee kuukautiskipuja. Kipuja voi hoitaa ennakoiden apteekista saatavilla tulehduskipul\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Jos kivut ovat kovat, kannattaa varata aika l\u00e4\u00e4k\u00e4rille ja mietti\u00e4 h\u00e4nen kanssaan olisiko esimerkiksi yhdistelm\u00e4ehk\u00e4isyst\u00e4 apua kipuihin. Kovat kivut voivat kertoa my\u00f6s joistain sairauksista, kuten endometrioosista. T\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin kanssa keskusteleminen olisi hyv\u00e4st\u00e4. Kuukautisiin liittyvi\u00e4 oireitakin kannattaa merkit\u00e4 kalenteriin ja sit\u00e4 varten on olemassa my\u00f6s monia \u00e4lypuhelinsovelluksia. Lis\u00e4tietoa l\u00f6yd\u00e4t Moonasta<\/a>.<\/p>

Yle Areenan sarjassa Murrosik\u00e4\u00a0 Jaksossa Pimppi kerrotaan tarkemmin mit\u00e4 tyt\u00f6n kehossa tapahtuu murrosi\u00e4ss\u00e4. Jakson p\u00e4\u00e4set n\u00e4kem\u00e4\u00e4n klikkaamalla kuvaa.<\/p>

\"\"<\/a>\u00a0<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tValkovuoto<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t\t\t\t\t

Valkovuoto- mit\u00e4 se on?<\/strong> Valkovuoto on vaaleaa nestem\u00e4ist\u00e4, l\u00e4hes hajutonta em\u00e4ttimest\u00e4 erittyv\u00e4\u00e4 ainetta. Siin\u00e4 on em\u00e4ttimen limakalvon eritt\u00e4m\u00e4\u00e4 nestett\u00e4, kohdunkaulan eritt\u00e4m\u00e4\u00e4 limaa, ja limakalvojen pinnasta irtoavia kuolleita soluja. Valkovuodon tarkoituksena on pit\u00e4\u00e4 em\u00e4tin puhtaana.<\/p>

Valkovuoto alkaa murrosi\u00e4ss\u00e4 ja se on ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 k\u00e4ynnistyv\u00e4st\u00e4 munasarjojen toiminnasta. Sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee kuukautiskierron eri vaiheissa ja kuukautiskierron puoliv\u00e4liss\u00e4 eli munasolun irtoamisen aikaan vuotoa on eniten. Kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 vesipesu ja alushousujen vaihtaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Runsas tai haiseva valkovuoto viittaa em\u00e4ttimen tulehdukseen. T\u00e4ll\u00f6in kannattaa olla yhteydess\u00e4 kouluterveydenhoitajaan.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\tOmia sukuelimi\u00e4 voi tutkia peilin avulla, jotta tiet\u00e4\u00e4 milt\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t! Lue lis\u00e4\u00e4...<\/span>\n\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\tKun keho muuttuu\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/h6>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t<\/i>\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\tPojan keho\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/h6>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tyt\u00f6n biologisen kehon muutokset murrosi\u00e4ss\u00e4 Normaaliin puberteetin eli murrosi\u00e4n kehitykseen liittyy laajaa yksil\u00f6llist\u00e4 vaihtelua. Osalla tyt\u00f6ist\u00e4 murrosik\u00e4 alkaa muita aikaisemmin ja toisilla taas muita hitaammin. Murrosi\u00e4n ulkoisten merkkien kehittymisen j\u00e4rjestys voi vaihdella tytt\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 paljonkin. T\u00e4h\u00e4n vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi se … Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1907,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[204,203,201,199,202,200],"class_list":["post-798","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-kehon-muutokset","tag-muutokset","tag-tytoksi","tag-tyton-keho","tag-tytosta-naiseksi","tag-tytto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/798","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1907"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=798"}],"version-history":[{"count":94,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/798\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4035,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/798\/revisions\/4035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=798"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=798"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/webpages.tuni.fi\/nutsneggs\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=798"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}